Ehdotus

Euroopan komissio julkaisi asetusehdotukset maahantulo- ja maastalähtöjärjestelmä EES:stä ja rekisteröityjen matkustajien ohjelma RTP:stä 28 päivänä helmikuuta 2013.

Ensimmäisen asetusehdotuksen tarkoituksena on perustaa rajanylitystietojärjestelmä (EES), joka on tarkoitettu jäsenvaltioiden ulkorajat ylittävien ja niiden alueella lyhytaikaiseen oleskeluun oikeutettujen kolmansien maiden kansalaisten maahantulo- ja maastalähtöaikaa ja -paikkaa koskevien tietojen rekisteröimiseen ja säilyttämiseen, heidän oleskelunsa keston laskemiseen sekä kuulutusten laatimiseen jäsenvaltioille, kun lailliset oleskeluajat ovat umpeutuneet. Asetuksella on tarkoitus muun muassa vahvistaa oikeusperusta teknisen järjestelmän kehittämiselle ja täytäntöönpanolle sekä määritellä EES:n käyttötarkoitus, toiminnot ja vastuut. Asetusehdotuksessa säädetään asetuksen soveltamisalaksi kaikki kolmansien maiden kansalaiset, jotka ovat oikeutettuja lyhytaikaiseen oleskeluun jäsenvaltioiden alueella ja joille suoritetaan Schengenin rajasäännöstön mukainen rajatarkastus heidän ylittäessään jäsenvaltioiden ulkorajat.

Asetusehdotuksessa on säännöksiä muun muassa niistä viranomaisista, joilla on pääsy EES-järjestelmään, tietojen säilytysajoista, tietoja käsittelevän henkilöstön koulutuksesta, kiellosta luovuttaa tietoja kolmansiin maihin ja tähän tehtävistä poikkeuksista sekä jäsenvaltioiden tietoturvavelvoitteista. Lisäksi asetuksen johdanto-osassa tuodaan esille, että järjestelmän teknisen kehittämisen yhteydessä olisi mahdollistettava järjestelmään pääsy lainvalvontatarkoituksia varten, jos asetusta muutetaan tulevaisuudessa pääsyn sallimiseksi. Järjestelmän hyödyntämistä aiemmin mainittuja tarpeita laajemmin terrorismirikosten ja vakavien rikosten torjumiseksi tullaan arvioimaan kaksi vuotta järjestelmän käyttöönoton jälkeen.

Toisessa asetusehdotuksessa ehdotetaan perustettavaksi rekisteröityjen matkustajien ohjelma RTP. RTP:n tarkoituksena on se, että usein matkustavien, ennakolta tarkastettujen ja ennakkotutkinnan läpäisseiden kolmansista maista tulevien matkustajien olisi helpompi ylittää unionin ulkorajat. Asetusehdotuksessa määritetään muun muassa rekisteröityjen matkustajien ohjelmaan pääsyä koskevat menettelyt ja edellytykset, rekisteröityjä matkustajia koskevien tietojen säilyttämiseen tarkoitetun, tunnistevälineestä ja keskusrekisteristä muodostuvan järjestelmän tarkoitus, toiminnot ja tehtävät. Asetusehdotuksessa on säännöksiä järjestelmään syötettävistä tiedoista ja niiden käytöstä sekä tietojen säilytysajasta.

