Hallituksen esityksen tavoitteena on suojata Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvia kansaneläkkeensaajia Yhdistyneen kuningaskunnan sopimuksettoman Euroopan unionista eroamisen vaikutuksilta, joihin on ollut vaikea varautua ennakolta ja joista voi aiheutua kohtuuttomia seurauksia. Kansaneläkkeen maksun katkeaminen heti eropäivää seuraavan kuukauden alusta olisi eläkkeensaajan kannalta kohtuutonta.  

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi etuuden maksamisen suoja-ajasta, joka antaa eläkkeensaajalle kohtuullisen ajan sopeuttaa toimintansa ja toimeentulonsa erosta aiheutuviin muutoksiin ja jonka päätyttyä kansaneläkkeen maksaminen päättyy. Ehdotettu suoja-aika on yhden vuoden mittainen eli yhtä pitkä kuin muihin kolmansiin maihin muuttavilla henkilöillä. Suoja-aika alkaa kulua Yhdistyneen kuningaskunnan sopimuksettoman eron tultua voimaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunta kannattaa esityksen tavoitteita ja puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.  

Muiden Kansaneläkelaitoksen EU-lainsäädännön perusteella maksamien etuuksien maksu päättyisi sopimuksettomaan eroon. EU-lainsäädännön perusteella maksetaan esimerkiksi lapsilisiä, lasten kotihoidon tukea, vammaisetuuksia ja työttömyysetuuksia. Jos kuitenkin olisi kyse tilapäisestä oleskelusta Britanniassa sopimuksettoman eron tapahtuessa, etuuksien maksamista, lukuun ottamatta lasten kotihoidon tukea, voitaisiin kansallisen lainsäädännön perusteella jatkaa, kunnes on kulunut 6 kuukautta Britanniaan lähdöstä (laki asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa). Eräille henkilöryhmille, kuten lähetetyille työntekijöille ja valtion palveluksessa oleville henkilöille, etuuksien maksaminen voi kuitenkin jatkua useamman vuoden ajan. Mahdollisen sopimuksettoman eron aiheuttamat kansallisen lain tulkintatilanteet eivät kaikilta osin vielä ole tiedossa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sopimukseton ero ei vaikuta opintotuen maksamiseen Suomen kansalaisille. 

Valiokunta toteaa, että Suomella ja Yhdistyneellä kuningaskunnalla on ennen Suomen EU-jäsenyyttä ollut kahdenvälinen sosiaaliturvasopimus. Eroneuvottelujen aikana jäsenmaat Suomi mukaan lukien ovat pidättäytyneet neuvottelemasta aikaisempien sopimusten soveltamisesta tai uusien kahdenvälisten sopimusten tekemisestä.