Perustelut

Lakiehdotus

Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi siten, että vähäarvoisia tavaralähetyksiä koskeva verottomuus poistettaisiin postimyynnissä maahantuotavien, kerran viikossa tai harvemmin ilmestyvien sanoma- ja aikakauslehtien osalta. Lisäksi pienintä maahantuonnissa kannettavaa arvonlisäveron määrää koskevaa säännöstä ei sovellettaisi tällaisiin sanoma- ja aikakauslehtiin. Ehdotuksessa on myös säännökset lehden vastaanottajan velvollisuudesta antaa Tullille veroilmoitus sekä mahdollisuudesta maksaa vero jo ennen lehtien maahantuontia.

Tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien myyntiin ja maahantuontiin on vuoden 2012 alusta sovellettu 0-verokannan sijaan alennettua verokantaa, joka on vuoden 2013 alusta alkaen ollut 10 prosenttia. Unionin tullialueen ulkopuolelta kolmansista maista ja unionin veroalueen ulkopuolella olevalta Ahvenanmaalta saapuvat sanoma- ja aikakauslehdet voivat kuitenkin jäädä arvonlisäverottomiksi vähäarvoisia lähetyksiä ja pienintä maahantuonnissa kannettavaa veron määrää koskevien arvonlisäverolain säännösten perusteella. Ahvenanmaa rinnastuu tältä osin kolmansiin maihin sen vuoksi, että siihen ei Suomen Euroopan unioniin liittymissopimuksen pöytäkirjan 2 mukaan sovelleta EU:n välillistä verotusta koskevia säädöksiä.

Voimassa olevat säännökset ovat mahdollistaneet tietyin edellytyksin unionin ulkopuolisista maista ja Ahvenanmaalta maahantuotavien sanoma- ja aikakauslehtien arvonlisäverottomuuden. Tämä on esityksen perustelujen mukaan johtanut veroetuuksien tavoitteluun esimerkiksi kierrättämällä valmiit lehdet valtakunnasta Ahvenanmaan kautta takaisin valtakuntaan. Ehdotetun arvonlisäverolain muutoksen tarkoituksena on kotimaasta ostettujen ja postimyynnissä maahantuotujen lehtien välisen veroneutraliteetin varmistaminen sekä yritysten välisen kilpailun vääristymän ja verokeinottelusta aiheutuvan verotuoton menetyksen poistaminen.

Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat perustuslain 6 §:n 1 momentin mukaan yhdenvertaisia lain edessä. Yleisellä yhdenvertaisuuslausekkeella ilmaistaan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koskeva pääperiaate. Siihen sisältyy mielivallan kielto ja vaatimus samanlaisesta kohtelusta samanlaisissa tapauksissa. Yleinen yhdenvertaisuuslauseke kohdistuu myös lainsäätäjään (ks. HE 309/1993 vp, s. 42/II). Perustuslakivaliokunta on toisaalta vakiintuneessa käytännössään katsonut, ettei yleisestä yhdenvertaisuusperiaatteesta johdu tiukkoja rajoja lainsäätäjän harkinnalle pyrittäessä kulloisenkin yhteiskuntakehityksen vaatimaan sääntelyyn. Erottelut eivät kuitenkaan tällöinkään saa olla mielivaltaisia, eivätkä erot saa muodostua kohtuuttomiksi (ks. esim. PeVL 7/2014 vp, s. 5/II, PeVL 11/2012 vp, s. 2/II ja PeVL 37/2010 vp, s. 3/I).

Arvonlisäverovelvollisuus ehdotetaan laajennettavaksi koskemaan kaikkia postimyynnissä maahantuotavia, kerran viikossa tai harvemmin ilmestyviä sanoma- ja aikakauslehtiä. Siten ehdotettu muutos kohdistuu jokaiseen yksittäiseen tilaajaan samalla tavalla riippumatta esimerkiksi siitä, asuuko hän valtakunnassa vai Ahvenanmaan maakunnassa. Tästä näkökulmasta ehdotettu sääntely on yleisen yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta ongelmatonta.

Perustuslakivaliokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että ehdotuksella arvioidaan olevan tosiasiallisesti erilaisia vaikutuksia Ahvenanmaan maakunnassa kuin valtakunnassa. Tämä johtuu erityisesti siitä, että Ahvenanmaalla asuvat kuluttajat tilaavat lehtiä merkittävässä määrin valtakunnasta, Ruotsista ja muista maista. Esityksen perustelujen perusteella on arvioitavissa, että verovelvollisten määrä tulee Ahvenanmaalla olemaan suhteellisesti huomattavasti suurempi kuin valtakunnassa. Tällainen verokohtelun tosiasiallisten vaikutusten eroavaisuus valtakunnan ja maakunnan välillä ei ole täysin ongelmatonta perustuslain yleisen yhdenvertaisuuslausekkeen kannalta. Tämän vuoksi perustuslakivaliokunta pitää perusteltuna, että asian jatkovalmistelussa vielä arvioidaan, voitaisiinko esityksen sinänsä hyväksyttävät tavoitteet saavuttaa sellaisella vaihtoehtoisella sääntelytavalla, joka muodollisen yhdenvertaisuuden ohella ottaisi ehdotettua paremmin huomioon myös sääntelyn tosiasialliset vaikutukset erityisesti Ahvenanmaan maakunnassa.

Sananvapaus

Veron suorittamisvelvollisen lehden vastaanottajan on lakiehdotuksen 101 d §:n mukaan annettava Tullille veroilmoitus maahantuotavista sanoma- ja aikakauslehdistä. Veroilmoitus on annettava joko ennakkoon tai viimeistään lehteä tai lehtiä koskevan laskun eräpäivänä. Lakiehdotuksen 101 e §:n säännösten perusteella veron suorittamisvelvollisella on mahdollisuus käyttää niin sanottua kevennettyä menettelyä eli maksaa vero jo ennen lehtien maahantuontia tai viimeistään laskun eräpäivänä.

Ehdotusta on tältä osin syytä tarkastella perustuslain 12 §:n 1 momentissa turvatun sananvapauden kannalta. Tähän perusoikeuteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Säännöksen tarkoituksena on kieltää sekä perinteinen viestien ennakkotarkastus että muut ennakollista estettä merkitsevät puuttumiset sananvapauteen (ks. PeVL 14/2012 vp, s. 4/II, PeVL 52/2010 vp, s. 2/I ja HE 309/1993 vp, s. 57). Sananvapaus on turvattu myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan määräyksillä. Sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta käsitellään niin ikään Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artiklassa.

Lehtien tilaamiseen ja hankkimiseen kohdistuva tavanomainen arvonlisäverovelvollisuus ei perustuslakivaliokunnan mielestä sellaisenaan merkitse ennakollista estettä eikä muutoinkaan muodostu perusoikeutena turvatun sananvapauden kannalta ongelmalliseksi rajoitukseksi. Ehdotettu verotusmenettely, johon sisältyy velvollisuus antaa veroilmoitus maahantuotavista lehdistä ja maksaa lehdistä suoritettava maahantuonnin arvonlisävero, voi kuitenkin tosiasiallisesti vähentää merkittävästikin kuluttajien halukkuutta tilata lehtiä. Tämä ei ole sananvapauden toteutumisen kannalta merkityksetöntä. Valtiovarainvaliokunnan on tämän vuoksi syytä arvioida, voitaisiinko säännöksen soveltamisalaa rajata tai ehdotettu arvonlisäverovelvollisuus toteuttaa kevyemmässä ja vähemmän viestin vastaanottamista ennakollisesti rajoittavassa menettelyssä. Valtiovarainvaliokunnan on syytä selvittää mahdollisuus toteuttaa sääntely soveltamisalaltaan rajatumpana siten, että verovapaus poistettaisiin Ahvenanmaan maakunnasta valtakuntaan tuotavilta lehdiltä, mutta säilytettäisiin edelleen Ahvenanmaalle tuotavien lehtien osalta samoin kuin muualle Suomeen kolmansista maista tuotavien lehtien osalta. Tällä ratkaisulla puututtaisiin suoraan varsinaiseen ongelmaan, joka on verovapausrajan hyödyntäminen valtakunnassa myytävien suomalaisten lehtien osalta. Tähän ratkaisuun ei valiokunnan mielestä sisältyisi merkittäviä yhdenvertaisuusongelmia ottaen huomioon lainsäätäjän laaja harkintamarginaali yhdenvertaisuuskysymyksissä.

Ehdotetut arvonlisäverolain muutokset voivat vähentää erityisesti Ahvenanmaalle tilattavien lehtien määrää. Tällainen seuraus olisi Ahvenanmaan erityisasema ja kielelliset oikeudet huomioon ottaen valitettavaa, eikä se olisi sananvapauden toteutumisen kannaltakaan ongelmatonta. Perustuslakivaliokunta pitää tärkeänä, että näitä vaikutuksia seurataan ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin, jos sääntelyn käytännön vaikutukset osoittautuvat erilaista verokohtelua selvästi lisääviksi tai viestien vastaanottamisoikeutta olennaisesti rajoittaviksi.