SIVISTYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 11/2008 vp

SiVL 11/2008 vp - K 2/2008 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen toimenpidekertomus vuodelta 2007

Perustuslakivaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 9 päivänä huhtikuuta 2008 lähettänyt hallituksen toimenpidekertomuksen vuodelta 2007 (K 2/2008 vp) valmistelevasti käsiteltäväksi perustuslakivaliokuntaan ja ulkoasiainvaliokuntaan ja samalla määrännyt, että pysyvien erikoisvaliokuntien on annettava asiasta lausunto perustuslakivaliokunnalle.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

kehittämispäällikkö Jouni Kangasniemi, suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta, opetusneuvos Merja Leinonen, johtaja Jukka Liedes ja opetusneuvos Seija Rasku, opetusministeriö

Lisäksi kirjallisen lausunnon on antanut:

  • professori Jukka Kemppinen

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Opetusministeriö on lausunnossaan sivistysvaliokunnalle täydentänyt selvitystä toimintakertomuksessa lausumien johdosta tehtyjen toimenpiteiden osalta vuotta 2007 koskien.

Eduskunnan lausumat

Uusi koululainsäädäntö (HE 86/1997 vp).

Opetusministeriö on antanut valiokunnalle lisäselvitystä lausumista. Ministeriön mukaan tukiopetusta ei tilastoida, mutta 7.—9. luokkien opetuksesta koottiin tietoa Opetushallituksen ja Stakesin vuonna 2007 toteuttaman TedBM-hankkeen esitutkimuksen yhteydessä. Lukuvuonna 2006—2007 tukiopetusta ei resursoinut lainkaan 4,2 % kouluista ja 41,4 % kouluista osoitti tukiopetuksen käyttöön alle kaksi tuntia viikossa 100:aa oppilasta kohti. Vähintään 10 tuntia viikossa 100:aa oppilasta kohti kohdensi 21,4 % kouluista. Vastaavasti tukiopetuksen toteutumat syyslukukaudella 2006 olivat siten, että 3,3 %:ssa kouluista ei sitä toteutettu lainkaan ja alle kaksi tuntia toteutui 50,7 %:ssa kouluista. Vähintään 10 tuntia tukiopetusta 100:aa oppilasta kohti toteutui 23,4 %:ssa kouluista.

Opetusministeriön marraskuussa 2007 valmistuneen strategian mukaisesti nykyistä käytäntöä muutetaan siten, että painopistettä siirretään aiempaa selkeämmin varhaiseen tukeen ja ennalta ehkäisevään toimintaan. Tehostettu tuki on ensisijainen tukimuoto ennen erityisopetuspäätöstä. Tehostetun tuen muotoja ovat mm. tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus ja oppilashuollon palvelut. Tähän liittyvät uudistukset, kuten lainsäädännön ja opetussuunnitelman perusteiden muutokset, valmistellaan siten, että ne voidaan ottaa kunnissa ja kouluissa käyttöön vuonna 2010. Opetusministeriö myönsi helmikuussa 2008 kunnille valtion erityisavustuksia tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoimiin 233 kunnalle 7,4 miljoonaa euroa.

Lausuman 6 osalta opetusministeriö toteaa, että taiteen perusopetuksen oppilaitosverkon tilannetta koskeva selvitys on tarkoitus päivittää vuonna 2008. Syksyllä 2007 päätettiin uusien taiteenalojen ja koulutuksen järjestäjien ottamisesta opetustuntikohtaisen valtionosuuden piiriin vuonna 2008. Vuoden 2008 alusta valtionosuuden piirissä on 36 muiden taiteenalojen kuin musiikin oppilaitosta (arkkitehtuuri, kuvataide, käsityö, tanssi, teatteritaide, sanataide, sirkustaide).

Valiokunta toteaa, että taiteen perusopetusta koskeva lainsäädäntö on sinänsä toimiva, mutta opetustuntikohtaista valtionosuuteen oikeuttavaa tuntimäärää ei ole voitu lisätä tarpeen ja koulutusta antavien tahojen toiveiden mukaisesti.

Opettajankouluttajien jatko- ja täydennyskoulutusohjelma (HE 74/1999 vp).

Opetusministeriö on antanut valiokunnalle lisäselvitystä lausumista. Vuonna 2007 on julkistettu raportti, jossa arvioitiin muun muassa opettajien täydennyskoulutuksen tilaa ja kehittämissuunnitelmassa mainittujen suositusten toteutumista sekä tarkasteltiin opettajien täydennyskoulutuksessa tapahtuneita muutoksia. Vuoden 2008 alusta opetusministeriö on asettanut opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunnan. Neuvottelukunta seuraa koko opetushenkilöstön jatko- ja täydennyskoulutuksen toteutumista.

Kunta- ja koulutason arviointityön tehostaminen (HE 135/2002 vp).

Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että arviointijärjestelmän kehittämistoimenpiteiden edellyttämät muutokset koulutusta koskeviin lakeihin ja koulutuksen arvioinnista annettuun asetukseen valmistellaan siten, että ne voivat tulla voimaan 1.1.2010. Jatkovalmistelussa otetaan huomioon koulutuksen järjestäjätason arvioinnin tuen tarpeet ja valtakunnallisten arviointitulosten hyödynnettävyyden parantaminen.

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistuksen vaikutukset, korkeakoulujen järjestämä täydennyskoulutus (HE 140/2002 vp).

Opetusministeriö on antanut valiokunnalle lisäselvitystä lausumista. Vuoden 2006 alussa kumoutuivat sellaisten ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjien järjestämisluvat, jotka eivät olleet järjestäneet lisäkoulutusta eivätkä vuosina 2003—2005 saaneet siihen valtionosuutta.

Hallitusohjelman mukaan toimeenpannaan ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus, jossa selkiytetään hajanainen hallinto, rahoitus, tarjonta ja etuudet. Opetusministeriö on 16.8.2007 asettanut uudistuksen valmistelua varten johtoryhmän, jossa ovat mukana vastuuministeriöt (OPM, TEM ja STM) ja työelämän valtakunnalliset keskusjärjestöt. Uudistus kattaa ammatillisen aikuiskoulutuksen, korkeakoulujen aikuiskoulutuksen, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja henkilöstökoulutuksen. Korkeakoulujen täydennyskoulutusta koskevat kysymykset ovat keskeinen osa uudistuksen valmistelua.

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot (HE 14/2005 vp — EV 59/2005 vp).

Opetusministeriön lisäselvityksen mukaan vuonna 2005 ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon aloituspaikkoja oli 300 ja vuonna 2007 niitä oli 1 700. Määrä kasvaa edelleen vuoteen 2008 mennessä 2 000 aloituspaikkaan.

Ammattiosaamisen näytöt (HE 41/2005 vp — EV 94/2005 vp).

Eduskunta edellytti 21.6.2005, että yksikköhintojen keskimääräisiä euromääriä vahvistettaessa otetaan huomioon ammattiosaamisen näyttöjärjestelmän tehtävien laajuudesta ja laadun varmistamisesta aiheutuvat lisäkustannukset. Kevään 2008 kehyspäätöksen mukaisesti lisäkustannukset otetaan huomioon vuoden 2009 talousarvioesityksessä ja vuoden 2009 yksikköhintapäätöstä valmisteltaessa.

Koulutuspoliittinen selonteko (VNS 4/2006 vp — EK 35/2006 vp).

Opetusministeriö on antanut valiokunnalle lisäselvitystä. Kahdeksannen lausuman osalta ministeriö toteaa, että työnantaja- ja työntekijäjärjestöt vastaavat opettajien työaikaa ja sen vaikutuksia ja kustannuksia koskevista arvioinneista.

____________

Saamansa selvityksen perusteella valiokunta katsoo, että seuraavien lausumien johdosta suoritetut, kertomuksessa selostetut toimenpiteet ovat riittäviä tai lausumat muutoin ovat käyneet tarpeettomiksi:

  • Vaikeasti kehitysvammaisten opetus (s. 174)
  • Uusi koululainsäädäntö (HE 86/1997 vp), kaikki lausumat
  • Lapsille haitallisen aineiston leviämisen ehkäiseminen (HE 2/2000 vp)
  • Yliopistojen tilakustannukset (HE 30/2001 vp)
  • Kunta- ja koulutason arviointityön tehostaminen (HE 135/2002 vp)
  • Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistuksen vaikutukset, korkeakoulujen järjestämä täydennyskoulutus (HE 140/2002 vp), molemmat lausumat
  • Tekijänoikeuslaki, vaikutusten seuraaminen (HE 28/2004 vp), 1. lausuma
  • Esiopetus, ryhmäkoot (VNS 7/2004 — EK 1/2005 vp)
  • Ammattiosaamisen näytöt (HE 41/2005 vp)
  • Kansan- ja kansalaisopistojen rahoitus (HE 112/2005 vp — EV 185/2005 vp), 2. lausuma
  • Koulutuspoliittinen selonteko (VNS 4/2006 vp), 2., 3., 4. ,6. ja 8. lausuma.

Lausunto

Lausuntonaan sivistysvaliokunta esittää,

että perustuslakivaliokunta ottaa edellä olevan huomioon.

Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 2008

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Raija Vahasalo /kok
  • vpj. Tuomo Hänninen /kesk
  • jäs. Outi Alanko-Kahiluoto /vihr
  • Claes Andersson /vas
  • Timo Heinonen /kok
  • Anneli Kiljunen /sd
  • Sanna Lauslahti /kok
  • Mikaela Nylander /r
  • Lauri Oinonen /kesk
  • Tuula Peltonen /sd
  • Tuomo Puumala /kesk
  • Leena Rauhala /kd
  • Tommy Tabermann /sd
  • Mirja Vehkaperä /kesk
  • vjäs. Marko Asell /sd

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Marjo Hakkila