Perustelut
Yleisarvio selonteosta
Sotilaallisen kriisinhallintalain 3 §:n 1 momentin
mukaan, jos Suomen osallistumista koskeva ratkaisuehdotus koskee
sotilaallisesti erityisen vaativaa kriisinhallintatehtävää tai
tehtävää, joka ei perustu YK:n turvallisuusneuvoston
valtuutukseen, valtioneuvoston on ennen ratkaisuehdotuksen tekemistä kuultava
eduskuntaa antamalla sille asiasta selonteko. Valiokunta toteaa,
että Irakin turvallisuussektorin koulutusoperaation osalta
molemmat edellä mainitut kriteerit täyttyvät.
YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi elokuussa 2014 päätöslauselman
2170 (2014), jossa YK:n jäsenmaille kohdistettiin pyyntö ryhtyä "kaikkiin
mahdollisiin toimiin, jotka ovat tarpeen, soveliaita ja kansainvälisen
oikeuden mukaisia, joilla pystytään vastustamaan
ISIL:n toimintaa". Valtuutus on valiokunnan arvion mukaan
varsin yleinen ja eroaa merkittävästi niistä YK:n
selkeään valtuutukseen perustuneista operaatioista
(esimerkiksi ISAF, UNIFIL), joissa suomalaisjoukot ovat viime aikoina
olleet mukana.
YK:n turvallisuusneuvoston antaman yleisen mandaatin lisäksi
kansainvälisten joukkojen toiminta perustuu myös
Irakin kirjalliseen pyyntöön. Irakin ulkoministeri
toivotti 22.9.2014 turvallisuusneuvoston puheenjohtajalle osoitetulla kirjeellä kaiken
tarvittavan sotilaallisen avun tervetulleeksi. Kirjeessä korostetaan
kansainvälisen oikeudenYK:n peruskirja 7. luku 51
artikla — Jos jokin Yhdistyneiden kansakuntien jäsen
joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, ei mikään
tämän peruskirjan säännös
saa rajoittaa sen luonnollista oikeutta erilliseen tai yhteiseen
puolustautumiseen, kunnes turvallisuusneuvosto on ryhtynyt tarpeellisiin
toimenpiteisiin kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden
ylläpitämiseksi. Ne toimenpiteet, joihin jäsenet
ovat ryhtyneet käyttäessään
tätä puolustautumisoikeutta, on heti ilmoitettava
turvallisuusneuvostolle, eivätkä ne saa millään
tavoin vaikuttaa turvallisuusneuvoston tämän peruskirjan
mukaiseen oikeuteen ja velvollisuuteen ryhtyä kulloinkin
niihin toimenpiteisiin, joita se pitää tarpeellisina
kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi
tai palauttamiseksi. sekä kahden- ja monenvälisten sopimusten
merkitystä ja Irakin suvereniteettia. Siinä myös
todetaan Irakin nimenomaisesti pyytäneen Yhdysvaltoja johtamaan
ISIL:n vastaisia kansainvälisen yhteisön toimia.
Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden lausuntojen perusteella
operaatiota voi perustellusti arvioida myös sotilaallisesti
vaativaksi, vaikka esimerkiksi Afganistanin ISAF-operaatioon verrattuna
mahdollisuus joutua aseellisen voimankäytön kohteeksi
on lähtökohtaisesti pieni. Valiokunta erittelee
myöhemmin tässä lausunnossaan tarkemmin
niitä syitä, jotka tekevät tästä operaatiosta
sotilaallisesti vaativan.
Valiokunta toteaa selonteosta, että se on etenkin operaation
sisällön, tehtävän, turvallisuustilanteen
kuvailun ja riskiarvion osalta informaatioarvoltaan varsin niukka.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tätä selittää osaltaan
se, että tietyt operaation toimeenpanoon liittyvät kysymykset
ovat vielä auki.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että Suomi on omalta osaltaan auttamassa kansainvälistä yhteisöä ISIL:n
vastaisessa toiminnassa. ISIL on tällä hetkellä merkittävin
islamistinen terrorijärjestö, joka on verrattain
lyhyessä ajassa saanut haltuunsa merkittäviä alueita
muun muassa Syyriassa, Irakissa ja Libyassa.
