Perustelut

Hallituksen esityksessä ehdotettu työttömyysturvalain muutos liittyy eduskunnalle aiemmin annettuun hallituksen esitykseen HE 38/2009 vp, jossa muutosturvan toimintamallia ehdotetaan laajennettavaksi. Muutosturvan laajennus koskee vähintään 180 päiväksi lomautettuja tai vastaavan ajan lomautettuina olleita sekä niitä, joiden työ loppuu määräaikaisen työsopimuksen päättyessä ja joilla on työhistoriaa vähintään viisi vuotta viimeisten seitsemän vuoden aikana. Valiokunta pitää muutosturvan toimintamallin laajentamista kannatettavana. Valiokunta viittaa kuitenkin aiempaan lausuntoonsa, jossa se piti kannatettavana, että määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevillä ylipäänsä olisi oikeus työllistymisohjelmaan nyt esitettyä väljemmin edellytyksin (StVL 7/2005 vp).

Työttömyysturvalakiin ehdotetuilla työllistymislisää ja koulutuspäivärahaa koskevilla muutoksilla pyritään parantamaan lomautettujen ja määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevien mahdollisuuksia osallistua työllistymistä edistäviin toimiin sekä nykyistä paremmin turvaamaan heidän taloudellista tilannettaan näiden toimien aikana. Muutosten pikaisella voimaan saattamisella voidaan parantaa lomautusilmoitusten saaneiden ja määräaikaisissa työsuhteissa työttömyysuhan alla olevien mahdollisuuksia erilaisiin aktivointitoimiin jo ennen työttömyyden alkamista.

Lainsäädäntöä ehdotetaan yksinkertaistettavaksi siten, että muutosturvan toimintamalliin kuuluvan työllistymisohjelman edellytyksistä säädettäisiin vain julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa. Työttömyysturvalaissa sen sijaan säädettäisiin vain työllistymisohjelmalisän maksamisesta. Jatkossa työllistymisohjelman laatimisen edellytysten selvittäminen olisi yksinomaan työ- ja elinkeinoviranomaisten vastuulla. Etuuden maksajan ei enää tarvitsisi tutkia työllistymisohjelmalisän maksamisen edellytyksiä, vaan maksaminen tapahtuisi työ- ja elinkeinoviranomaisen ilmoitettua työllistymisohjelman voimassaolosta. Työllistymisohjelmalisän edellytysten selvittämisen ja sen maksamisen osalta esitys helpottaa työttömyysetuuksien käsittelyprosesseja.

Ehdotus työllistymisohjelmalisän 185 päivän maksimiajan alkamisesta alusta aina kun työssäoloehto täyttyy uudelleen, selkeyttää osaltaan työttömyysturvan maksamista. Ehdotetun muutoksen jälkeen erilaisten etuusmuotojen uusiutumissäännöt ovat nykyistä yhdenmukaisemmat, mikä lisää järjestelmän läpinäkyvyyttä ja ymmärrettävyyttä.

Valiokunta pitää hyvänä, että hallituksen esitys parantaa työttömän tai työttömäksi pian joutuvan mahdollisuuksia omaehtoiseen koulutukseen. Työllistymisohjelmalisää voi nykyisin saada tiettyjen työvoimapoliittisten toimenpiteiden, yleisimmin työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, ajalta. Työllistymisohjelmaan voi sisältyä myös omaehtoiseen, ammatillisia valmiuksia edistävään koulutukseen osallistumista. Omaehtoisen koulutuksen ajalta ei makseta työllistymislisää vaan koulutuspäivärahaa, jonka saamisen edellytyksenä on, että hakija on saanut työttömyysetuutta 65 päivää viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Tämän vaatimuksen poistaminen koulutuspäivärahasta nyt ehdotetun mukaisesti helpottaa työttömiksi jäävien hakeutumista omaehtoiseen koulutukseen ilman viivytystä, mikä on työvoimapolitiikan tavoitteisiin nähden tarkoituksenmukaista. Omaehtoisen koulutuksen tulee kuitenkin sisältyä työllistymisohjelmaan tai työnhakusuunnitelmaan, ja koulutuksen hyväksyttävyyden ratkaisisi TE-toimisto.

Kausiluonteisen työn vuositulomäärittelyn soveltamisalan supistaminen on perusteltua. Muutos edistää työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua määräaikaisissa töissä ja vähentää poikkeussäännön soveltamista.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että ehdotetun muutoksen toimeenpano TE-toimistoissa on haastavaa. Uudistukset edellyttävät nykyistä tarkempaa hakijan työhistorian ja koulutussuunnitelmien selvittämistä. Samaan aikaan taloudellisen taantuman seurauksena työllisyystilanne vaikeutuu ja irtisanottujen ja lomautettujen määrä kasvaa. Tämä lisää työvoimaviranomaisten asiakasmääriä ja vähentää työllistämistoimenpiteiden tehokkuutta. Jotta nyt ehdotetut muutokset käytännössä edesauttaisivat nopeampaan koulutukseen tai työhön pääsyyn ja toimisivat työttömyyttä ehkäisevästi, on syytä kiinnittää erityistä huomiota työ- ja elinkeinotoimistojen kykyyn suoriutua uudesta tehtävästään. TE-toimistojen resursseja on pikaisesti lisättävä, jos niiden voimavarat osoittautuvat alimitoitetuiksi. Lisäksi TE-toimistojen mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja muiden koulutuslaitosten kanssa on parannettava.