Yleistä
Kotoutumislakia koskevalla lakiehdotuksella pyritään nopeuttamaan ja tehostamaan maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä parantamalla ohjauksen ja neuvonnan saatavuutta, nopeuttamalla palveluihin pääsyä, tavoittamalla maahanmuuttajia palveluihin nykyistä kattavammin maahanmuuton alkuvaiheessa sekä kehittämällä kotoutumisen alkuvaiheen palveluita kokonaisvaltaisesti ja työelämälähtöisesti. Valiokunta pitää myönteisenä, että esityksellä tuodaan kotoutumista edistävät palvelut aiempaa laajemman kohderyhmän saataville. Siten esimerkiksi kotona lapsiaan hoitavien vanhempien kotoutumisen edistäminen mahdollistetaan nykyistä paremmin.
Vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin ehdotetaan tehtäviksi tarpeelliset muutokset, joiden tarkoituksena on varmistaa, etteivät maahanmuuttajien mahdollisuudet kehittää osaamistaan vapaan sivistystyön oppilaitoksissa heikenny kotoutumissuunnitelman keston lyhentämisen vuoksi.
Sivistysvaliokunta on käsitellyt esitystä toimialansa kannalta keskittyen erityisesti esityksen kotoutumiskoulutusta ja vapaata sivistystyötä koskevaan osaan ja pitää esitystä näiltä osin kannatettavana.
Kotoutumissuunnitelma ja kotoutumiskoulutus
Valiokunnan asiantuntijalausunnoissa on tuotu esille huoli siitä, että kotoutumissuunnitelman voimassaolon enimmäisajan lyhentäminen nykyisestä kolmesta vuodesta kahteen vuoteen heikentää erityisesti heikoilla perustaidoilla olevien kotoutujien oppimista ja mahdollisuuksia saavuttaa riittävä kielitaito suunnitelman voimassaoloaikana. Valiokunta toteaa, että suunnitelman voimassaoloajan lyhentämisen rinnalla esityksessä ehdotetaan uudistettaviksi omaehtoisten opintojen tukemisen edellytyksiä, joilla varmistetaan, etteivät maahanmuuttajien mahdollisuudet kehittää osaamistaan heikenny kotoutumissuunnitelman keston lyhentämisen vuoksi. Maahanmuuttajat ovat heterogeeninen ryhmä, joten kotoutuminen ja riittävän kielitaidon saavuttaminen voivat vaatia kotoutujan lähtökohdista, esimerkiksi koulutustaustasta, riippuen eri pituisia aikoja. On tärkeää, että maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia ei heikennetä, vaan luodaan sille riittävät edellytykset. Oleellista on, että opetuksen kesto ja sisältö sekä oppimista edistävät tukitoimet vastaavat kunkin kotoutujan yksilöllisiin tarpeisiin.
Valiokunta aikaisemmassa lausunnossaan esille tuomaansa viitaten katsoo, että kotoutumisen onnistumisen kannalta on oleellista, että kotoutumista tukevia palveluja tarjotaan oikea-aikaisesti. Esimerkiksi kielikoulutukseen on tärkeää päästä mahdollisimman pian maahantulon jälkeen. Tarjolla tulee olla myös ruotsin kielen opintoja, joilla saavutetaan riittävä työelämässä tarvittava ruotsin kielen taito. Huomiota tulee kiinnittää myös palvelujen riittävyyteen ja laatuun sekä viranomaisten yhteistyön toimivuuteen ja viranomaistoimien selkeään koordinaatioon. Kotouttamistoimien tehokkuus edellyttää myös maahanmuuttajien omaa motivaatiota ja vastuuta. (SiVL 26/2021 vp — VNS 6/2021 vp)
Kotoutumisohjelmaan sisältyvään kieli- tai kotoutumiskoulutukseen ehdotetaan kehitettäväksi suomen tai ruotsin kielitaidon päättötestaus. Valiokunta pitää tärkeänä, että kielitaidon päättötestausta valmisteltaessa ja sitä toteutettaessa huolehditaan siitä, että testaukset ovat yhdenmukaisia kaikissa oppilaitoksissa.
Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille huoli tarjouskilpailumenettelyllä hankittavan kotoutumiskoulutuksen riittämättömästä laadusta ja kilpailutuksen ongelmista. Valiokunta korostaa, että koulutuksen korkean laadun varmistaminen tulee huomioida kilpailutusprosessissa sen alkuvaiheista lähtien sekä hankintasopimusten sisällöissä. Sopimushallinta on tärkeä johtamisen väline, jonka avulla voidaan varmistua siitä, että palveluntuottaja toteuttaa palvelunsa sopimuksen mukaisesti myös antamansa koulutuspalvelun laadun osalta. Koulutuksen laatua tulee arvioida systemaattisesti sekä itse- että ulkopuolisin arvioinnein.
Vapaa sivistystyö
Valiokunta aikaisempaan lausuntoonsa (SiVL 26/2021 vp — VNS 6/2021 vp) viitaten toteaa, että vapaan sivistystyön oppilaitosten rooli kotoutumisen tukemisessa ei rajaudu pelkästään luku- ja kirjoitustaidon oppimiseen, vaan laaja-alaisesti perustaitojen, kielitaidon ja yhteiskunta- ja työelämävalmiuksien oppimiseen. Sivistysvaliokunta katsoo, että vapaan sivistystyön oppilaitosten roolia tulee vahvistaa kotoutumisen edistämisessä kokonaisuutena. Vapaan sivistystyön oppilaitokset järjestävät laadukasta kotoutumiskoulutusta sekä työttömille työnhakijoille että työvoiman ulkopuolella oleville. Vapaan sivistystyön luku- ja kirjoitustaidon ja muun kotoutumista edistävän suomen tai ruotsin kielen koulutusta voidaan toteuttaa myös osa-aikaisena, mikä mahdollistaa koulutukseen osallistumisen myös silloin, kun henkilö ei kykene kokopäiväiseen opiskeluun.
Valiokunta pitää kannatettavana, että vapaasta sivistystyöstä annetun lain muutosesityksellä varmistetaan maahanmuuttajan mahdollisuudet osallistua nykyiseen tapaan vapaan sivistystyön maksuttomaan kielikoulutukseen esitetyn kotoutumisajan lyhentämisestä huolimatta. Ehdotus on kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeita koskevan selonteon (VNS 6/2022 vp) tavoitteiden mukainen.
Hallituksen esityksessä (s. 308—309) todetun mukaisesti kotoutumisajan lyhentäminen edellyttää vapaasta sivistystyöstä annetun lain (9 §) mukaisen sadan prosentin valtionosuuteen oikeuttavan koulutuksen aikamääritteen muuttamista kotoutumisajan keston muutosta vastaavasti. Kotoutumisajan lyhentyessä koulutuksen maksuttomuus ehdotetaan sidottavaksi kotoutumissuunnitelman voimassaolon aikaan siten, että sadan prosentin valtionosuus mahdollistetaan kotoutumissuunnitelman voimassaolon aikana sekä yhden vuoden aikana viimeisen kotoutumissuunnitelman voimassaolon päättymisen jälkeen.
Nykyisen vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaan sadan prosentin valtionosuuden saamisen edellytykset on kytketty muun muassa kotoutumissuunnitelmaan säännöksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla. Kyseistä sääntelyä ehdotetaan muutettavaksi, koska ehdotuksen mukaan kotoutumissuunnitelman enimmäiskeston päätyttyä opiskelijalla ei ole kotoutumissuunnitelmaa, johon koulutus voidaan sitoa. Tämän vuoksi ehdotetaan, että sadan prosentin valtionosuuden saamisen ehtona on, että koulutuksissa noudatetaan uuden kotoutumisen edistämisestä annetun lain 26 §:n 4 tai 5 momenteissa tarkoitettuja aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteita tai Opetushallituksen laatimaa vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmasuositusta. Valiokunta pitää ehdotusta perusteltuna.
Lopuksi
Valiokunta korostaa, että kunkin maahanmuuttajan kotoutumisen onnistumisessa keskeistä on hyvät väestösuhteet ja yhteiskunnan vastaanottavuus. Siitä vastuu on kaikilla osapuolilla. Näitä vahvistamalla voidaan edistää eri väestöryhmiin kuuluvien ihmisten mahdollisuuksia elää yhdessä suomalaisessa yhteiskunnassa sekä vahvistaa keskinäistä luottamusta.