Tämän järjestön toiminnan
patoaminen on mitä suurimmassa määrin
myös Suomen intressissä. ISIL:n suorittamat ihmisoikeusrikkomukset
sen hallussa pitämillä alueilla ovat vertaansa vailla.
Kansainvälinen yhteisö ei voi seurata välinpitämättömänä järjestön
toimintaa.
Oma tärkeä ulottuvuutensa ISIL:n vastaiseen kansainväliseen
koalitioon osallistumisella on myös se, että merkittävä määrä suomalaisia
on liittynyt järjestön riveihin. Suomesta on lähtenyt
yli 50 tunnistettua henkilöä Syyriaan tai Irakiin.
Järjestön heikentäminen ja sen ideologisen houkuttelevuuden
vähentäminen on myös tästä näkökulmasta
tarkasteltuna Suomen kannalta tärkeää.
Selonteossa todetaan, että Suomessa on Syyriasta tai
Irakista palanneita vierastaistelijoita sekä henkilöitä,
jotka voimakkaasti samaistuvat ISIL:iin ja sen julistamaan kalifaattiin,
ja tähän taas arvioidaan liittyvän turvallisuusuhkia.
Selonteossa todetaan lisäksi, että osallistuminen ISIL:n
vastaiseen yhteistyöhön turvallisuussektorin koulutustoiminnalla
voi osaltaan vaikuttaa näihin turvallisuusuhkiin. Valiokunta
yhtyy tähän arvioon ja korostaa, että operaatioon
liittyviin sisäisen turvallisuuden riskeihin ja mahdolliseen
uhkatason nousuun Suomessa on suhtauduttava vakavasti.
Valiokunta toteaa, ettei mikään sotilaallinen kriisinhallintaoperaatio
ole riskitön. Suomalaisjoukkoihin kohdistuva uhka on kuitenkin
minimoitavissa hyvällä etukäteissuunnittelulla
ja valmistautumisella. Keskeisen tärkeää on
varmistaa, ettei operaatioon valmistauduttaessa tehdä minkäänlaisia
kompromisseja suomalaisjoukkojen turvallisuuden suhteen.
Puolustusvoimilla on osaamista ja kokemusta haastavassa
toimintaympäristössä työskentelyyn
etenkin Afganistanin kokemusten myötä. Kaikki
joukkojen omasuojaa koskevat kysymykset on saatava ratkaistua puolustusvoimia
tyydyttävällä tavalla ennen kuin suomalaisjoukkoja
voidaan operaatioon lähettää. Näillä reunaehdoilla
valiokunta tukee Suomen osallistumista Irakin turvallisuusjoukkojen
koulutusoperaatioon.
Taustaa
Syyskuussa 2014 käynnistettiin kansainvälinen yhteistyö,
jolla pyrittiin koordinoimaan ja tehostamaan ISIL:n vastaista toimintaa.
Selonteossa todetaan, että ISIL:n vastaisessa koalitiossa
on mukana yli 60 maata. Yhteistyötä koordinoi
Yhdysvallat. Kukin koalitiomaa osallistuu ISIL:n vastaisiin toimiin
siinä laajuudessa kuin näkee tarkoituksenmukaiseksi.
Kansainvälisen koalition tavoitteet ovat moninaiset.
Selonteossa nostetaan esiin muun muassa seuraavia näkökohtia:
sotilaallisen tuen antaminen, vierastaistelijoiden lähdön
estäminen, ISIL:n rahoituksen vaikeuttaminen, alueen humanitaarisen
kriisin lievittäminen sekä ISIL-ideologian heikentäminen.
Selonteon mukaan nämä tavoitteet voidaan saavuttaa
ainoastaan pitkäjänteisellä toiminnalla,
johon kuuluu laaja keinovalikoima.