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto suhtautuu ehdotuksiin myönteisesti. Valtioneuvoston mielestä rajanylitystietojärjestelmä EES:n käyttötarkoitus tulisi kuitenkin määritellä komission ehdottamaa laajemmaksi siten, että tietojärjestelmän käyttötarkoitus kattaisi myös asetuksessa selkeästi määriteltävien terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten torjunnan. Lainvalvontaviranomaisille tulisi antaa näitä tarkoituksia varten pääsy järjestelmään selkeästi määritellyissä tapauksissa ja tavalla, joka ottaa huomioon EU:n tietosuojasääntelyn vaatimukset. Lainvalvontaviranomaisten pääsyoikeuden osalta on varmistettava myös käyttötarkoituksen mahdollisten laajennusten pitäminen mahdollisimman tarkkarajaisina, perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen, ja pääsyoikeus on määriteltävä Euroopan unionin perusoikeuskirjan periaatteiden mukaisesti huomioiden erityisesti jokaisen oikeus vapauteen ja turvallisuuteen, henkilötietojen suoja sekä syrjintäkielto. Ehdotettava käyttötarkoituksen laajentaminen edellyttää asetuksen oikeusperustan laajentamista Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen poliisiyhteistyötä koskeviin artikloihin. Käyttötarkoituksen laajentaminen parantaisi kustannuksiltaan ja tietomäärältään merkittävän järjestelmän vaikuttavuutta sisäisen turvallisuuden ylläpidossa ja kehittämisessä. EES:n käyttötarkoituksen laajentaminen edellyttäisi valtioneuvoston mukaan myös tietoturva- ja tietosuojasäännösten uudelleen tarkastelua lainvalvontaviranomaisten käyttöoikeuksien näkökulmasta.

Valtioneuvosto pitää tärkeänä kolmansien maiden kansalaisten oikeusturvaa, kun järjestelmän havaitsemista oleskeluajan ylityksistä aiheutuu seuraamuksia. Tietojen oikeellisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Valtioneuvosto pitää perusteltuna sitä, että EES-järjestelmä sisältää biometrisen tunnisteen eli sormenjälkitiedon, joka on luotettavin tapa määrittää henkilöllisyys. Biometriikka tulisi liittää mukaan jo järjestelmän käyttöönoton yhteydessä ilman nyt ehdotettua siirtymäaikaa tai ainakin huomattavasti ehdotettua siirtymäaikaa nopeammin, jos jäsenvaltioilla on tähän valmius.

Valtioneuvosto katsoo, että EES-järjestelmän maahantulo- ja maastalähtötietueiden 181 päivän säilytysaika, jota sovelletaan silloin kun henkilö ei ole ylittänyt laillista oleskeluaikaa, on liian lyhyt ja sitä tulisi pidentää.

Valtioneuvosto kiinnittää huomiota siihen, että ehdotuksissa on arvioitu niiden suhdetta perusoikeuksiin. EES-ehdotuksella on vaikutuksia erityisesti henkilötietojen suojaan (EU:n perusoikeuskirjan 8 artikla), vapautta ja turvallisuutta koskevaan oikeuteen (perusoikeuskirjan 6 artikla), yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen (perusoikeuskirjan 7 artikla), oikeuteen turvapaikkaan (perusoikeuskirjan 18 artikla) ja palauttamis-, karkottamis- ja luovuttamistapauksissa turvattuun suojaan (perusoikeuskirjan 19 artikla). RTP-ehdotuksella voi olla vaikutuksia erityisesti henkilötietojen suojaan (8 artikla) ja oikeuteen tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin (perusoikeuskirjan 47 artikla).

EES- ja RTP-ehdotuksiin sisältyy suojalausekkeita henkilötietoihin pääsystä, jonka tulee olla rajoitettu ainoastaan asetusten tarkoituksiin ja nimettyihin toimivaltaisiin viranomaisiin. Henkilötietoja koskeviin suojalausekkeisiin kuuluu oikeus tutustua asetusten tarkoituksiin käytettyihin tietoihin, oikaista niitä ja poistaa ne. Asetuksissa säädetään lisäksi oikeudesta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin eli henkilön oikeuteen hakea muutosta itseään koskeviin tietoihin sekä RTP-ohjelmaan pääsyn epäämiseen tai pääsyn peruuttamiseen.

Valtioneuvosto kiinnittää myös huomiota perustuslakivaliokunnan käytäntöön, jossa se on katsonut, että biometriset tunnistetiedot ovat monin tavoin rinnastettavissa henkilötietolaissa tarkoitettuihin arkaluonteisiin tietoihin, ja on suhtautunut varauksellisesti biometrisiä tunnisteita sisältävien laajojen rekistereiden perustamiseen.

Valtioneuvosto katsoo tarkoituksenmukaiseksi saada perustuslakivaliokunnan lausunto asiasta, koska biometristen tietojen laajamittainen tallettaminen ja näiden tietojen käyttäminen on merkityksellistä yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta.