Terveydenhuollon päivystystä ja leikkaustoimintaa koskevia terveydenhuoltolain säännöksiä muutettiin 30.12.2024 annetulla lailla (laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 1081/2024), joka tulee voimaan 1.10.2025. Lainmuutoksen mukaan ympärivuorokautista väestölle avointa terveydenhuollon päivystystä saa järjestää ainoastaan terveydenhuoltolain 50 §:n 3—6 momentissa tarkoitetuilla paikkakunnilla sijaitsevissa sairaaloissa tai terveydenhuoltoa toteuttavissa toimintayksiköissä. Lainmuutoksen seurauksena on muun muassa, ettei Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Oulaskankaan sairaalassa voida enää järjestää ympärivuorokautista terveydenhuollon päivystystä eli yöpäivystystä aikavälillä klo 22—07. Oulaskankaan sairaalassa on järjestetty 31.3.2025 saakka erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon ympärivuorokautista yhteispäivystystä, joka on muuttunut aluevaltuuston päätöksen mukaisesti 1.4.2025 alkaen perusterveydenhuollon ympärivuorokautiseksi päivystykseksi. Pohjois-Pohjanmaa on saanut sosiaali- ja terveysministeriön poikkeusluvan järjestää ympärivuorokautista perusterveydenhuollon päivystystä Oulaskankaan sairaalassa 30.9.2025 saakka. Terveydenhuoltolain muutoksen tullessa voimaan 1.10.2025 hyvinvointialueet voivat jatkossakin ylläpitää sairaaloissaan ja muissa terveydenhuollon toimintayksiköissään väestölle avointa kiirevastaanottoa aikavälillä klo 7—22 hyvinvointialueen päätöksen mukaisesti.
Kansalaisaloitteen mukaan Oulaskankaan sairaalan ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys on tarpeellinen palvelujen saatavuuden ja potilasturvallisuuden sekä väestön palvelutarpeen ja yhdenvertaisuuden kannalta. Aloitteessa vedotaan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen eteläisen alueen väestöpohjan suuruuteen (120 000 asukasta) sekä pitkiin etäisyyksiin. Oulaskankaan sairaalan perusterveydenhuollon yöpäivystyksen lakatessa alueen asukkaiden etäisyydet ympärivuorokautiseen päivystykseen Oulun yliopistolliseen sairaalaan (OYS) pitenevät 100—200 kilometriin, kun ne nykyisin ovat 30—100 kilometriä. Aloitteen mukaan Oulaskankaan sairaalan yöpäivystykseen sisäänkirjataan keskimäärin 10 potilasta, mutta yövuoron alkaessa ennen klo 22 saapuneita potilaita on listalla keskimäärin 15—30. Lisäksi pitkien etäisyyksien alueella ensihoidon on joskus tarpeen pysähtyä perusterveydenhuollon yöpäivystyksessä ennen kuljetusmatkan jatkamista.
Kansalaisaloitteessa katsotaan, että terveydenhuoltolain muuttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 149/2024 vp) vaikutusarvioinnit ovat olleet puutteellisia. Oulaskankaan sairaalan perusterveydenhuollon yöpäivystyksen lopettaminen ei tuo aloitteen mukaan säästöjä, vaan pikemminkin lisää kustannuksia muun muassa ensihoidon ja Kelan korvaamien taksimatkojen kustannusten nousun vuoksi, ja lisäksi ympärivuorokautisen päivystyksen keskittyminen Oulun yliopistolliseen sairaalaan aiheuttaa haasteita OYSissa henkilöstöresurssien ja tilojen riittävyyden kannalta. Etäisyyden pidentyessä yöpäivystykseen ensihoidon tehtävät kestävät ajallisesti pidempään, vasteaika hidastuu ja voi syntyä tilanteita, joissa ensihoito ei ole kentällä saatavissa. Aloitteen mukaan Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksen lakkaamisella on vaikutuksia myös alueen elinvoimaan ja huoltovarmuuteen, ja Oulaisissa ja Ylivieskassa järjestettävän sairaanhoitajakoulutuksen koulutusmäärien arvioidaan jatkossa laskevan harjoittelupaikkojen puutteen vuoksi. Aloitteessa arvioidaan, että yöaikaisen päivystyksen keskittymisellä OYSiin on vaikutuksia lisäksi kiinniotettujen ja poliisivankilan asiakkaiden terveyspalveluihin, poliisin tehtäviin muun muassa saatto- ja vartiointitehtäviin liittyvien matkojen pidentymisen myötä, ja rikosuhrien oikeuksiin Oulaskankaan sairaalan Seri-tukikeskuksessa nykyisin tutkittavien joutuessa matkustamaan yöaikaan tutkimuksiin Ouluun.
