Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan muinaismuistolain (295/1963) 8 § sellaisena kuin se on laissa 1443/2009,
muutetaan 5 §, 7 §:n 1Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi ja 3 Poistoehdotus päättyymomentti, 11 §Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi , 18 §:n 3 momentti Poistoehdotus päättyy ja 22 §,
sellaisina kuin niistä ovat 5 § osaksi laeissa 563/1995 ja 1443/2009, Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 7 §:n 3 momentti Poistoehdotus päättyy 11 § Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi ja Poistoehdotus päättyyValiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 18 §:n 3 momentti Poistoehdotus päättyy laissa 1443/2009 ja 22 § laissa 592/2005, sekä
lisätään lakiin uusi 5 a—5 d, 11 a—d, 25 a ja 25 b § seuraavasti:
5 §
Museovirasto voi vahvistaa kiinteän muinaisjäännöksen ja siihen kuuluvan suoja-alueen rajat joko maanomistajan hakemuksesta tai omasta aloitteestaan. Lisäksi Museovirasto voi vahvistaa muinaisjäännöksen ja siihen kuuluvan suoja-alueen rajat saamelaiskäräjien aloitteesta saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetulla saamelaisten kotiseutualueella ja kolttien kyläkokouksen aloitteesta kolttalain (253/1995) 2 §:ssä tarkoitetulla koltta-alueella.
Jos muinaisjäännöksen ja siihen kuuluvan suoja-alueen rajoja ei ole vahvistettu, suoja-alueen leveys on kaksi metriä muinaisjäännöksen näkyvissä olevista ulkoreunoista.
5 a §
Museovirastolle kirjallisesti toimitettavassa hakemuksessa on esitettävä kiinteän muinaisjäännöksen ja siihen kuuluvan suoja-alueen rajaamisen kannalta tarpeellinen ja riittävä selvitys:
1) kiinteästä muinaisjäännöksestä ja sen sijainnista;
2) maanomistussuhteista;
3) alueen maankäytöstä.
Edellä 1 momentissa säädetyn lisäksi hakemuksessa on esitettävä ehdotus kiinteän muinaisjäännöksen ja siihen kuuluvan suoja-alueen rajoiksi.
5 b §
Museoviraston on pyydettävä muinaisjäännöksen ja siihen kuuluvan suoja-alueen rajojen vahvistamisesta lausunto:
1) sen alueen maanomistajalta, jos maanomistaja ei ole hakijana, ja Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi kiinteistön haltijalta Muutosehdotus päättyy, jolla kiinteä muinaisjäännös sijaitsee;
2) kunnalta ja maakunnalta, jonka alueella kiinteä muinaisjäännös sijaitsee;
3) saamelaiskäräjiltä, jos kiinteä muinaisjäännös sijaitsee saamelaisten kotiseutualueella;
4) kolttien kyläkokoukselta, jos kiinteä muinaisjäännös sijaitsee koltta-alueella;
5) rajojen vahvistamisen kannalta muilta tarpeellisilta tahoilta.
5 c §
Kiinteän muinaisjäännöksen ja siihen kuuluvan suoja-alueen rajojen vahvistamista koskevassa päätöksessä on annettava muinaisjäännöksen arvoa ja suojelua turvaavat tarpeelliset määräykset. Määräykset voivat koskea myös suoja-alueen ulkopuolella olevaa aluetta, jos siitä ei aiheudu muinaisjäännöksen merkitykseen nähden huomattavaa haittaa alueen omistajalle tai jollekin muulle.
5 d §
Päätöstä kiinteän muinaisjäännöksen ja siihen kuuluvan suoja-alueen rajojen vahvistamisesta on noudatettava mahdollisesta valituksesta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin päätä.
Päätös kiinteän muinaisjäännöksen ja siihen kuuluvan suoja-alueen rajojen vahvistamisesta on maksuton.
7 §
Jos suoja-alueesta, jonka rajat on vahvistettu 5 §:n mukaisesti, aiheutuu huomattavaa haittaa kiinteistön tai sen osan käyttämiselle alueella, jonka käyttöä ei aikaisemmin ollut vastaavasti rajoitettu, asianomaisella on oikeus saada siitä korvaus valtion varoista.
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
JValiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi os kiinteistö, jolla suoja-alue sijaitsee, on saamisen tai toistuvan raha- tai tavaratulon kantamisoikeuden panttina, korvaus on talletettava Valtion lupa- ja valvontavirastoon ja jaettava niin kuin ulosmitatun omaisuuden myyntihinnasta säädetään. Panttioikeuden haltijalla on talletettuun korvausmäärään yhtäläinen oikeus kuin kiinteistöön. Tallettamista ei saa kuitenkaan toimittaa, jos esitetään panttioikeuden haltijan suostumus korvauksen tallettamatta jättämiseen taikka jos korvattavan edun vähäisyyden vuoksi tai muusta sellaisesta syystä haitan ei ole katsottava sanottavasti heikentäneen vakuuden arvoa. Poistoehdotus päättyy
11 §
Kiinteään muinaisjäännökseen kajoamiseen voidaan myöntää lupa (kajoamislupa), jos muinaisjäännös tuottaa merkitykseensä nähden kohtuutonta haittaa.
Kajoamislupa voidaan myöntää maanomistajalle tai muulle toimijalle, jonka tarkoituksena on toteuttaa toimenpide, jolla voi olla vaikutusta kiinteään muinaisjäännökseen.
Kajoamislupa on voimassa enintään viisi vuotta päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Kajoamisluvan edellyttämät tutkimukset on suoritettava ja kajoamiseen liittyvät toimenpiteet on käynnistettävä luvan voimassaoloaikana. Kajoamisluvan voimassaoloa voidaan jatkaa enintään kaksi vuotta.
11 a §
Kajoamisluvan myöntää Museovirasto. Museovirastolle kirjallisesti toimitettavassa lupahakemuksessa on esitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen ja riittävä selvitys:
1) hakijasta;
2) kiinteästä muinaisjäännöksestä ja sen sijainnista;
3) maanomistussuhteista;
4) kajoamista koskevista suunnitelmista;
5) hakijalle aiheutuvasta haitasta, jonka kiinteä muinaisjäännös aiheuttaa, ja perusteluista sille, että hanke ei ole toteutettavissa ilman kajoamista;
6) kajoamisen vaikutuksista kiinteän muinaisjäännöksen fyysiseen säilymiseen.
Hakemukseen on liitettävä hankesuunnitelma ja arvio hankkeen vaikutuksista.
11 b §
Museoviraston on pyydettävä kajoamislupaa koskevasta hakemuksesta lausunto:
1) maanomistajalta ja Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi kiinteistön haltijalta Muutosehdotus päättyy, jonka alueella kiinteä muinaisjäännös sijaitsee, jos maanomistaja tai Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi kiinteistön haltija Muutosehdotus päättyyei ole hakija;
2) kunnalta ja maakunnalta, jonka alueella kiinteä muinaisjäännös sijaitsee;
3) saamelaiskäräjiltä, jos kiinteä muinaisjäännös sijaitsee saamelaisten kotiseutualueella;
4) kolttien kyläkokoukselta, jos kiinteä muinaisjäännös koltta-alueella;
5) lupaharkinnan kannalta muilta tarpeellisilta tahoilta.
11 c §
Kajoamisluvan myöntämistä harkittaessa on otettava huomioon muinaisjäännöksen merkitys, kajoamisesta aiheutuva haitta muinaisjäännökselle ja rauhoituksen vaikutus suunniteltuihin toimenpiteisiin.
Kajoamisluvassa on annettava tarpeelliset määräykset:
1) siitä, mihin muinaisjäännökseen tai sen osaan kajoamislupa myönnetään;
2) siitä, mihin kajoamistarkoitukseen kajoamislupa myönnetään;
3) kajoamisen edellyttämistä tutkimuksista;
4) toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään kiinteälle muinaisjäännökselle aiheutuvaa haittaa;
5) hakijan osallistumisesta 3 ja 4 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.
11 d §
Kajoamisluvan haltijan on ilmoitettava Museovirastolle, jos kajoamisluvan myöntämisen edellytyksenä olleet seikat ovat muuttuneet. Museoviraston on arvioitava uuden lupakäsittelyn tarpeellisuus ja tarpeen vaatiessa käsiteltävä lupa uudelleen.
Museovirasto voi peruuttaa kajoamisluvan, jos
1) hakija on antanut virheellisiä tietoja, jotka ovat olennaisesti vaikuttaneet luvan myöntämiseen;
2) lupamääräyksiä on rikottu olennaisesti;
3) on ilmeistä, että kajoamisluvassa tarkoitettua hanketta ei ole tarkoitus toteuttaa.
Kajoamislupa voidaan siirtää toiselle, jos siirron saaja täyttää tässä laissa säädetyt luvan hakijaa koskevat edellytykset eivätkä luvan edellytykset muilta osin muutu. Siirrosta on ilmoitettava Museovirastolle, jonka on tehtävä luvanhaltijaa koskeva muutos kajoamislupaan.
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 18 § Poistoehdotus päättyy
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Valtion lupa- ja valvontavirasto voi tarvittaessa sakon uhalla kieltää ryhtymästä 1 momentissa tarkoitetulla alueella tutkimusta vaarantaviin toimenpiteisiin. Poistoehdotus päättyy
22 §
Päätöksestä, jota 5 §:ssä tarkoitetaan, on viipymättä lähetettävä jäljennös muinaisjäännöksen sijaintipaikan poliisilaitokselle, kunnalle ja maakunnalle. Laivalöytöä koskevan päätöksen jäljennös on lähetettävä myös Rajavartiolaitokselle. Päätöksestä, jota tarkoitetaan 5, 11 ja 11 d §:ssä on viipymättä lähetettävä jäljennös saamelaiskäräjille, jos päätös koskee saamelaisten kotiseutualuetta, ja kolttien kyläkokoukselle, jos päätös koskee koltta-aluetta.
25 a §
Edellä 5, 11 ja 11 d §:ssä tarkoitettuun päätökseen saa hakea valittamalla muutosta hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (
586/1996) säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Lisäksi oikeus muutoksenhakuun on myös saamelaiskäräjillä, jos päätös koskee saamelaisten kotiseutualuetta, ja kolttien kyläkokouksella, jos päätös koskee koltta-aluetta.
25 b §
Tämän lain mukaisten valtion viranomaisten suoritteiden maksullisuuden ja suoritteista perittävien maksujen suuruuden yleisistä perusteista sekä maksujen muista perusteista säädetään valtion maksuperustelaissa (
150/1992), jollei edellä tässä laissa toisin säädetä.
Tämän lain mukaiset maksut ovat suoraan ulosottokelpoisia. Niiden perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (
706/2007).
Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat muinaismuistolain 5 §:n 2 momentissa ja 11 §:ssä tarkoitetut hakemukset ja niitä koskevat valitukset käsitellään loppuun tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti Museovirastossa ja hallinto-oikeuksissa.