Yleisperustelut

Yleistä

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tupakansavu on työoloihin tehdyistä parannuksista huolimatta edelleen merkittävä terveysuhka ravintolatyöntekijöille. Tupakansavulle altistuminen ravintolatyössä lisää riskiä sairastua ja kuolla ennenaikaisesti syöpään sekä sydän- ja verisuonisairauksiin. Ravintolatupakoinnin rajoittamisella voidaan tätä riskiä pienentää. Kuten hallituksen esityksen perusteluissa on kuvattu, esimerkiksi Irlannissa ja Norjassa ravintolatupakointi on kielletty kokonaan. Ravintola-alan myynnin ei kuitenkaan ole todettu näissä maissa vähentyneen, ja yleinen mielipide kielloista on ollut myönteinen. Ruotsissa on ollut mahdollista sallia tupakointi ravintoloiden tupakointitiloissa, mutta niitä ei kuitenkaan ole rakennettu siinä määrin kuin oletettiin. Kansainvälisen kehityksen on kaiken kaikkiaan arvioitu suuntautuvan yhä enemmän ravintolatupakoinnin kieltämiseen kokonaan, myös WHO:n ja EU:n piirissä on neuvoteltu tähän tähtäävien suositusten laatimisesta. Valiokunta korostaa, että ehdotettu sääntely ei velvoita ravintoloita tupakointitilojen rakentamiseen vaan ravintolat voivat päättää tilojensa savuttomuudesta.

Lakiehdotus saattaa ravintolatyöntekijät työsuojelullisesti samaan asemaan muiden työntekijäryhmien kanssa ja merkitsee olennaista parannusta nykytilaan verrattuna. Voimassa olevan tupakkalain mukaiset tekniset ratkaisut ovat käytännössä osoittautuneet riittämättömiksi estämään tupakansavun kulkeutumista savuttomiksi varatuille alueille ravintoloissa. Työntekijät ovat altistuneet tupakansavulle erityisesti sellaisissa pienissä ravintoloissa, joissa nykyinen lainsäädäntö ei edellytä erillisen tupakointialueen varaamista. Valiokunta pitää esityksen lähtökohtaa ravintoloiden savuttomuudesta paitsi työntekijöiden suojelun myös väestön terveyden edistämisen kannalta tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena.

Tupakointitilat

Perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan, että ravintolatupakoinnin salliminen vain erillisessä ja eristetyssä tupakointitilassa on perusoikeusjärjestelmään palautuvan terveydensuojelun edistämisen näkökulmasta oikeasuhtaista, koska voimassaolevan lain edellyttämät tekniset ratkaisut eivät ole riittävästi estäneet työntekijöiden ja ravintolan asiakkaiden altistumista tupakansavulle.

Perustuslakivaliokunta piti perusteltuna tarjoilun kieltämistä tupakointitiloissa, mutta kiinnitti huomiota siihen, että ruoan ja juoman nauttimisen kieltäminen tupakointitilassa etääntyy perusoikeusjärjestelmään kiinnittyvästä suojelutavoitteesta ja puuttuu asiakkaan itsemääräämisoikeuteen. Perustuslakivaliokunta totesi kiellon koskevan tupakointitilaa siitä riippumatta, miten tila on työntekijöiden suojelun näkökulmasta järjestetty. Perustuslakivaliokunnan mielestä sosiaali- ja terveysvaliokunnan on arvioitava, miten sääntelyn tavoite tältä osin voidaan saavuttaa ehdotettua kieltoa lievemmin keinoin. Myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunta esitti lausunnossaan, että sosiaali- ja terveysvaliokunta vielä harkitsisi, onko kielto lakiehdotuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta välttämätön.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan saaman selvityksen mukaan ruoan tai juoman nauttimisen salliminen tupakointitilassa merkitsisi oleskeluajan olennaista pitenemistä hyvin suljetussa tupakansavuisessa tilassa ja siten terveysriskien lisääntymistä. Salliminen johtaisi todennäköisesti myös siihen, että tupakointitilan käyttö laajenisi sekä asiakkaiden käytännön ajankäytön että ravintoloiden tekemien rakentamispäätösten johdosta. Asiakkaiden ajankäyttö puolestaan kannustaisi mahdollisimman isojen tupakointitilojen rakentamiseen. Työntekijöiden suojelun kannalta kaikki nykyisten tupakointisäännösten riittämättömyyden ongelmat koskisivat valiokunnan käsityksen mukaan tällaista monikäyttöistä tupakointitilaa. Tupakointitila vaatisi käytännössä samanlaista siivousta, asiakaspalvelua ja anniskelun valvontaa kuin ravintoloiden nykyiset tupakointialueet. Nykytilanne ei näin ollen muuttuisi siten, että sääntelyn tavoite työsuojelun parantamisesta saavutettaisiin.

