Arvoisa rouva puhemies! Kansainvälinen ilmastopaneeli muistutti meitä tällä viikolla siitä, että lähivuodet ovat todennäköisesti tärkein ajanjakso ihmiskunnan historiassa. Ilmastonmuutoksessa ei ole kyse mistään vähemmästä kuin siitä, millaiset elinmahdollisuudet me jätämme lapsillemme. Meillä on kiire, mutta polku on selvä. Fossiilisille polttoaineille pitää asettaa eräpäivä. Ilmastolle haitalliset tuet on ajettava alas, ja metsiemme kykyä sitoa hiiltä on parannettava. Suomen on oltava hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. 

Me kiitämmekin teitä, pääministeri Sipilä, siitä, että kutsuitte tämän pyöreän pöydän keskustelun kokoon. Me tarvitsemme yhteistä näkemystä kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta. Nyt tarvitaan tekoja, eikä meillä ole varaa lykätä kaikkea ensi vaalikauteen. Pääministeri Sipilä, te olette aivan oikein todennut, että meidän on tehtävä enemmän ja nopeammin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Siksi kysynkin teiltä: Aikooko hallitus nyt uudistaa ilmastostrategiaansa uuden tiedon valossa? Ja aikooko hallitus tehdä uusia konkreettisia ilmastotoimia vielä tällä hallituskaudella, nyt, kun niiden tarve on niin selvä? 

Arvoisa puhemies! Kysymys on äärettömän vakavasta asiasta, ja tämä ilmastoraportin viesti pitää ottaa äärimmäisen vakavasti. Niitten toimien osalta, mitä Suomessa on tehty ja eduskunnassa hyväksytty, meille on tärkeää se, että me toimeenpanemme kaiken erittäin huolellisesti ja keskitymme nyt siihen, että saamme asetettua sen, mitä on sovittu, toimeksi. 

Se, mitä teen koko ajan: kierrän EU-puheenjohtajakauden merkeissä ja tapaan kollegoitani, viimeksi viime viikolla Espanjan ja Portugalin kollegat. Esimerkiksi Espanjassa oli pitkä keskustelu siitä, mitkä ovat Espanjan käytännön toimet ja miten voimme yhdessä vahvistaa niitä EU:n tasolla tehtäviä toimia. 

Se, missä me teemme tällä hetkellä liian vähän ja mistä puhumme liian vähän, on hiilinielut. Eli me olemme keskittyneet siihen, että kulutusta vähennetään, mitä tarvitaan toisaalta — meidän jokaisen kulutustottumuksissa pitää ruveta näkymään ilmastonmuutos. Mutta siitä, mitä me voimme yhdessä tehdä [Puhemies koputtaa] hiilinieluille, meidän pitää puhua myöskin enemmän Suomessa. [Li Andersson: Tästähän on puhuttu jo kauan!] 

Arvoisa rouva puhemies! Minä kiitän pääministeri Sipilää siitä, että hän ottaa tämän tärkeän asian näin vakavasti. Olemme täysin samaa mieltä, että tästä hiilen sidonnasta on puhuttava paljon enemmän.  

Meidän ongelmanamme on se, että hallitus torjuu ilmastonmuutosta suurilta osilta biotaloudella eli lisäämällä metsien käyttöä. Kuitenkin Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen kehotti tällä viikolla hallitusta arvioimaan uudelleen metsienhakkuupolitiikkaansa. Tutkijoiden viesti on tässä asiassa selvä. Hallituksen ajamat jättihakkuut heikentävät metsiemme kykyä sitoa hiiltä ilmakehästä niin paljon, että se nollaa kaikki päästövähennystoimemme. Suomi ei vähentäisi nettopäästöjään yhtään vuoteen 2030 mennessä. Ilmastoa ei suojella hiilinieluja pienentämällä. Jokainen ymmärtää, että jos päästöjä vähennetään toisaalla, mutta samalla sidotaan vastaava määrä vähemmän hiiltä toisaalla, ei hiilidioksidin määrä ilmakehässä muutu miksikään. [Puhemies: Kysymys!]  

Pääministeri Sipilä, miten hallitus aikoo ottaa tutkijoiden varoitukset metsähakkuiden ilmastovaikutuksista huomioon? 

Arvoisa puhemies! Suomen metsätalous on kestävää. Tästä keskustelimme esimerkiksi Portugalissa. Meillä on paljon annettavaa myöskin muille maille tässä. Eli Suomen metsät kasvavat noin 110 miljoonaa kuutiota vuodessa ja me hyödynnämme 70—85 miljoonaa kuutiota, ja se on vielä kestävällä alueella.  

Mutta se, mistä me emme ole tarpeeksi keskustelleet, on se, voisiko Suomessakin olla tämän lisäksi myöskin metsitysohjelma, jossa lisäisimme metsien pinta-alaa istuttamalla uutta metsää. Minusta tämä keskustelunaihe on yksi sellainen kulma, josta voisimme sitten pyöreän pöydän keskustelussa noin kuukauden päästä Kesärannassa keskustella: löydämmekö tältä alueelta myöskin Suomessa uusia toimia, jotka toisaalta tukevat tätä kestävää metsänhoitoa, mutta toisaalta samalla tukevat hiilinielujen kasvattamista myöskin Suomessa.  

Mutta tärkeää on nyt se, että esimerkiksi Afrikka-yhteistyössä [Puhemies koputtaa] ja kaikessa muussa yhteistyössä otamme nämä hiilinielukysymykset yhdeksi tärkeäksi asiaksi agendalle.