Perustelut

Valtionosuuksien tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palveluiden järjestäminen koko maassa. Monet kunnat on kuitenkin jo nyt ajettu taloudellisesti niin ahtaalle, että palvelujen laadukas järjestäminen on vaikeaa. Kuntien velvoitteet eivät vähene siinä määrin, että peruspalvelujen valtionosuuksia on mahdollista vähentää, sillä kunnilla on ollut liian vähän rahoitusta suhteessa niiden lakisääteisiin tehtäviin.

Peruspalvelujen valtionosuuksien leikkaaminen kohdistuu sivistystoimen osalta muun muassa perusopetukseen ja lasten päivähoitoon ja on siten omiaan heikentämään lasten ja nuorten hyvinvointia sekä kansakuntamme tulevaisuutta. Vastuullinen päätöksentekijä kantaa vastuuta myös tulevaisuudesta, ja kun on yleisesti tiedossa, että varhaiskasvatukseen ja osaamistason nostamiseen kannattaa panostaa, voimme vain ihmetellä, miksi valtionosuuksia aiotaan alentaa.

Koulutuksen merkitys kansantalouden ja yleisen hyvinvoinnin kannalta on kiistaton, ja opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsauksessa todetaankin koulutuksen ja osaamisen olevan voimakkaassa yhteydessä sekä kansantalouteen että yksilöiden tulotasoon, terveyteen, hyvinvointiin ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Valitettavasti suomalaisen yhteiskunnan koulutukseen liittyvät vahvuudet ja etulyöntiasema ovat kuitenkin oleellisesti heikentyneet. Kansallisen osaamisperustan vahvistaminen -hankkeen loppuraportista käy ilmi, että luku- ja laskutaidon taso on laskussa, Suomen vahvuutena toiminut tasa-arvo on heikentynyt ja sosiaalinen tausta vaikuttaa yhä voimakkaammin oppimistuloksiin. Nuorten ikäluokkien osaamistaso on olennaisesti heikompi kuin vanhempien, ja PISA-tutkimusten perusteella osaamisen taso on laskussa. Kansalaisten osaamisen taso on heikentynyt ja jopa jäänyt jälkeen kansainvälisestä kehityksestä. Raportin mukaan muita kehittyneitä maita olennaisesti hitaammasta koulutustason noususta seuraa, että Suomen työikäisen väestön koulutustaso tulee vuonna 2030 olemaan hyvin lähellä OECD-maiden ja Euroopan maiden keskitasoa.

Näiden tietojen valossa pidämme käsittämättömänä, että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rahoitusta halutaan vähentää entisestään valtionosuuksia leikkaamalla. Varhaiskasvatuksen osalta on vielä todettava se, että mikäli suunnitteilla olevalla varhaiskasvatuslailla halutaan parantaa lasten hyvinvointia ja osaamista, edellyttää lain toteuttaminen lisää resursseja. Ei resurssien vähentämistä, kuten tällä lakiesityksellä tehdään. Lisäksi huomautamme, että ammattikorkeakoulujen rahoitus ei sisälly peruspalvelujen valtionosuuteen, eikä sitä näin ollen tulisi edes harkita vähennettävän kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta.

Perustelut

Hallitus jatkaa kuntapalvelujen rahoituspohjan murentamista. Keskustan jäsenet eduskunnan sivistysvaliokunnassa ovat huolissaan kuntiin kohdistuvista valtionosuuksien leikkauksista. Peruspalvelujen valtionosuus esitetään alennettavaksi 29,57 prosentista 25,42 prosenttiin. Kuitenkin palvelujen käyttäjien eli päivähoidon lasten, esiopetuksessa olevien lasten ja perusopetuksen oppilaiden määrä nousee. Hallitus on määräämässä kunnille ensi vuonna uusia ja entistä raskaampia tehtäviä, joiden laskennallisia kustannuksia ja valtionosuuksia se alimitoittaa. Myös nämä lisäävät kuntien kustannustaakkaa.

