Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana seuraavin huomautuksin.

Lakiehdotuksessa ehdotetaan kunnallisvaalien nimen muuttamista kuntavaaleiksi. Esityksessä ei ole mitenkään perusteltu nimenmuutosehdotusta. Kuntalakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 268/2014 vp) nimen muuttamista perustellaan toteamalla, että nimitys kuntavaalit on jo vakiintunut (s. 146/II). Perustuslain 14 §:n 3 momentissa säädetään oikeudesta äänestää kunnallisvaaleissa, eikä tätä säännöstä ole ehdotettu muutettavaksi. Näin ollen perustuslakiin vaalien nimi jää edelleen muotoon kunnallisvaalit. Myöskään ruotsinkielistä nimeä kommunalvalet ei ehdoteta muutettavaksi.

Valiokunta katsoo, että tämäntyyppiset lukuisiin säännöksiin heijastuvat nimenmuutosehdotukset tulisi valmistella ja perustella huolellisesti.

Esityksessä ehdotetaan, että kuntavaalien vaalipäivä siirretään vaalivuoden huhtikuun kolmanteen sunnuntaihin ja seuraavat kuntavaalit toimitetaan uuden aikataulun mukaisesti huhtikuussa 2017. Kunnallisvaalien järjestelystä ei ole säädetty perustuslaissa, joten vaalipäivän siirtäminen ei ole perustuslain kannalta ongelmallista.

Vaalien ajankohdan siirtämiseen liittyen ehdotetaan kuntalakia koskevassa hallituksen esityksessä, että nykyisten valtuustojen toimikaudet jatkuvat vuoden 2017 toukokuun loppuun, mikä merkitsee niiden toimikauden pidentymistä viidellä kuukaudella. Perustuslakivaliokunta on käsitellyt tätä ehdotusta kyseisestä hallituksen esityksestä antamassaan lausunnossa ja todennut, ettei nykyisten valtuustojen toimikauteen puuttuminen kertaluonteisena ja vaaliaikataulun pysyvään muutokseen perustuvana muodostu ongelmalliseksi myöskään siitä näkökulmasta, että kunnan asukkaiden perustuslaissa turvattuun itsehallintoon kuuluu vakiintuneesti oikeus itse valitsemiinsa hallintoelimiin (PeVL 63/2014 vp, s. 2/II).

Perustelujen mukaan vaalien ajankohdan tai sääolosuhteiden vaikutuksesta äänestysaktiivisuuteen ei ole osoitettavissa selkeää tutkimusnäyttöä, mutta vaalien siirtyminen kevääseen voi parantaa kampanjointimahdollisuuksia ulkona ja vaalien näkyvyyttä kaupunkikuvassa, mikä osaltaan voi aktivoida äänestäjiä. Huhtikuun kolmannen sunnuntain muodostuminen yleiseksi vaalipäiväksi voi myös tukea äänestäjien äänestämistottumuksen vakiintumista.

Viime kunnallisvaaleissa äänestysprosentti koko maassa oli 58,2 %. Se on 20 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuonna 1980. Äänestysaktiivisuuden erot ovat suuria sekä kuntien välillä että suurten kuntien sisällä, mikä kertoo muun muassa alueiden sosioekonomisesta eriytymisestä (VNS 3/2014 vp, s. 19)

Valiokunta on demokratiapoliittisesta selonteosta antamassaan mietinnössä (PeVM 3/2014 vp) kiinnittänyt huomiota äänestysaktiivisuuden laskuun ja pitänyt sitä ja osallistumisen eriarvoistumista erittäin vakavina ongelmina, jotka uhkaavat suomalaisen demokratian legitimiteettiä. Valiokunta korosti mietinnössään äänestämistä koskevien säännöllisten ja rekisteripohjaisten tutkimusten merkitystä ja katsoi, että kehityssuunnan kääntämiseksi tarvitaan ennakkoluulotonta ja rohkeaa uudelleen ajattelua ja tehokkaita toimenpiteitä. Tavoitteiksi tulee asettaa eri väestöryhmien välillä olevien osallistumiserojen tasoittuminen ja äänestysaktiivisuuden nostaminen muiden Pohjoismaiden tasolle. Valiokunta toistaa edellä esitetyt näkemyksensä ja kiirehtii toimenpiteitä äänestysaktiivisuuden nostamiseksi ja osallistumiserojen tasoittamiseksi. Valiokunta painottaa kuntavaalien tutkimisen ja alhaisten äänestysprosenttien takana olevien syiden selvittämisen tärkeyttä.

Riippuvuus muista esityksistä

Esitys liittyy eduskunnassa käsiteltävänä olevaan hallituksen esitykseen kuntalaiksi ja eräiksi muiksi siihen liittyviksi laeiksi. Vaalilaki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti uuden kuntalain kanssa.

Lakialoite

Valiokunta ehdottaa, että lakiehdotus hyväksytään hallituksen esityksen mukaisena, minkä vuoksi lakialoite ehdotetaan hylättäväksi.