Kansalaisaloitteen arviointia
Terveydenhuollon päivystystä ja leikkaustoimintaa koskevien terveydenhuoltolain muutosten (1081/2024) tarkoituksena on vahvistaa Suomen kansallista erikoissairaanhoidon sairaaloiden ja ympärivuorokautisten päivystysten palveluverkkoa siten, että se pystyy laadukkaasti, potilasturvallisesti ja kestävästi vastaamaan väestön palvelutarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa. Muutoksilla pyritään erityisesti turvaamaan henkilöstön ja erityisosaamisen riittävyyttä eri sairaaloihin ja muihin palveluihin keskittämällä vaativinta, henkilöresurssiriippuvaista ja varallaoloa edellyttävää toimintaa yliopistollisiin sairaaloihin ja keskussairaaloihin. Tavoitteena on näin lisätä hoidon yhdenvertaisuutta, laatua ja vaikuttavuutta sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta, kun henkilökunnan osaaminen on varmistettu ja toiminta on tasalaatuista. Muutosten tavoitteena on myös siirtää yöaikaista perusterveydenhuollon päivystystä erillisistä yksiköistä sairaaloiden monierikoisalaisten ympärivuorokautisten päivystysten yhteyteen, jotta päällekkäiseen varallaoloon käytettyä resurssia voidaan uudelleen kohdentaa peruspalveluihin ja kevyempiin palveluihin, uusiin toimintamalleihin sekä ilta-aikaiseen ja viikonlopun kiirevastaanottotoimintaan (HE 149/2024 vp, jakso 3).
Kansalaisaloitteessa ja osassa valiokunnan saamista asiantuntijalausunnoista on tuotu esiin potilasturvallisuuden vaarantumisen riski, jos Oulaskankaan sairaalan yöpäivystys lakkaa ja välimatka ympärivuorokautiseen päivystykseen pitenee. Potilasturvallisuuden kannalta riskinä pidettiin etäisyyden kasvamisen johdosta tapahtuvaa hoitoon pääsyn viivettä, ensihoidon vasteaikojen hidastumista sekä sitä, että väestö mahdollisesti jättää pitkien välimatkojen takia hakeutumatta palveluiden piiriin tilanteissa, joissa se on tarpeellista. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on kuitenkin toisaalta tuotu esiin, että myös liian pienet päivystykset ovat tutkimusten mukaan potilasturvallisuusuhka sekä se, että hoito viivästyy sen vuoksi, ettei hoitava ammattilainen ei ole riittävän kokenut ja ammattitaitoinen. Keskitettyjen palvelujen arvioitiin voivan parantaa lisäksi hoitoketjun sujuvuutta, mikä voi vähentää hoitoon pääsyn viivästyksiä ja parantaa hoitotuloksia. Kuulemisissa tuotiin myös esille, että on olemassa hyvin rajallinen määrä tilanteita, joissa potilaan diagnostiikka ja hoito on toteutettava yleislääkärin ja hoitajan toimesta perusterveydenhuollon yöpäivystyksen diagnostiikan ja hoidon välinein, eikä potilaan tilanne mahdollista odottamista aamuun ilman potilasturvallisuuden heikkenemistä. Ensihoidon nykykäytäntöjen mukaisesti toteuttama diagnostiikka ja hoito lääkärin etänä tukemana kaventaa potilasjoukkoa entisestään.
