Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Hallituksen esitys on osa hallitusohjelman mukaisista julkisen talouden välttämättömistä sopeutustoimista. Opintotukijärjestelmää on tarkoitus hallituskaudella uudistaa siten, että saavutetaan 70 milj. euron säästö vuoteen 2019 mennessä. Opintorahan indeksisidonnaisuuden poiston arvioitu säästövaikutus vuoteen 2019 mennessä on hallituksen esityksen mukaan 23 milj. euroa. Valiokunta pitää merkittävänä, että vallitsevassa taloustilanteessa hallituksen esitys sisältää myös esityksen vanhempien tuloihin perustuvan tarveharkinnan lieventämisestä. Uudistuksen kustannusvaikutus on n. 10,3 milj. euroa vuonna 2016. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.  

Perustuslakivaliokunta on hallituksen esityksestä antamassaan lausunnossa tarkastellut erityisesti opintorahaindeksin poistamista ja vanhempien tulojen huomioon ottamista opintotuessa. Valiokunnan mielestä indeksisidonnaisuudesta luopumisen taloudellinen merkitys yksilötasolla ei ole kovin merkittävä, kun otetaan huomioon arviot indeksin odotettavissa olevasta kehityksestä lähivuosien aikana. Valiokunnan mielestä ehdotus ei siten merkitse sellaista perusoikeuden toteutumistason heikennystä, joka muodostuisi valtiosääntöoikeudellisesti ongelmalliseksi. 

Perustuslakivaliokunnan mielestä perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussääntelyyn ei ole hyvin sovitettavissa se, että korkeakouluopiskelijoiden osalta vanhempien tulot eivät vaikuta opintotuen määrään, mutta 18- ja 19-vuotiaiden muiden kuin korkeakoulussa opiskelevien kohdalla vanhempien tulot saattavat vaikuttaa opintotukeen. Valiokunta huomauttaa, että hallituksen esityksessä esitetty sääntely-yhteys ei sellaisenaan perustele eri opiskelijaryhmien erilaista kohtelua. Valiokunnan kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että ehdotettu sääntely merkitsee tässä suhteessa parannusta nykytilaan verrattuna ja siihen, että vanhempien tulojen vähentävästä vaikutuksesta itsenäisesti asuvan täysi-ikäisen toisen asteen opiskelijan opintorahaan on tarkoitus vaiheittain luopua kokonaan. 

Perustuslakivaliokunta uudistaa lausunnossaan painokkaasti aikaisemmin esittämänsä kannan (ks. PeVL 26/2013 vp, s. 3/II), että hallituksen on kiirehdittävä tätä uudistusta. Perustuslakivaliokunta esittää, että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa opintorahan indeksisidonnaisuuden poistamista on kritisoitu, sillä muut perustoimeentulon muodot on sidottu indeksiin. Sivistysvaliokunta toteaa kuitenkin, että vuonna 2016 indeksimuutoksen arvioidaan olevan hyvin vähäinen tai jopa negatiivinen. Valiokunta pitää tärkeänä, että vuosittain talousarvioehdotusten laatimisen yhteydessä arvioidaan uudelleen mahdollisuutta sitoa opintoraha indeksiin. Sivistysvaliokunta pitää myös tärkeänä, että jatkossa arvioidaan monipuolisesti sitä, mikä indeksi on soveltuvin opintorahan reaaliarvon ja ostovoiman säilyttämiseksi. Valiokunta pitää välttämättömänä, että opintoraha, opintotuen asumislisä ja opintolaina yhdessä mahdollistavat jatkossakin täysipäiväisen opiskelun.  

Valiokunta edellyttää, että hallitus jatkossa vaalikaudella 2015—2019 arvioi opintotuen reaalikehitystä tasapuolisesti suhteessa vastaavaan kehitykseen muiden perustulon muotojen reaalikehityksen kanssa. (Valiokunnan lausumaehdotus) 

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että muualla kuin vanhempiensa luona asuvien toisen asteen 18 ja 19-vuotiaiden opiskelijoiden opintorahaan vähentävästi vaikuttavia vanhempien tulorajoja korotettaisiin noin 13 prosentilla tuen riittävyyden parantamiseksi sekä eri koulutusasteilla opiskelevien yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Nyt ehdotettu tulorajojen korotus poistaa saadun selvityksen mukaan vanhempien tulojen vähentävän vaikutuksen lähes kokonaan näiltä opiskelijoilta. Jos tulorajoista luovuttaisiin täysin tämän opiskelijaryhmän osalta lisäisi se valtion opintotukimenoja arviolta 5,4 milj. euroa vuosittain.  

Edellä tarkoitettuja tulorajoja korotettiin viimeksi 1 päivänä elokuuta 2014 voimaan tulleella lainmuutoksella (1243/2013) noin 30 prosentilla. Eduskunta edellytti vastauksessaan hallituksen esitykseen, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin opintotukilainsäädännön uudistamiseksi siten, ettei samassa tilanteessa olevia täysi-ikäisiä opiskelijoita aseteta enää eri asemaan iän perusteella (HE 116/2013 vp ja HE 197/2013 vp—EV 189/2013 vp). Sivistysvaliokunta pitää tämän lausuman toteuttamista edelleen välttämättömänä. 

Sivistysvaliokunta korostaa saamansa selvityksen mukaisesti, että elinolosuhteiden perusteella hakijalla olevan kiinteän yhteyden arvioinnissa tulee lähtökohtana selkeästi olla hakijan oma yhteys Suomeen. Esimerkiksi vanhemman työskentelyn itsessään ei voitaisi katsoa muodostavan säännöksessä tarkoitettua kiinteää yhteyttä Suomeen, jos henkilöllä itsellään ei olisi kiinteää yhteyttä Suomeen. Valiokunta pitää lakiehdotusta kiinteän yhteyden arvioinnin osalta tulkinnanvaraisena, kun otetaan huomioon tulevien hakijoiden elinolosuhteiden ja esitetyn kiinteän yhteyden mahdolliset eri variaatiot. Valiokunta pitää sen vuoksi erittäin tärkeänä, että jatkossa seurataan tästä uudistuksesta johtuvaa opintotuen myöntämiskäytäntöä ja ryhdytään toimiin sääntelyn tarkistamiseksi, mikäli opintotuen arvioidaan käytännössä suuntautuvan henkilöille, joiden kiinteä yhteys Suomeen ei täytä tässä uudistuksessa tavoiteltua vaatimustasoa. 

Sivistysvaliokunta korostaa, että hallituksen esitys osaltaan selkeyttää ja tasapuolistaa nykyistä opintotukijärjestelmää ulkomailla tapahtuvan opiskelun tukemisen ja muualla kuin kotonaan asuvien 18 ja 19 -vuotiaiden opiskelijoiden osalta. Sivistysvaliokunta pitää kuitenkin erittäin tärkeänä, että opintotukijärjestelmää uudistetaan kokonaisuudessaan selkeämmäksi ja yksinkertaisemmaksi kokonaisuudeksi. Valiokunta kiinnittää myös huomiota alle 18 vuotta olevien itsenäisesti asuvien toisen asteen opiskelijoiden opintotuen kehittämistarpeisiin.