Yleisperustelut
Eduskunta edellytti kulttuurin tulevaisuutta koskevan valtioneuvoston
selonteon (SiVM 11/2010 vp — VNS 4/2010
vp) yhteydessä vuonna 2010, että hallitus valmistelee
esityksen taiteen keskustoimikunnan muuttamiseksi Taiteen edistämiskeskukseksi.
Nyt eduskunnalle on annettu asiasta hallituksen esitys, joka on
valiokunnan asiantuntijakuulemisessa saanut osakseen paljon kritiikkiä.
Valiokunta kuitenkin katsoo, että hallinnollisesti, nimenomaan
taidehallinnon järjestämisen ja kehittämisen
kannalta uudistus on tarkoituksenmukainen ja että hallituksen
esitys voidaan hyväksyä valiokunnan tekemin muutosesityksin.
Sivistysvaliokunta painottaa, että Taiteen edistämiskeskuksesta
aluetoimipisteineen muodostuisi yhtenäinen taiteen ja kulttuurin
edistämisen kokonaisuus. Keskuksen toimintakykyä parannettaisiin
ja hallintoa yhtenäistettäisiin verrattuna nykyisen
taiteen keskustoimikunnan toimintakykyyn ja hallintoon. Keskuksen
johtamista selkeytettäisiin verrattuna keskustoimikunnan
johtamiseen. Tarkoituksena on, että keskustoimipaikka jäisi
Helsinkiin ja virasto saisi itsenäisesti päättää aluetoimipisteidensä määrästä ja
niiden tehtävien organisoinnista
Hallintoa ja sen läpinäkyvyyttä parannettaisiin
selkeyttämällä valtionavustus- ja apurahapäätöksentekoa.
Avustus- ja apuraha-asioista poistettaisiin valituskielto ja parannettaisiin
näin päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja
taiteilijoiden oikeusturvaa. Esitys selkeyttää viraston
toimintaa ja toimivaltaa suhteessa ministeriöön
ja suhteessa luottamuselimiin. Se mahdollistaa viraston hallintorakenteiden
ja toiminnan muuttamisen yhdenmukaisemmaksi ja tehokkaammaksi kokonaisuudeksi.
Uudistuksessa säilytettäisiin luottamuselimet alueellisella
tasolla eli 13 alueellista taidetoimikuntaa, jotka päättäisivät
mm. yksittäisten taiteilijoiden apurahoista vertaisarviointiin
perustuen. Alueellisten taidetoimikuntien toimialueet säilyisivät
ennallaan. Myös viraston hallintohenkilöstömäärä alueella
säilyisi ennallaan.
Taiteen edistämiskeskuksen tehtävät.
Hallituksen esityksen mukaan taiteen ja kulttuurin edistämistä varten
on taiteen edistämiskeskus. Kulttuurin edistäminen
olisi keskuksen tehtävä siltä osin kuin
se ei kuuluisi muun viranomaisen tehtävään.
Useissa asiantuntijalausunnoissa on pelätty, että keskuksen
laaja tehtäväksianto myös kulttuurin
osalta voi merkitä tehtävien painopisteen siirtymistä liikaa
kulttuuriin keskuksen perimmäisen tehtävän
eli taiteen edistämisen kustannuksella.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kulttuurin edistämisellä tarkoitetaan
esimerkiksi lastenkulttuuriin, monikulttuurisuuteen tai terveyttä kulttuurista
-hankkeeseen liittyviä tehtäviä. Jo nyt
ministeriö on delegoinut mm. näihin tehtäviin
liittyvää valtionavustusten jakamista sekä Taiteen
keskustoimikunnalle että alueellisille taidetoimikunnille.
Uudistuksessa virastolle siirtyisi myös mm. taidekoulujen
rahoitus. Taiteen keskustoimikunnalla nyt olevia tehtäviä uudistettaisiin
siten, että virastolla olisi enemmän tehtäviä,
jotka edellyttävät itsenäistä päätöksentekoa
ja aktiivista toimintaa. Myös aluetoimipisteille voitaisiin
antaa valtakunnallisia erityistehtäviä.
Valiokunta pitää tärkeänä taidetoimikuntalaitoksen
taiteen edistämiseen liittyvän toiminnan selkeyttämistä erottamalla
keskuksen viranomaistehtävät ja luottamuselimen
vertaisarviointiin perustuvat tehtävät
toisistaan. Valiokunta ehdottaa keskuksen toimialaa, toiminnan järjestämistä ja
tehtäviä koskevien pykälien muuttamista
selkeyttämään keskuksen ja taidetoimikuntalaitoksen
tehtäväksiantoa.
Aluetoimipisteiden määrä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on osana uudistusta
valmistellut
alueellisten toimipisteiden määrän
vähentämistä. Valiokunta ei pidä tätä suunnitelmaa
perusteltuna, sillä valiokunnan saaman selvityksen mukaan
nykyinen 13 toimipisteen määrä on ollut
toimiva. Tosin toimipisteet ovat henkilömäärältään
pieniä, mutta sellaisenaankin niillä on ollut
tärkeä merkitys sijaintipaikkakunnalle ja muulle
toiminta-alueelle. Valiokunta korostaa, että alueellisten
taidetoimikuntien asiantuntemusta pitäisi kyetä hyödyntämään
laajasti
alueellisessa kehittämisessä.
