Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta pitää erittäin hyvänä asiana, että ensi vuonna perusopetuksen oppilasmäärän alentumisesta koituva säästö käytetään perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen ja maahanmuuttajien valmistavan opetuksen laajentamiseen. Näin ollen valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin.

Perusopetukseen valmistava opetus

Sivistysvaliokunta on useissa yhteyksissä kiinnittänyt huomiota maahanmuuttajaopetuksen kehittämiseen. Syksyllä 2006 koulutuspoliittisen selonteon käsittelyn yhteydessä hyväksyttiin lausuma (SiVM 12/2006 vp — VNS 4/2006 vp), jossa eduskunta edellytti hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin maahanmuuttajaopetuksen valmistavan opetuksen ja kielikoulutuksen laajentamiseksi. Viime keväänä valiokunta käsitteli omana asianaan toimenpiteitä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja antoi asiasta lausunnon opetusministeriölle ja sosiaali- ja terveysministeriölle (SiVL 10/2008 vp — MINS 5/2008 vp). Lausunnossa valiokunta teki 11 toimenpide-ehdotusta, joista yksi koski maahanmuuttajien valmistavan koulutuksen lisäämistä ja suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusta.

Valiokunta pitää hyvänä, että hallitus nyt esittää perusopetuksen valmistavan opetuksen laajentamista puolesta vuodesta vuoteen. Tämä merkitsee sitä, että jatkossa opetusta annettaisiin 6—10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 1 000 tuntia. Pääpaino perusopetuksen valmistavassa opetuksessa on suomen tai ruotsin kielen opiskelussa. Sen lisäksi tarvitaan oppilaiden koulutaustan mukaisesti eri oppiaineiden sisältöjä. Valiokunta pitää tärkeänä, että huolehditaan myös maahanmuuttajaopetuksen opettajien riittävästä ammattiosaamisesta.

Perusopetuksen opetusryhmät

Perusopetuslain 3 §:n 2 momentin mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Valiokunta painottaa sitä, että säännös on pohjana kaikelle opetuksen sekä opetukseen liittyvien järjestelyiden ja tukitoimenpiteiden suunnittelulle ja toteuttamiselle, joten muun muassa opetusryhmät tulee muodostaa siten, että niissä voidaan opetus järjestää mainitun säännöksen mukaisesti.

Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa on tavoitteeksi asetettu perusopetuksen ryhmäkokojen pienentäminen osana opetuksen laadun turvaamista. Myös Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2007—2012 yleissivistävän koulutuksen yhdeksi kehittämisen kohteeksi on asetettu opetuksen laadun parantaminen ja tähän liittyen riittävän pienten opetusryhmien varmistaminen. Sivistysvaliokunta totesi myös edellä mainittua lausuntoa koskevissa toimenpide-ehdotuksissaan, että opetusryhmien koko tulee olla kohtuullinen ottaen huomioon oppilasaines.

Hallituksen esityksen ja valtion vuoden 2009 talousarvioesityksen lähtökohtana on, että ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitetut 16 miljoonaa euroa kanavoidaan kaikille kunnille valtionosuuden korotetun yksikköhinnan kautta. Valiokunta korostaa, että tätä lisärahoitusta ei oteta huomioon kunnan rahoitusosuutta laskettaessa. Valiokunta katsoo, että tällainen lisärahoitus on erinomainen mutta myös välttämätön, jotta kunnat ryhtyisivät tarkistamaan perusopetuksen opetusryhmien kokoa.

Ensimmäistä kertaa valtakunnallisesti ollaan parhaillaan keräämässä tietoja siitä, millaisia ryhmäkoot kouluissa ovat. Valiokunta pitää tärkeänä, että tästä tulee pysyvä järjestely. Ennakkotiedot perusopetuksen ryhmäkokoselvityksestä osoittavat, että keskimääräisesti suurimmat opetusryhmät ovat perusopetuksen 3.—6. vuosiluokilla. Perusopetuksen suurten opetusryhmien määrä kasvaa vuosiluokittain ensimmäiseltä luokalta kuudennelle luokalle siirryttäessä. Ryhmäkokojen kehityksen seuranta on tarkoitus ottaa myös osaksi säännöllistä tietojenkeruuta. Valiokunta pitää välttämättömänä jatkossa seurata tilannetta koko maassa niin, etteivät opetusryhmät muodostu opetuksen ja oppimisen kannalta epätarkoituksenmukaisen suuriksi. Lisäksi tulee seurata opetustuntimäärän kehitystä oppilasta kohden. Tilanteet ovat erilaisia, eikä ryhmäkokoon vaikuta pelkästään oppilaiden lukumäärä vaan myös muun muassa se, minkä tyyppinen opetusryhmä on, ja esimerkiksi integroitujen oppilaiden määrä luokassa. Valtion osoittama lisätuki antaa kunnille mahdollisuuden pedagogisen joustavuuden lisäämiseen. Kunnalle tulevan lisärahoituksen määrästä tai kulloisestakin tarpeesta riippuen määrärahat voidaan kohdentaa esimerkiksi jakotuntien lisäämiseen, opettajien palkkaamiseen tai suoraan luokkakokojen pienentämiseen.

Opettajan kautta oppilas löytää oppilashuollon palvelut, joten olisi tärkeää, että opettaja tuntisi oppilaat ja kykenisi huomaamaan mahdolliset käyttäytymisen muutokset. Näin opetusryhmien koolla on merkitystä myös syrjäytymisen ehkäisyn kannalta, ja on tärkeää, että luokkakoot ovat kohtuullisia.

Seuranta.

Valiokunnan mielestä opetusryhmien koon pienentämiseen tarkoitettujen määrärahojen oikea kohdentuminen on välttämätöntä. Hallituksen esittämä malli ei takaa sitä, että kunnat käytännössä käyttävät määrärahat tähän tarkoitukseen. Sen vuoksi on syytä heti vuonna 2009 kysyä kunnilta, miten ne ovat lisämäärärahat kohdentaneet ja millaisia vaikutuksia niillä on ollut ryhmien kokoihin ja annettaviin opetustuntimääriin oppilasta kohti. Opetusministeriön tulee antaa tästä selvitys sivistysvaliokunnalle.Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotus).

Aloitteet

Valiokunta on käsitellyt asian hallituksen esityksen pohjalta, joten se ehdottaa lakialoitteet hylättäviksi.