Valiokunta painottaa, että potilasturvallisuuden kannalta keskittämisen hyödyt ovat monissa vaativissa operatiivisissa potilasryhmissä kiistattomat. Monien sairauksien kohdalla hoidon laatu ja turvallisuus ovat parempia suurissa yksiköissä, joissa osaamista edellyttäviä toistoja ja toisaalta erikoituneita tiimejä on mahdollista pitää yllä. Valiokunta viittaa terveydenhuoltolain muuttamista koskevaan mietintöönsä (StVM 27/2024 vp) ja korostaa tarvetta kehittää ensihoitopalveluja, etä- ja digipalveluja ja muita sosiaali- ja terveyspalveluja väestön palvelutarpeisiin vastaamiseksi, jotta suunnitellut muutokset sairaala- ja päivystysverkossa tapahtuvat suunnitelmallisesti ja hallitusti. Valiokunta toteaa, että hyvinvointialueet ovat järjestämisvastuussa alueensa ensihoitopalvelusta ja tekevät ensihoidon palvelutasopäätökset, joiden toteutumista ne seuraavat. Tarvittaessa alue voi muuttaa ensihoitoyksiköiden sijaintia, määrää ja valmiusaikoja seurannan perusteella.
Valiokunta korostaa aiempaan mietintöönsä (StVM 27/2024 vp) viitaten, että hyvä perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden saatavuus päivä- ja ilta-aikaan, jatkohoidon ja -palvelun toimivuus ja asiakaskohtainen suunnitelmallisuus ovat parhaita keinoja välttää yöaikaista päivystyksen tarvetta ja toisaalta ympärivuorokautisten päivystysten ruuhkautumista. Myös valiokunnan asiantuntijakuulemisissa todettiin, että alueen terveydenhuollon voimavaroja kohdentaessa tulisi painottaa perusterveydenhuollon kiireetöntä toimintaa ja omalääkärimallin käyttöönottoa, joilla on tieteellisen tutkimuksen perusteella todettu olevan päivystyspalvelujen tarvetta vähentävä vaikutus. Valiokunta myös korostaa, että Oulaskankaan sairaalassa voidaan jatkossakin ylläpitää hyvinvointialueen päätöksen mukaisesti väestölle avointa kiirevastaanottoa aikavälillä klo 7—22. Yöaikaisen päivystyksen loppuessa hyvinvointialueen on tärkeää resursoida ilta-aikaista päivystystoimintaa niin, että päivystyksessä ei juuri ole potilaita ennen sen sulkemista klo 22, minkä lisäksi päivystyksessä sen sulkemisen aikaan olevat potilaat tulee luonnollisesti hoitaa.
Valiokunta painottaa, että erikoissairaanhoidon ja päivystysten palveluverkkoa tulee suunnitella ja ohjata yli hyvinvointialuerajojen. Yöaikaisessa päivystystoiminnassa ja erikoissairaanhoidon akuuttihoidossa pääasia on diagnostiikan ja hoidon nopea saatavuus, ei ensisijaisesti potilaan tunteminen, joten hyvinvointialuerajoja voidaan ylittää heikentämättä diagnostiikan ja hoidon laatua. Terveydenhuoltolain (1326/2010) 50 §:n 1 momentin mukaan kiireellinen sairaanhoito on annettava sitä tarvitsevalle potilaalle hänen asuinpaikastaan riippumatta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että potilas on tarpeen mukaan vietävä lähimpään hoitavaan yksikköön, jossa hoito on annettava. OYSin sijasta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen asukkaiden on näin ollen mahdollista hakeutua päivystykselliseen hoitoon myös esimerkiksi Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan, jonne Pohjois-Pohjanmaan eteläisen alueen kunnista on pääsääntöisesti lyhyempi matka kuin OYSiin.
Kansalaisaloitteessa arvioidaan, ettei Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksen lakkauttamisella saavuteta säästöjä, vaan siitä aiheutuu enemmänkin kustannuksia. Myös valiokunnan asiantuntijakuulemisissa tuotiin esiin se, että ensihoidon lisäämistarve syö nopeasti taloudelliset hyödyt päivystysten keskittämisestä. Lisäksi kansalaisaloitteessa ja osassa valiokunnan saamista asiantuntijalausunnoista on tuotu esiin Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksen lakkauttamisen negatiiviset henkilöstövaikutukset. Sosiaali- ja terveysministeriöltä saadun selvityksen mukaan Oulaskankaan sairaalan perusterveydenhuollon ympärivuorokautisen päivystyksen lakkauttamisen arvioitu säästöpotentiaali on 1,1 miljoonaa euroa. Säästöpotentiaalia vähentävät ensihoitokuljetusten kapasiteetin mahdollisen lisäämisen vaikutukset sekä Kelan korvaamien taksimatkojen kustannusten lisäyksen vaikutukset. Ministeriön arvion mukaan ensihoitokuljetuksiin tai taksimatkoihin ei kohdistu välttämättä merkittävää lisäresursointitarvetta, mutta arviointiin liittyy useita epävarmuustekijöitä. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen arvion mukaan Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksen päättyminen tuo mahdollisesti vähäisiä laskennallisia säästöjä (säästöpotentiaali arviolta 1,2 miljoonaa euroa), mutta niiden realisoitumisessa on lukuisia epävarmuustekijöitä ottaen huomioon mahdolliset muut vaihtoehtoiskustannukset kuten ensihoidon ja Kelan korvaamien taksimatkojen kustannukset sekä kustannukset, jotka aiheutuvat Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen yöpäivystystä mahdollisesti jatkossa käyttävien Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen asukkaiden palvelujen laskutuksesta (arviolta 0,6 miljoonaa euroa).