Valiokunta toteaa, että sotilaalliset toimet ovat vain
yksi elementti ISIL:n vastaisessa toiminnassa. Yhtä lailla
on tärkeää hyödyntää kehitysyhteistyön
elementtejä ja humanitaarista apua sekä kehittää alueen
maiden omia kapasiteetteja. Valiokunta korostaa, että ISIL:n
vastainen toiminta eri muodoissa jää tehottomaksi,
elleivät alueen maan itse ota suurempaa roolia ja vastuuta
niiden syiden kitkemiseen, jotka ovat osaltaan ISIL:n nousun takana.
Ilman toimivaa demokratiaa ja taloutta, hyvää hallintoa
ja ihmisoikeuksien kunnioitusta ei päästä kiinni
niihin syihin, joista ISIL:n kannatus kumpuaa.
Operaatioon liittyvä päätöksenteko
Suomessa
Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen
valiokunta linjasivat 19.9.2014, että Suomi osallistuu
ISIL:n vastaiseen toimintaan. Tämän jälkeen
on mietitty sitä konkreettista tapaa, jolla Suomi voi olla
mukana koalition toiminnassa. Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston
ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (TP-UTVA) antoi
26.1.2015 puolustusministeriölle oikeuden ryhtyä tarvittaviin
valmistelu- ja varautumistoimenpiteisiin Suomen osallistumiseksi
Irakin turvallisuusviranomaisten koulutustehtävään.
Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen
ministerivaliokunta keskustelivat perjantaina 6. helmikuuta 2015 Suomen
osallistumisesta kansainväliseen turvallisuussektorin koulutusyhteistyöhön
Irakissa. Valiokunta linjasi, että Suomi jatkaa valmistelua
osallistumisesta koulutustehtävään Pohjois-Irakissa
enintään 50 sotilaan osastolla. Sotilaallisen
kriisinhallintalain mukaisesti eduskunnalle annettiin asiasta selonteko
helmikuun lopulla.
Kansainvälisten joukkojen oikeudellinen asema
Selonteon mukaan Irakin kanssa ei ole voitu tehdä kaikki
osallistujamaat kattavaa yhteistä, kriisinhallintaoperaatioissa
tavanomaista joukkojen oikeudellista asemaa koskevaa sopimusta (Status
of Forces Agreement, SOFA). Osallistujamaat joutuvat sopimaan joukkojensa
asemasta muulla tavoin kahdenvälisesti Irakin kanssa.
Käytännössä kahdenvälinen
järjestely edellyttää, että kukin
osallistuva valtio tekee Irakin kanssa noottienvaihdon, jossa todetaan
kouluttajien diplomaattisia suhteita koskevassa Wienin yleissopimuksessa
edustustojen hallinnolliselle ja teknilliselle henkilöstölle
myönnettäviin erioikeuksiin ja vapauksiin rinnastettavat
oikeudet. Sopimuksen mukaan kouluttajilla on myös mahdollisuus
käyttää sotilaspukua ja kantaa aseita
itsepuolustustarkoituksessa.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan eräät
maat — kuten Saksa, Tanska ja Norja — ovat jo
tehneet noottienvaihdon. Vaikka noottienvaihto on varsin
poikkeuksellinen menettely sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistuvien joukkojen
oikeudellisen aseman määrittelyssä, saavutetaan
menettelyllä asiantuntijoiden mukaan kaikki ne keskeiset
tavoitteet — esimerkiksi vapautus rikosoikeudellisesta
vastuusta — kuin SOFA-järjestelylläkin.
Voimakeinojen käyttö ja sodan oikeussäännöt
Kansallisesti voimakeinojen käytöstä säädetään sotilaallisesta
kriisinhallinnasta annetun lain 27 §:ssä.
Sotilaallisessa kriisinhallinnassa palvelevalla sotilaalla on palvelustehtävää suorittaessaan
oikeus käyttää tehtävän
kannalta välttämättömiä voimakeinoja.
