Arvoisa rouva puhemies! Suomi ja me suomalaiset olemme yhdessä onnistuneet varsin hyvin koronan torjunnassa, vaikka virheitäkin on tehty. Rokotukset etenevät rivakasti; noin 3,3 miljoonaa suomalaista on saanut rokotuksen, jo yli miljoona suomalaista on rokotettu kahdesti. Rokotuskattavuuden myötä voimme avata Suomea, palata kohti normaalia. Mutta koronakriisi ei ole syksylläkään ohi, vaan tarvitsemme mittavan jälkihoito-ohjelman. Erityisesti kulttuuri- ja tapahtuma-alat, urheilu sekä lapset ja nuoret ovat joutuneet kärsimään koronarajoituksista. 

Arvoisa rouva puhemies! Tämä saattaa olla ainakin tällä erää viimeinen puheenvuoroni eduskunnassa. Siirryn mahdollisesti syksyllä vastaamaan kulttuurista, liikunnasta ja nuorista toisiin tehtäviin. Sitäkin silmällä pitäen kysynkin pääministerin sijaiselta: [Puhemies koputtaa] minkälaiseen koronan jälkihoito-ohjelmaan hallitus on valmistautunut? 

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan lämpimästi kiittää edustaja Arhinmäkeä siitä tavasta ja tyylistä, jolla olette hoitanut yksittäisen suomalaisen, sellaisenkin, joka ei itsestään suurinta meteliä pidä, asiaa ja pitänyt hänen ääntään esillä tässä eduskuntasalissa. Kiitos panoksestanne kansanvallan hyväksi. 

Kysymyksenne on tärkeä. Aiemmissa puheenvuoroissa täällä pohdittiin, miten oppisimme virheistämme, joita tässä vaativan kriisin hoidossa on tehty, ja siitä on nyt raportti käytettävissämme. Mutta sitten ovat ne tämän kriisin jälkityöt. Tätä korona-aikaa tullaan arvioimaan ei vain itse taudin hoitona vaan myös sillä, miten selvisimme siitä — miten taloutemme elpyi, miten työllisyys ja kasvu elpyivät, mistä jo täällä puhuttiin, mutta myös miten suomalaiset selviävät. Erityinen huoli liittyy mielenterveyden kysymyksiin ja lasten ja nuorten ja perheiden selviämiseen, yksinäisyyttä ja ikäihmisiä unohtamatta. Tämän vuoksi tällä kevätkaudella käsiteltiin poikkeuksellisen iso lisätalousarvio, [Puhemies koputtaa] joka kohdisti toimia nimenomaan lapsiin ja nuoriin ja mielenterveyspalveluihin, ja tätä työtä jatkamme.