Mahdollista säästöpotentiaaliakin kriittisempänä tekijänä sosiaali- ja terveydenhuollon kestävyyden kannalta valiokunta korostaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuutta ja riittävyyttä, millä on huomattava merkitys hyvinvointialueen järjestämisvastuun käytännön toteuttamisessa. Sairaalaverkkoon tehtävien muutosten myötä hyvinvointialueilla on nykyistä parempi mahdollisuus suunnitella niukkenevien ja kilpailtujen henkilöstöresurssien käyttöä ja tehokkaampaa kohdentamista. Samalla paranevat mahdollisuudet vähentää vuokratyövoiman käyttöä, mikä hillitsee myös kustannusten kasvua. Tieteellinen näyttö tukee näkemystä siitä, että alueen terveydenhuollon voimavaroja kohdentaessa tulee painottaa perusterveydenhuollon kiireetöntä toimintaa. Valiokunta korostaakin, että lähtökohtaisesti yöaikaisen terveydenhuollon päivystyspalvelun tulee olla ihmisille viimesijaista palvelua. Päiväaikaisten perustason palvelujen saatavuus on inhimillisesti ja myös kustannusten hallinnan kannalta keskeistä. Valiokunta myös painottaa, että kaikki perusterveydenhuollon päivystysverkkoon tehtävät taloudelliset ja henkilöresursointimuutokset (yleislääkärit ja hoitajat) vaikuttavat perusterveydenhuollon päiväaikaiseen kiireettömään toimintaan. Harvaan asutuilla alueilla henkilöstön saatavuus on usein suurempi haaste kuin taloudelliset resurssit.
Kansalaisaloitteessa on katsottu, että yliopistollista sairaalaa ylläpitävillä hyvinvointialueilla tulee olla oikeus päättää oman alueensa päivystystoiminnasta vähintään perusterveydenhuollon osalta. Tähän liittyen valiokunta toteaa sosiaali- ja terveysministeriöltä saatuun selvitykseen viitaten, ettei vain yliopistollista sairaalaa ylläpitävien hyvinvointialueiden oikeudelle päättää muista hyvinvointialueista poiketen perusterveydenhuollon yöaikaisesta päivystyksestä ole nähtävissä perusteita. Osa valiokunnan kuulemista asiantuntijoista puolestaan toi esiin, että perusterveydenhuollon päivystysratkaisut tulee jättää kunkin hyvinvointialueen itse ratkaistavaksi alueellisten tarpeiden perusteella, sillä perusterveydenhuollon toteuttamisen olosuhteet eri puolilla maata vaihtelevat erittäin runsaasti väestörakenteesta, alueen rakenteesta, etäisyyksistä ja yhteyksistä johtuen. Kunkin hyvinvointialueen katsottiin pystyvän parhaiten itse arvioimaan, miten perusterveydenhuollon päivystyspalvelut pystytään tosiasiallisesti järjestämään ottaen huomioon palvelujen saavutettavuus, kustannustehokkuus sekä erikoissairaanhoidon päivystyksen kapasiteetti ja mahdollinen ruuhkautuminen. Tähän liittyen valiokunta kuitenkin toteaa, että terveydenhuoltolain muuttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 149/2024 vp) mukaan hyvinvointialueilla on usein osoittautunut vaikeaksi saada paikallisesti ja alueellisesti aikaan päätöksiä sairaaloiden ja päivystysten palveluverkon osalta, mikä on johtanut osin epätarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin ja osaamisen jakautumiseen sekä työpanoksen hinnan nousuun ostopalveluiden ja vuokratyövoiman myötä. Terveydenhuoltolain uudistuksen tavoitteena on ollut päivystysjärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena kansallisesta näkökulmasta eivätkä terveydenhuoltolakiin tehdyt muutokset ole myöskään perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan ongelmallisia alueiden itsehallinnon näkökulmasta (PeVL 59/2024 vp).