Voimakeinoja voidaan käyttää vain siinä määrin
ja siihen saakka, kun ne ovat tehtävän kannalta
tarpeen, hyväksyttävässä suhteessa
operaation tavoitteeseen nähden ja operaatiolle vahvistettujen
voimankäyttösääntöjen
mukaisia. Lisäksi sotilailla on oikeus hätävarjeluun
ja pakkotilatekoon, joista säädetään Suomen
rikoslaissa. Oikeudesta kantaa voimankäyttövälineitä ei
ole sotilaiden osalta erikseen säädetty. Kriisinhallintaan
osallistuvat henkilöt varustetaan ja koulutetaan tehtävän
edellyttämällä tavalla.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomen voimankäyttövaltuudet
(Rules of Engagement) pyritään mahdollisimman
pitkälti harmonisoimaan muiden maiden kanssa. Valiokunta
toteaa, että keskeisen tärkeää harmonisointi on
kehysvaltiomaa Saksan voimankäyttövaltuuksien
kanssa. Valiokunta huomauttaa, että kaikin osin voimankäyttövaltuudet
eivät välttämättä tule
olemaan yhteismitallisia, Erbilissä toimii myös
Yhdysvaltain asevoimien joukkoja.
Valiokunta pitää mahdollisena, että suomalaisjoukot
voivat joutua todistamaan tilanteita, joissa paikalliset toimijat
eivät noudata sodan oikeussääntöjä.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sodan oikeussääntöjä käydään
perusteellisesti läpi suomalaisjoukkojen koulutuksessa.
Väärinkäytöksistä voidaan — ja
niistä tulee — raportoida paikallisviranomaisille,
kansallisia kanavia hyödyntäen ja operaation komentoputkea
pitkin.
Koulutustoiminta Erbilissä ja sen ulkopuolella
Selonteossa todetaan, että Irakin armeijan ja turvallisuusjoukkojen
koulutusta (Building Partner Capacity) silmällä pitäen
maahan perustetaan neljä alueellista koulutuskeskusta.
Kuhunkin koulutuskeskukseen tulisi muutama sata sotilasta, joista
varsinaisissa koulutustehtävissä työskentelisi
noin 100 henkeä. Varsinaisen koulutustehtävän
lisäksi henkilöstöä tarvitaan
muun muassa esikunta- ja huoltotehtäviin sekä joukkojen
omasuojaan ja räjähteiden vastatoimiin liittyviin
tehtäviin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Irakin
armeijan ja turvallisuusjoukkojen koulutuksessa on nyt mukana 12
maata, lisäksi 5 maata harkitsee mukaan koulutustoimintaan
lähtemistä.
Saksa valmistautuu toimimaan alkuvaiheessa Erbilin koulutuskeskuksen
niin sanottuna kehysvaltiona. Kehysvaltio vastaa toimintojen johtamisesta
ja koordinoinnista omassa keskuksessaan. Saksa on 30.1.2015 tehnyt
päätöksen noin 100 sotilaan lähettämisestä tähän
operaatioon. Saksan ohella Erbilin koulutuskeskuksen toimintaan
ovat osallistumassa ainakin Yhdysvallat, Norja ja joitakin EU-maita.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Ruotsi harkitsee vielä oman
operaatio-osallistumisensa muotoa.
Valiokunta toteaa, että sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa
Suomelle luontevimmat kumppanit löytyvät usein
Ruotsista ja muista Pohjoismaista. Pohjoismaisessa viitekehyksessä toimimisesta
on hyviä kokemuksia muun muassa Afganistanista. Yhteistyötä kannattaa
valiokunnan näkemyksen mukaan tehdä etenkin logistiikan
osalta, oman kansallisen huoltoelementin toiminta tulee kalliimmaksi
kuin monikansallinen yhteistyö.
Selonteon mukaan 50 hengen suomalaisjoukon on määrä olla
toimialueella 12 kuukautta. Operaatio käynnistyy suomalaisten
osalta huhtikuussa esikuntaupseereiden lähettämisellä,
täysi operatiivinen valmius saavutetaan valiokunnan kuulemien
asiantuntijoiden mukaan heinäkuun puolivälissä.
Operaatio maksaa noin 15 miljoonaa euroa, puolustusministeriön
pääluokan osuus kustannuksista on noin 9,2 miljoonaa euroa.
Erbil on Irakin kurdialueen hallinnollinen keskus, ja turvallisuustilanne
kaupungissa on valiokunnan saaman selvityksen mukaan varsin hyvä.
Yksittäiset väkivallanteot ovat kuitenkin mahdollisia.