Tällä vaalikaudella sivistyssektorilta on leikattu noin 1,5 miljardia. Tämä on lisännyt ihmisten välistä eriarvoisuutta sekä heikentänyt maamme osaamisperustaa. Kuntien mahdollisuudet toteuttaa koulutusta ja muita peruspalveluja vaihtelevat paljon. Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on tasoittaa kuntien tulopohjassa, kustannusrakenteessa ja palvelutarpeessa olevia eroja. Valtionosuudet eivät kuitenkaan ole korvamerkittyjä, ja määrän vähentyessä kuntien mahdollisuudet tuottaa muita kuin lakisääteisiä palveluja heikkenevät merkittävästi.

Hallitus on tuomassa eduskuntaan isoja esityksiä, joilla on välittömiä taloudellisia vaikutuksia kuntien talouteen. Näitä ovat esimerkiksi kotihoidontuen pakkokiintiöiminen, varhaiskasvatuslaki sekä toisen asteen rakennemuutokset. Kunnissa joudutaan varautumaan näihin taloudellisesti, ilman riittävää esitettyä kustannusvaikutusarviointia.

Lähivuosienkaan taloustilanne ei ole tuomassa helpotusta kuntatalouteen, vaan kuntien tulevaisuuden näkymät ovat erittäin haasteelliset. Hallitus on sopeuttanut valtion taloutta leikkaamalla kuntien peruspalvelujen valtionosuutta 1,5 miljardilla eurolla vuosina 2012—2015. Kuntapalveluja eniten tarvitsevia lapsia, nuoria, sairaita ja vanhuksia ollaan surutta laittamassa hallituksen epäonnistuneen talouspolitiikan maksajiksi. Käytännössä hallitus siirtää ikävien päätösten tekemisen kuntapäättäjille.

Vaikutukset näkyvät kunnallisveron korotuksena, palvelujen karsimisena sekä henkilöstön, kuten opettajien, lomautuksina ja irtisanomisina. Kuntiin kohdistuvassa leikkausvimmassa hallituksenkin on syytä muistaa, että valtiovalta on viime kädessä vastuussa siitä, että perustuslakiin kirjatut sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet toteutuvat. Kuntalaisten tarvitsemat hyvinvointipalvelut ovat vakavassa vaarassa.

Rahoitusperiaatteen mukaisesti valtion tulee varmistaa kuntien tosiasialliset taloudelliset edellytykset selvitä tehtävistään kohtuullisella vero- ja maksurasituksella. On huolestuttavaa, että valtio on irtisanoutumassa tästä rahoitusperiaatteesta.

Kuntien peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmällä rahoitettavat palvelut ovat taloudelliselta ja toiminnalliselta laajuudeltaan merkittävin opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan osa-alue. Vuonna 2014 esi- ja perusopetuksen sekä kirjasto- ja kulttuuritoimen laskennallisen rahoituksen määrä on yhteensä noin 4,5 mrd. euroa. Kuntien peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmällä rahoitettavan palvelutuotannon piirissä on opetustoimessa noin 580 000 esi- ja perusopetuksen oppilasta sekä lisäksi kaikki kuntalaiset asukaskohtaisesti määräytyvällä valtionosuudella rahoitetun kuntien yleisen kulttuuritoimen ja kirjastotoimen osalta.

Esi- ja perusopetus muodostavat koko koulutusjärjestelmän perustan mahdollistaen kaikille yhdenvertaiset edellytykset jatkokoulutukseen. Koulutuksellinen tasa-arvo, yhdenvertainen saavutettavuus sekä esi- ja perusopetuksen säilyttäminen lasten ja nuorten lähipalveluina ovat opetustoimen keskeisiä tavoitteita. Niiden toteutuminen edellyttää riittävien taloudellisten resurssien turvaamista asuinkunnasta ja koulutuksen järjestämisen olosuhteista riippumatta.

Keskustan sivistysvaliokuntaryhmä on erityisen huolissaan hallituksen päätöksestä lopettaa koulujen, päiväkotien ja kirjastojen perustamiskustannusten avustaminen. Keväällä toteutetun valtionosuusuudistuksen jäljiltä ei ole olemassa enää minkäänlaista mekanismia, minkä turvin esimerkiksi homevaurioista kärsiviä kouluja voitaisiin korjata. Keskusta muistuttaa, että se on ehdottanut pitkäjänteistä kymmenelle vuodelle jaksottuvaa korjaussuunnitelmaa, jonka turvin ongelmiin voidaan puuttua ajoissa ja kustannustehokkaasti.