Hallituksen esityksen mukainen ratkaisu turvaa valiokunnan käsityksen mukaan niin työntekijät kuin asiakkaatkin tupakansavualtistukselta varmemmin kuin perustuslakivaliokunnan esiintuomat lievemmät keinot. Lisäksi lakiehdotus tukee johdonmukaisesti tupakansavulta suojelun ja alkoholilain valvonnan ohella yleistä terveyspoliittista tavoitetta tupakoinnin vähentämisestä. Erillinen tupakointitila ilman oheistoimintoja on valiokunnan käsityksen mukaan myös tupakoitsijoiden kannalta riittävä järjestely ja kannustaa samalla vähentämään tupakointia.

Tupakointitilan ilmanvaihdon järjestäminen on ongelmallista ja kallista erityisesti vanhoissa rakennuksissa. Valiokunta toteaa, että tupakointitilojen ilmanvaihto tulee järjestää siten, että mahdollisimman huolellisesti varmistutaan tupakansavun muihin tiloihin leviämisen estämisestä myös rakennusten korjaus- ja muutostöiden yhteydessä. Valiokunta pitää tärkeänä, että tupakointitilojen rakentamisesta valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön ja ympäristöministeriön yhteistyönä opas suunnittelijoille ja rakennusvalvontaviranomaisille.

Valvonta

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on lausunnossaan todennut, että tupakkalain noudattamista on ollut vaikeaa tai jopa mahdotonta valvoa käytännössä. Valvonnassa on ollut vaikeaa kiistattomasti osoittaa savun leviämistä savuttomille alueille, koska savun määrän mittauksia ei ole voitu toteuttaa savuisimpina aikoina. Kuten lausunnossa todetaan, lakiehdotuksen toteutuessa valvonta helpottuu olennaisesti ja vaikeasti tulkittavat baaritiskejä ja ravintoloiden pelitiloja koskevat erillispykälät poistuvat. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa lisäksi, että rakennusluvan yhteydessä tapahtuva tupakointitilan toimivuuden arviointi vähentää myös osaltaan jälkivalvonnan tarvetta. Tupakkalain valvontaan osallistuu useita eri viranomaisia, joiden yhteistyöhön on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota.

Voimaantulo ja siirtymäjärjestely

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1.6.2007. Valiokunta pitää voimaantuloon varattua aikaa riittävänä. Voimaantulosäännöksen 3 momentin mukaan lain edellyttämät rakenteelliset ja ilmanvaihtoon liittyvät muutokset voidaan poikkeuksellisesti toteuttaa kahden vuoden kuluessa lain voimaan tulosta, jos elinkeinonharjoittaja on ennen lain voimaantuloa toteuttanut voimassa olevassa laissa edellytetyt toimenpiteet. Lisäedellytyksenä on, ettei valvontaviranomaisella ole ollut huomauttamista toimenpiteisiin. Siirtymäajan tarkoituksena on ottaa huomioon nykyisen tupakkalain vuoksi tehtyjen investointien kuoletusaika. Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan siirtymäajalle on tupakkalainsäädännön historia ja elinkeinonharjoittajaomistajan omaisuudensuoja huomioon ottaen sellaiset perusteet, ettei ehdotus muodostu valtiosääntöoikeudellisesti ongelmalliseksi.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää kahden vuoden siirtymäaikaa sääntelyn tavoitteen näkökulmasta ongelmallisena, erityisesti työntekijöiden suojelun yhdenvertaisuuden ja lakimuutosten voimaantulosta tiedottamisen kannalta. Valiokunnan käsityksen mukaan voimaantuloajankohtaa ei kuitenkaan ole syytä pidentää niiden ravintoloiden osalta, joissa työntekijöiden suojelu on nykyisin toiminut heikoimmin. Valiokunta korostaa lisäksi, että voimaantulosäännöksen 3 momentin perusteella nyt ehdotettuja säännöksiä sovelletaan siirtymäajan jälkeen kaikkien ravintoloiden tupakointitiloihin yhdenvertaisesti.

Tiedottaminen

Ehdotetun lainmuutoksen käytännön toimeenpanon onnistumisen kannalta tiedottaminen on keskeisessä asemassa. Lain voimaantulo on perustellusti ajoitettu vuoden 2007 kesän alkuun. Ajankohta antaa sekä yleisölle että ravintoloille aikaa sopeutua muutokseen. Toimeenpanon onnistumiseksi sosiaali- ja terveysministeriön on kuitenkin huolehdittava siitä, että lain tarkoituksesta ja menettelytavoista tiedotetaan riittävästi ja hyvissä ajoin etukäteen. Lain voimaantulo on myös hyvä tilaisuus tiedotuksen avulla tukea ravintoloiden vapaaehtoista siirtymistä kokonaan savuttomiksi ja kannustaa väestöä tupakoinnista luopumiseen. Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi lausuman, jossa edellytetään hallituksen seuraavan lainmuutoksen tavoitteiden toteutumista (Valiokunnan lausumaehdotus).