Selonteossa todetaan, että marraskuussa 2014 ISIL toteutti
kaupungissa itsemurhaiskun, joka tappoi viisi ja haavoitti useita
henkilöitä.
Valiokunta arvioi, että kansainvälisten asepukua
kantavien joukkojen yhä näkyvämpi toiminta
voi lisätä terroriuhkaa Erbilissä sekä paikallisia
asukkaita että koalitiojoukkoja kohtaan. Asianmukaisesti
vartioidussa pääkoulutuskeskuksessa työskentely
Erbilissä on toimintaa, johon liittyvät riskit
pystytään valiokunnan näkemyksen mukaan
minimoimaan.
Valiokunta näkee, että suurimmat suomalaissotilaiden
turvallisuuteen kohdistuvat riskit aiheutuvat toiminnasta koulutuskeskuksissa
Erbilin ulkopuolella. Selonteossa tuodaan esiin, että ISIL:n
toimintatapoihin Irakissa kuuluvat muun muassa tuliylläköt
sekä panssarintorjunta-aseiden ja improvisoitujen räjähteiden
käyttö. Tienvarsipommien osalta uhkakuva on valiokunnan saaman
selvityksen mukaan samanlainen kuin Afganistanissa. Kaikkiin ennalta
nähtäviin uhkakuviin varautuminen tulee tehdä puolustushallinnossa
perusteellisesti. Suomalaisjoukkojen kalustosta ja varustuksesta
ei voida tinkiä missään olosuhteissa.
Saadun selvityksen mukaan lääkintäevakuointikyky
operaatiossa on hyvin järjestetty, siitä vastaavat
tarvittaessa Yhdysvallat ja Italia.
Suunnittelun tässä vaiheessa ei ole vielä tarkkaa
kuvaa, missä alueellisissa koulutuskeskuksissa Erbilin
ulkopuolella suomalaisjoukot tarkalleen ottaen toimisivat. Selonteossa
todetaan, että kouluttajat liikkuvat Irakin kurdialueella peshmerga-joukkojen
omilla harjoitusalueilla ja koulutuskeskuksissa. Valiokunta huomauttaa, että ISIL-joukkojen
hallussaan pitämä Mosul on vain noin 80 kilometrin
päässä. Lähimpien ISIL-taistelijoiden
linjat taas ovat 30—40 kilometriä Erbilistä.
Saadun selvityksen mukaan Bagdadin keskushallinnolle kurdien
alueellisten peshmerga-joukkojen koulutus sopii, sillä ISIL:n
vastainen toiminta vaatii Irakin kaikkien resurssien mobilisointia.
Alueellisten turvallisuusjoukkojen ylläpito on myös
Irakin perustuslain mukaan mahdollista. Valiokunta huomauttaa tässä yhteydessä,
että kurdien omien turvallisuusjoukkojen tukemisen vaikutuksia
keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä on
vaikea arvioida. Selvää on, että kurdit
haluavat edelleen kehittää omaa asemaansa suhteessa
keskushallintoon.
Operaation merkitys kansallisen puolustuskyvyn kehittämiselle
Selonteossa tuodaan esiin, että neuvonanto ja koulutusavun
antaminen kriisialueiden turvallisuusviranomaisille on tänä päivänä merkittävä kansainvälisen
sotilaallisen avustamisen muoto. Suomi on ollut mukana tarjoamassa
koulutustukea esimerkiksi Afganistanissa, Bosnia ja Hertsegovinassa,
Malissa ja Somaliassa. Irakin koulutusoperaatio rinnastuisi valiokunnan
saaman selvityksen mukaan käynnissä olevista ja
jo päättyneistä operaatioista parhaiten
Malin operaatioon. Malissa pyrittiin vastaamaan maan asevoimien
välittömiin operatiivisiin tarpeisiin kouluttamalla
malilaisia sotilasyksikköjä.