Tästä syystä myös aluetoimipisteiden
tulisi kyetä riittävästi avustamaan alueellisia
taidetoimikuntia näiden seuratessa alueen taiteellista
toimintaa.
Sivistysvaliokunta katsoo, että nykyisilläkin alueellisten
taidetoimikuntien sijaintipaikkakunnilla tulee edelleenkin säilyttää mahdollisuus
sivutoimipisteisiin. Valiokunnan saaman lisäselvityksen
mukaan asetuksella on tarkoitus säätää,
että virasto päättäisi aluetoimipisteiden määrästä ja
sijaintipaikkakunnasta ja että aluetoimipisteillä voisi
olla sivutoimipisteitä.
Vertaisarvioinnin merkitys.
Sivistysvaliokunta korostaa vertaisarvioinnin merkitystä taidekentän
kaikissa avustus- ja apuraha-asioissa. Vertaisarvioinnin toteutumisen
kannalta ovat tärkeitä luottamusmiesten valintaprosessi
ja luottamuselinten asiantuntemuksen laaja-alaisuus.
Hallituksen esityksen mukaan toimikunnan jäsenellä tulisi
olla hyvä taiteellinen asiantuntemus. Perustelujen mukaan
hyvä taiteellinen asiantuntemus on taiteen harjoittajan
lisäksi esimerkiksi taiteenalan hallinto-, museo-, opetus- ja
tutkimustehtävissä toimivilla ja taiteen alan kriitikoilla.
Voimassa olevan taiteen edistämisen järjestelystä annetun
lain (328/1967) mukaan valtion taidetoimikuntien jäsenten
tulee olla asianomaisen taiteen alan ansioituneita harjoittajia
tai tuntijoita. Lisäksi taiteen edistämisen järjestelystä annetun
asetuksen (1105/1991) mukaan toimikunnassa tulee olla edustettuna asianomaisen
taiteen alan eri alojen ja koulutuksen asiantuntemus. Lisäksi
taiteen edistämislain mukaan valtion taidetoimikuntia asetettaessa
on huolehdittava siitä, että taiteen eri lajit
tulevat edustetuiksi niissä ja että myös
alueelliset ja kielelliset näkökohdat otetaan
huomioon. Sivistysvaliokunta katsoo, että hallituksen esityksessä oleva
säännös vastaa jäsenten nimeämisperusteiden
osalta nykyistä käytäntöä eikä ole
omiaan heikentämään vertaisarvioinnin
mahdollisuuksia.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisen yhteydessä on mm.
esitetty epäilys, että taiteen vertaisarviointi
kärsii, jos kaikkia taidetoimikuntien jäseniä ei
nimetä nykyiseen tapaan järjestöjen esittämien
henkilöiden joukosta. Lakiesityksen 6 §:n 4 momentissa
säädettäisiin, että ennen valtion
taidetoimikuntien asettamista taideneuvoston tulisi kuulla taiteen
kannalta merkittäviä tahoja. Jäseniä valittaessa
olisi huolehdittava, että toimikunnan taiteellinen ja muu
asiantuntemus on monipuolinen ja että kielelliset ja alueelliset
näkökohdat otetaan huomioon. Sivistysvaliokunta
pitää oikeana hallituksen esityksessä omaksuttua
kantaa, että jäsenten määräämistä ei voida
sitoa pelkästään järjestöjen
ja laitosten ehdottamiin henkilöihin.
Hallituksen esityksen mukaan uudistuksen tarkoituksena on ollut
joustavoittaa taiteen edistämisen järjestelmää vähentämällä pirstaloitumista
ja mahdollistamalla joustava reagointi taidekentän muutoksiin.
Laissa ei enää säädettäisi valtion
taidetoimikuntien toimialoja ja tarkkaa määrää.
Valtion taidetoimikuntia olisi vähintään
seitsemän ja enintään kymmenen ja puheenjohtajan
lisäksi jäseniä olisi vähintään
neljä ja enintään yksitoista. Jäsenmäärä voisi
vaihdella sen mukaan, miten laaja-alaisia toimikunnat ovat ja kuinka
monta taiteenalaa kussakin toimikunnassa on edustettuna. Lakiehdotukseen
ei sisälly nykyisenkaltaista valtuutta asettaa jaostoja.
Sivistysvaliokunta korostaa valtion taidetoimikuntien jaostojen
merkitystä erityisesti arvioitaessa uusia esiin nousevia
taidealoja ja poikkitaiteellisia taidemuotoja ja produktioita. Käsittely
jaostossa on omiaan lisäämään
vertaisarvioinnin laaja-alaisuutta ja asiantuntevuutta
ja arvioinnin uskottavuutta arvioitavan kannalta. Valiokunta pitää erittäin
tärkeänä jaostojen asettamismahdollisuutta.
