Perustelut
Valtioneuvoston selonteossa tuodaan esille konkreettisia tilanteita,
joissa etuuksien yhteensovittamisessa on havaittu ongelmia Pohjoismaiden
välillä. Näitä aiheutuu muun
muassa siitä, että eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmät
samankaltaisuudestaan huolimatta poikkeavat merkittävästi
toisistaan. Yhden maan etuusjärjestelmä muodostaa
usein myös sellaisen kokonaisuuden, että sitä on
erittäin vaikea soveltaa vain osittain. Esimerkiksi Ruotsi
ei käytännössä myönnä työkyvyttömyyseläkkeitä,
vaan kuntoutuskorvauksia, joiden aikana henkilön on osallistuttava kuntoutukseen.
Tämä on johtanut siihen, että Suomessa
työkyvyttömyyseläkettä saava
jää ilman Ruotsissa kertynyttä eläkettä,
jos hän ei osallistu työmarkkinakuntoutukseen
Ruotsissa.
Työtä rajaesteiden poistamiseksi on tehty
pitkään. Käytännön
työssä ongelmana on se, että esimerkiksi
eläkejärjestelmiin liittyvien ongelmien poistaminen
edellyttäisi, että lainsäädäntöä eri
maissa yhdenmukaistetaan. Tähän ei kuitenkaan
ole ollut halukkuutta. Ongelmat eivät myöskään
ole ratkaistavissa pelkästään Pohjoismaiden
kesken, vaan myös EU-lainsäädäntöä olisi
muutettava siten, että se nykyistä paremmin mahdollistaa
erityyppisten rahaetuuksien ja toimenpiteiden yhteensovittamisen
rajat ylittävissä toimenpiteissä.
Rajaesteiden poistamiseksi voidaan tehdä paljon parantamalla
maiden välistä yhteistyötä. Tästä on
otettu oma säännöksensä uuteen,
valmisteilla olevaan pohjoismaiseen sosiaaliturvasopimukseen. Tavoitteena
on luoda aiempaa selvemmät käytännön yhteistyömallit rajat
ylittävien työkyvyttömyys- ja kuntoutustapausten hoitamiseksi.
Suomi ja Ruotsi tekevät parhaillaan yhteistyötä,
jonka tavoitteena on ratkaista kuntoutusetuuksiin liittyvä ongelma.
Ongelma syntyy siitä, että rahaetuuksista vastaa
edellinen työskentelyvaltio, joka myös järjestää tarvittavan
kuntoutuksen. Tarkoituksenmukaisinta kuitenkin olisi, että kuntoutus
voitaisiin järjestää asuinmaassa.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta korostaa, että rajaesteiden
poistaminen on pitkäjänteistä työtä, jossa
tuloksia ei synny kovin nopeasti. Siksi rajaesteiden poistamisen
ohella on tärkeää huolehtia siitä,
ettei lainsäädännöllä luoda
uusia rajaesteitä. Yksi esimerkki pitkäjänteisen
työn tuloksista on Ruotsista eläkettä saavien
verotus, joka muutettiin vuoden 2009 alusta lukien verovelvollisen
kannalta selkeämmäksi. Muutoksen jälkeen
Ruotsissa eläkkeestä peritty vero vähennetään
Suomessa perittävästä verosta. Lopputuloksena
on se, että kaikki Suomessa asuvat eläkeläiset
maksavat yhtä paljon veroa samansuuruisesta eläkkeestä.
Muutos ei koske sopimuksen allekirjoituspäivänä 4.4.2008
Suomessa asuneita ja Ruotsista eläkettä saaneita
henkilöitä. Heihin sovelletaan edelleen ns. vapautusmenetelmää,
jossa verosta tehdään laskennallinen huojennus, joka
voi olla Ruotsissa pidätettyä veroa suurempi tai
pienempi.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen
siitä, että työtä vapaan pohjoismaisen
liikkuvuuden edistämiseksi ja maiden välisten
rajaesteiden poistamiseksi tulee määrätietoisesti
ja johdonmukaisesti jatkaa.