Osallistuminen Irakin koulutusoperaatioon kehittäisi
selonteon mukaan puolustusvoimien kykyä vaativaan sotilaalliseen
neuvonanto- ja koulutustoimintaan. Valiokunta kyseenalaistaa tämän
arvion. Saadun selvityksen mukaan suomalaisjoukkojen antama jalkaväen
peruskoulutus paikallisille peshmerga-joukoille vastaisi pitkälti
suomalaista varusmieskoulutusta. Tällaisesta toiminnasta
saatava hyöty kansallisen puolustuksen kehittämiselle
on arvioitava vaatimattomaksi.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että sotilaallisten kriisinhallintaoperaatioiden vaikuttavuusarvio
tehdään perusteellisesti. Suomalaisjoukkojen antamaa
koulutustukea tulisi kohdentaa yksittäisten sotilaiden
kouluttamisesta suuntaan, jossa koulutus kohdistuisi pikemminkin
paikallisiin kouluttajiin (train the trainers -konsepti). Tätä kautta
peshmerga-taistelijoille voidaan antaa paremmin paikallisiin olosuhteisiin
soveltuvaa koulutusta.
Kriisinhallinnan neuvottelumekanismi ja kriisinhallintaveteraaniohjelma
Kriisinhallinnan palvelussuhteen ehdoista on viime vuosien aikana
sovittu neuvottelu- ja osallistumisjärjestelmässä henkilöstöä edustavien järjestöjen
kanssa. Valiokunnan arvion mukaan mekanismin kautta on pystytty
ratkomaan varsin hyvin palvelussuhteen ehtoihin liittyviä käytännön
kysymyksiä puolustushallinnon ja henkilöstöjärjestöjen
kesken. Valiokunta pitää tärkeänä,
että neuvottelujärjestelmää käytetään
maksimaalisesti hyväksi myös valmistauduttaessa
Irakin koulutusoperaatioon.
Suomen sotilaallisen kriisinhallintaosallistumisen tulee jatkossakin
perustua vapaaehtoisuuteen. Sekä kantahenkilökunnan
että reserviläisten tulee voida vapaasti arvioida,
onko käynnistettävä operaatio luonteeltaan
ja ehdoiltaan sellainen, että siihen on mahdollista osallistua.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Irakiin olisi lähdössä merkittävä määrä reserviläisiä.
Keskeisen tärkeä osa suomalaissotilaiden operaatio-osallistumista
ja operaatioiden jälkihoitoa on kansallinen kriisinhallinnan
veteraaniohjelma. Sen kautta pyritään tehostamaan
kriisinhallintatehtävissä palvelevien ja palvelleiden tukitoimia
sekä parantamaan vakuutusturvaa lainsäädäntöä kehittämällä.
Ohjelman tarkoituksena on muun muassa yhdenmukaistaa kriisinhallintahenkilöstön
tapaturmaturvaa niin, että siviili- ja sotilaalliseen kriisinhallintaan
osallistuvalla olisi yhtäläinen tapaturmaturva.
Toimenpiteissä korostuu kriisinhallintatehtävissä toimivien
psykososiaalisen tuen kehittäminen. Ohjelmaa viedään
eteenpäin poikkihallinnollisena hankkeena useamman viranomaisen välisenä yhteistyönä.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan puolustushallinto on omilla toimillaan
edistänyt ohjelmaa kiitettävästi, jatkotoimien
suhteen vastuu on nyt etenkin sosiaali- ja terveysministeriöllä.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että kriisinhallinnan veteraaniohjelmaa viedään määrätietoisesti
eteenpäin.
Suomalaiset ISIL-taistelijat
Valiokunta pitää todennäköisenä,
että ISIL:n joukkoihin on liittynyt myös suomalaisia,
jotka ovat suorittaneet kotimaassa varusmiespalveluksen. Asevelvollisuuslain
(1438/2007) 2 §:n 1 momentin mukaan jokainen miespuolinen
Suomen kansalainen on asevelvollinen sen vuoden alusta, jona hän
täyttää 18 vuotta, sen vuoden loppuun,
jona hän täyttää 60 vuotta,
jollei toisin säädetä. Valiokunta pitää tärkeänä,
että mikäli suomalaisia ISIL-taistelijoita palaa
kotimaahan, puolustusvoimat tekee asianmukaisen uhka-arvioanalyysin
jokaisen henkilön osalta sen suhteen, voidaanko heitä enää pitää reservissä.