Valiokunnan saaman lisäselvityksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriöllä on
tarkoitus ehdottaa asetukseen säännöstä,
jonka mukaan taideneuvosto voisi asettaa valtion taidetoimikuntaan
vertaisarviointiin liittyviä asioita valmistelevia jaostoja.
Asian tärkeyden ja taideneuvoston tehtävien määrittelyn selkeyden
vuoksi valiokunta ehdottaa asian nostamista lain tasolle.
.
Yksityiskohtaiset perustelut
1. lakiehdotus
1 §. Toimiala.
Edellä yleisperusteluissa todettuun viitaten valiokunta
on selkeyttänyt lakiehdotuksen 1 ja 2 §:ää niin,
että viranomaistehtävät ja asiantuntijatehtävät
on jaoteltu eri pykäliin. Valiokunta on täsmentänyt
1 §:ssä viraston toimialaa siten, että kulttuurin
edistäminen kuuluu sille siltä osin kuin se ei
kuulu muun viranomaisen tehtäviin. Valiokunta viittaa sanan
kulttuuri tarkoituksen osalta edellä mietinnön
yleisperusteluissa lausuttuun. Muutoksen seurauksena pykälän
otsikko on muuttunut.
2 §. Toiminnan järjestäminen.
Muutetussa 2 pykälässä on luottamuselinten
tehtäväksi selkeästi kirjattu taiteen
edistäminen. Muutoksen seurauksena pykälän
otsikko on muuttunut ja 2 momentti poistunut.
3 §. Tehtävät.
Viitaten 1 ja 2 pykälän muutoksiin valiokunta
on jakanut pykälän 1 momentin 1 kohdan siten,
että 1 kohdassa säilyy keskuksen tehtävänä taiteen
edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti
ja uuteen 2 kohtaan sisällytetään kulttuuria
koskeva tehtävä. Muutoksen tarkoituksena on korostaa
nimenomaan taiteen edistämisen ensisijaisuutta keskuksen
toiminnassa. Muutoksen seurauksena hallituksen esityksen kohdat
2—7 siirtyvät uusiksi kohdiksi 3—8.
4 §. Johtaminen ja ratkaisuvalta.
Valiokunta on teknisluontoisena korjauksena poistanut pykälän
3 momentin alusta 14 §:n 2 momentin kanssa päällekkäisen
säädösviittauksen.
5 §. Taideneuvosto.
Viitaten edellä yleisperusteluissa lausuttuun valiokunta
on vahvistanut vertaisarviointijärjestelmän käytännön
toimivuutta lisäämällä pykälän
1 momenttiin uuden 3 kohdan, jonka mukaan taideneuvosto voi tarvittaessa
asettaa valtion taidetoimikuntaan vertaisarviointiin liittyviä asioita
valmistelevia jaostoja. Muutoksen seurauksena hallituksen esityksen kohdat
3—7 siirtyvät kohdiksi 4—8.
Valiokunta on pykälän 2 momentin muutoksella
edelleen korostanut taiteen asemaa uudistuksessa ja täsmentänyt
taideneuvoston jäsenen kelpoisuutta siten, että taideneuvoston
jäsenen tulee olla taiteeseen ja kulttuuriin perehtynyt henkilö.
6 §. Valtion taidetoimikunnat.
Valiokunta on lisännyt pykälän 1
momentin 2 kohtaan maininnan yhteisöistä, sillä esitykseen
sisältyvä muotoilu saattaa aiheettomasti rajoittaa
taidetoimikuntien toimivaltaa myöntää kohdeapurahoja sellaisille
rekisteröityneille yhteisöille, jotka hakevat
tukea taiteelliselle produktiolleen. Valiokunta korostaa samassa
kohdassa, että valtion taidetoimikuntien ratkaisujen perustana
on vertaisarviointi.
Taidetoimikunnat myöntäisivät apurahat
yksittäisten taiteilijoiden ja taiteilijaryhmien lisäksi
myös yhteisöille, jos kyseessä on taiteellinen toiminta,
joka on luonteeltaan kertaluonteista ja johon myönnetään
esim. kohdeapuraha. Tällainen voisi olla esimerkiksi teatteriproduktion tuottaminen.
Kyseinen päätöksenteko edellyttää taiteellisen
toiminnan arviointia eli vertaisarviointia. Taiteen edistämiskeskus
sen sijaan keskittyisi rahoittamaan esimerkiksi yhteisöjen vuosittaiset
toiminta-avustukset sekä hankkeita, joilla on laajempaa
taide- ja kulttuuripoliittista vaikuttavuutta.
7 §. Alueelliset taidetoimikunnat.
Viitaten edellä 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa
lausuttuun valiokunta on tehnyt samat muutokset 7 §:n 1
momentin 1 kohtaan.
15 §. Voimaantulo ja siirtymäsäännökset.
Valiokunta on tehnyt pykälän 4 momenttiin
kaksi teknisluonteista korjausta.