Perustelut

Euroopan sosiaalirahastoa koskeva asetusehdotus sisältää yksityiskohtaisia säännöksiä rahaston keskeisistä painopisteistä ja tuettavan toiminnan periaatteista. Asetusehdotuksen mukaan ESR-toiminnan tulee olla sopusoinnussa Lissabonin strategian mukaisten tavoitteiden sekä Euroopan työllisyysstrategian suuntaviivojen ja suositusten kanssa. Tämä tulee huomioida viime kädessä rahastokohtaisten ohjelmien valmistelussa. Tavoitteena on, että ESR-toimin tuettaisiin jatkossa erityisesti kansallisten työllisyyspolitiikan toimintaohjelmien ja niistä annettujen suositusten toteutusta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää tärkeänä ESR-toiminnan kytkentää kansallisen työllisyyspolitiikan toimintaohjelmaan.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että Euroopan sosiaalirahaston tukemassa toiminnassa painopiste on työvoima- ja koulutuspoliittisten ohjelmien toteuttamisessa. Sosiaali- ja terveysalan hankkeet edustavat erittäin vähäistä, noin yhden prosentin rahoitusosuutta rakennerahastohankkeissa. Sosiaali- ja terveyshallinnon painopisteinä ESR-toiminnassa kuluvalla kaudella ovat olleet syrjäytyneisiin ja vaikeimmin työllistettäviin kohdistettavat toimet, sukupuolten tasa-arvon edistäminen työelämässä, erityisesti työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen sekä työkyvyn ylläpitäminen kaikissa ikäryhmissä. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) puolella on tukea ohjattu hankkeisiin, joissa pyritään hyödyntämään tietoteknologiaa syrjäseutujen sosiaali- ja terveydenhuollossa, kehittämään palvelurakennetta ja kaventamaan alueellisia hyvinvointi- ja terveyseroja sekä torjumaan terveysuhkia. Valiokunta pitää hyvänä, että käsiteltävänä olevassa ehdotuksessa on hyvin nähtävissä myös edellä mainitut painopisteet.

Ehdotuksen mukaan ESR-ohjelmat suunniteltaisiin ja niitä toteutettaisiin edelleen jäsenmaan hallintojärjestelmän mukaisesti. Asetusehdotukseen sisältyy uudistus, jonka mukaan rahastot voivat rajoitetusti rahoittaa toistensa toimenpideohjelmiin kuuluvia hankkeita. Tämä merkitsee selvää parannusta nykytilanteeseen. Ohjelmien muuttuminen yhden rahaston ohjelmiksi yksinkertaistaa ESR:n hallinnointia ja helpottaa ohjelmien erityispiirteiden huomioon ottamista. Lisäksi periaate yksirahastoisesta ohjelmasta tukee ohjelmien lukumäärän ja hallinnoinnin vähentämistä. Erityisen myönteisenä on pidettävä mahdollisuutta toteuttaa laajoja ylialueellisia ja valtakunnallisia hankkeita yhtenä hankkeena. Se, missä määrin hallinnointi tulee käytännössä yksinkertaistumaan, riippuu kuitenkin yleisasetusehdotuksen puolella tehtävistä ratkaisuista sekä kansallisen hallinnointijärjestelmän kehittämisestä.

Asetuksen mukaan ESR:n resurssit on kohdennettava ohjelmissa tärkeimpiin tarpeisiin ja keskityttävä niihin politiikka-aloihin, joilla ESR-tuella aikaansaadaan ohjelman suurin vaikuttavuus. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että rahoitettujen hankkeiden vaikuttavuuden arviointi on toistaiseksi ollut puutteellista. Rahoitettuja hankkeita on lukumääräisesti paljon, mutta niistä oppiminen ja niistä saadun kokemuksen hyödyntäminen ja juurruttaminen osaksi normaalia toimintaa ei riittävästi ole onnistunut. Tämä johtuu usein paitsi projektien lyhytjänteisyydestä myös arvioinnin puutteellisuudesta. Valiokunta katsoo, että projektien tulosten arvioinnin ja parhaiden käytäntöjen levittämisen tulisi kuulua alusta lähtien osaksi hankesuunnitelmaa ja siihen tulisi myös varata resursseja.