Perustelut

Ammattiosaamisen näyttöihin perustuvan järjestelmän tavoitteena on ammatillisen koulutuksen työelämäläheisyyden lisääminen, laadun varmistaminen ja koulutuksesta työelämään siirtymisen tehostaminen. Hallituksen esityksen tarkoituksena on yhtenäistää opiskelijan arviointia, tuottaa tietoa oppimistuloksista ja opetusjärjestelyjen sekä opiskelijoiden ohjaus- ja tukitoimien toimivuudesta. Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen kehittäminen on myös yksi painopisteistä EU:n Kööpenhaminan prosessissa, jonka tavoitteisiin Suomi on sitoutunut. Valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin.

Ammattiosaamisen näyttöjen käytännön kehittämis- ja kokeilutoiminta aloitettiin vuonna 2000, ja se jatkuu EU:n nykyisen rakennerahastokauden ajan eli vuoden 2006 loppuun. Näyttökokeilujen tulokset ovat olleet myönteisiä. Ammattiosaamisen näytöt ovat lisänneet opiskelijoiden opiskelumotivaatiota, ja työelämän edustajat ovat pitäneet niitä hyvänä mahdollisuutena osallistua ammatillisen koulutuksen toteuttamiseen ja arviointiin. Työelämän edustajat ovat olleet tiiviisti mukana näyttöjen kehittämistyössä, ja heidän palautteensa tämän arviointimenetelmän käyttöönotosta on ollut myönteistä. Opettajien näkemyksen mukaan ammattiosaamisen näytöt ovat tiivistäneet oppilaitoksen yhteistyötä työelämän kanssa, motivoineet ja sitouttaneet opiskelijoita sekä vaikuttaneet opetusjärjestelyihin ja opetuksen sisältöön myönteisellä tavalla.

Valiokunta korostaa sitä, että laadukkaan arvioinnin toteuttaminen on yksi ammattiosaamisen näyttöjen kehittämiseen liittyvä keskeinen tekijä. Opiskelijan arviointi näyttöjen perusteella on osa ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen muuta arviointia. Suomessa on kehitetty myös uutta näyttöihin integroituvaa oppimistulosten arviointijärjestelmää vuodesta 2002 lähtien. Integrointi on tehty arviointiasiantuntijoiden toimesta ulkoisen laadunvarmistuksen avulla. Valiokunta painottaa ulkoisen laadunvarmistuksen merkitystä, koska tällöin voidaan varmistaa arviointimetodien luotettavuus ja samalla tunnistaa muut oppimistulosten arvioinnin luotettavuuden kriittiset kohdat, kuten näyttöympäristöstä ja arvioitsijasta johtuvat luotettavuusongelmat tulosten arvioinnin laadun turvaamiseksi.

Ammattiosaamisen näytöt tulevat hallituksen esityksen mukaan osaksi opetussuunnitelmaperusteista ammatillista peruskoulutusta viimeistään elokuussa 2006 alkavasta koulutuksesta lukien. Ammattiosaamisen näyttöjä tulisi olemaan noin 150 000 vuosittain, jos niitä olisi keskimäärin neljä tutkintoa kohden. Ammattiosaamisen näyttöjen kehittäminen ja käyttöönotto vaativat koulutuksen järjestäjiltä lisävoimavaroja. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan opetushallituksen tekemän selvityksen mukaiset keskimääräiset lisäkustannukset näyttöä kohti ovat noin 158 euroa. Järjestelmän vakiinnuttua ja muusta arvioinnista saatavat säästöt johtavat hallituksen esityksen perustelujen mukaan siihen, että vuositasolla koulutuksen järjestäjän lisäkustannukset olisivat noin 80 euroa opiskelijaa kohden. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että yksikköhinnat eivät välttämättä ota riittävästi huomioon koulutuksen järjestäjälle aiheutuvia lisäkustannuksia. Valiokunta pitää tärkeänä, että yksikköhintojen keskimääräisiä euromääriä vahvistettaessa otetaan huomioon tehtävien laajuudesta ja laadun varmistamisesta aiheutuvat lisäkustannukset. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotus).