Valiokunta toteaa, että päivystystä ja leikkaustoimintaa koskeva terveydenhuoltolain muutos (1081/2024) perustui asian perusteelliseen ja asianmukaiseen valiokunta- ja täysistuntokäsittelyyn, jossa tulivat laaja-alaisesti ja monipuolisesti esiin sekä asiaa kannattavien että vastustavien näkökohdat. Valiokunta toteaa, että kansalaisaloitteessa esiin tuodut seikat ovat sinänsä huomionarvoisia tekijöitä, kun arvioidaan sitä, millä paikkakunnilla on perusteltua järjestää ympärivuorokautista päivystystä. Kunkin yksittäisen päivystysyksikön osalta voidaan esittää yöpäivystyksen säilyttämistä ja lopettamista puoltavia näkökohtia. Myös valiokunnan asiantuntijakuulemisissa kansalaisaloitetta koskevat näkemykset jakaantuivat. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue itse piti Oulaskankaan perusterveydenhuollon ympärivuorokautista päivystystä perusteltuna ja välttämättömänä ja kannatti kansalaisaloitteen ehdotusta terveydenhuoltolain muuttamisesta.Valiokunta kuitenkin toteaa, ettei kansalaisaloitteessa tai muuten ole tullut esiin sellaisia uusia seikkoja, jotka puoltaisivat Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksen jatkamista eduskunnan aiemmin tekemän päätöksen vastaisesti, minkä vuoksi valiokunta ei kannata kansalaisaloitteen hyväksymistä. Käsiteltäessä terveydenhuoltolain muuttamista koskevaa hallituksen esitystä (HE 149/2024 vp) eduskunnassa perustuslakivaliokunta katsoi, että esitys voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä (PeVL 59/2024 vp). Valiokunta myös toteaa, että kyseessä on vastikään hyväksytty lainmuutos, joka on vasta 1.10.2025 tulossa voimaan, ja korostaa perustuslakivaliokunnan kannanoton tavoin, että lainsäädännössä on yleisesti syytä pyrkiä johdonmukaisuuteen ja vakauteen (PeVL 1/2017 vp—KAA 2/2016 vp). Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä seurata terveydenhuoltolain muutoksen (1081/2024) toimeenpanoa hyvinvointialueilla sekä sen vaikutuksia palvelujen saatavuuteen ja potilasturvallisuuteen. Tähän liittyen valiokunta toteaa, että hyväksyessään terveydenhuoltolain muuttamisesta annetun lain eduskunta hyväksyi valiokunnan mietinnön pohjalta myös sairaalaverkon ja päivystystoiminnan muutosten vaikutusten seurantaa koskevan lausuman (EV 187/2024 vp, StVM 27/2024 vp).
Valiokunta viittaa aiempaan mietintöönsä (StVM 27/2024 vp) ja toteaa, että terveydenhuoltolain päivystys- ja leikkaustoimintaa koskevia muutoksia voidaan pitää siirtymänä kohti kestävää terveydenhuollon palveluverkkoa. Nykyistä palveluverkkoa on rakennettu kuntaperusteisessa järjestelmässä, eikä se vastaa väestön muuttuneita palvelutarpeita ja tulevaa väestökehitystä. Valiokunta korostaa, että myös jatkossa on kansallisesti välttämätöntä uudistaa sairaalaverkkoa ja työnjakoja terveydenhuollossa niin, että turvataan riittävä henkilöstö, varmistetaan laadukkaat palvelut ja parannetaan toiminnan taloudellista kestävyyttä. Palvelurakenteen uudistaminen on välttämätöntä, jotta väestön riittävä hoito, hoiva ja muut palvelut voidaan turvata työvoiman saatavuuden ja julkisen talouden heikentyneessä tilanteessa. Valiokunta myös painottaa, että kansallisen terveysjärjestelmän kehittäminen ja lääketieteellisen hoidon korkean tason turvaaminen edellyttävät sairaaloiden väestöpohjan kansallista määrittämistä sekä tehtäväjakoa ja keskittämistä myös tulevaisuudessa.