Valiokunnan huomiota on kiinnitetty myös siihen, miten näyttöjen kustannukset kompensoidaan työssäoppimisessa ja näytöissä mukana oleville työnantajille. Käytännöt ovat vaihtelevia, ja osa oppilaitoksista korvaa kustannukset. Muun muassa sosiaali- ja terveysalalla on käytössä koulutuskorvaukset, jotka koulutuksen järjestäjä maksaa työssäoppimisen ohjaamisesta työnantajalle. Valiokunta katsoo, että niissä tapauksissa, joissa korvaus maksetaan, työnantajan tulee käyttää saatu korvaus työharjoittelun tukemiseen.

Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten koulutuksen järjestäjän tulee asettaa toimielin tai useampia toimielimiä. Toimielin muun muassa hyväksyy koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista sekä valvoo näyttötoimintaa ja päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista. Valiokunta pitää järjestelyä laadunvarmistuksen kannalta tärkeänä. Valiokunnan mielestä toimikuntien tulee edustaa monipuolisesti työelämän osapuolia.

Hallituksen esityksen 25 §:n 1 momentin mukaan näyttöarvioinnin päättämisen suorittaa toimielimen määräämät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen. Esityksen mukaan on siis mahdollista, että näyttöarvioinnista päättää työelämän edustaja yksinään. Valiokunta pitää tärkeänä, että tähän osallistuu aina myös opettaja. Valiokunta pitää välttämättömänä sitä, että opintokokonaisuuden näytön jälkeen järjestetään arviointi- ja palautekeskustelu, jossa ovat läsnä opettaja, opiskelija ja työelämän edustaja.

Valiokunnan huomiota on kiinnitetty kahden todistuksen järjestelmään. Valiokunnan mielestä on syytä säilyttää tutkintotodistus ja näytöistä annettava erillinen todistus. Menettelyä tulee kuitenkin seurata ja tarvittaessa harkita, olisiko tarkoituksenmukaista siirtyä yhden todistuksen järjestelmään nuorisoasteen koulutuksen osalta.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että työssäoppimisen ohjaajalla on merkittävä osa muun muassa siinä, miten opiskelija motivoituu tehtävässään. Sen vuoksi on tärkeää, että ohjaajiksi valikoituu ja valitaan sellaisia ohjaajia, jotka ovat tehtävään halukkaita.

Kun järjestelmä vakinaistetaan, tiedottaminen asiasta on järjestettävä laajasti ja tehokkaasti niin työelämälle kuin opiskelijoille. Ammattiosaamisen näytöt lisäävät tiedon tarvetta ammatillisesta koulutuksesta laajemminkin työelämässä. Muutoin on muun muassa vaarana, että työelämässä syntyy sekaannuksia kahden erilaisen näyttöjärjestelmän eli aikuisten näyttötutkintojen ja nuorten opetussuunnitelmaperusteisten ammatillisen perustutkintojen näyttöjen toteutuksesta.

Muutoksenhakua koskevat säännökset.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan ylioppilastutkinnon järjestämistä koskevasta hallituksen esityksestä (PeVL 18/2005 vp — HE 31/2005 vp) kiinnittänyt huomiota siihen, että ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa säädetyt oikeusturvajärjestelyt poikkeavat lukiolain vastaavasta sääntelystä.

Opetusministeriöltä saadun selvityksen mukaan hallituksen esityksessä ehdotettu opiskelijan opinto-, näyttö- ja tutkintosuorituksen arviointia koskeva oikaisumenettely ja lakiehdotuksen 44 §:n 5 momentissa oleva valituskielto on yhdenmukainen lukiolain 34 §:n 6 momentissa säädetyn arvioinnin oikaisumenettelyn ja myös hallituksen esityksessä ylioppilastutkinnon järjestämisestä ehdotettujen koesuorituksen arvostelua ja tarkistusarvostelua koskevien säännösehdotusten kanssa. Näidenkään osalta jatkovalitusoikeutta ei ole. Valiokunta pitää kuitenkin välttämättömänä, että opetusministeriö selvittää muutoksenhakua koskevat säännökset koko koulutusta koskevassa lainsäädännössä ja valmistelee mahdolliset muutosehdotukset niin, että oikeusturvajärjestelyt eri koulutusmuodoissa ovat yhdenmukaiset.