Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Ehdotetut muutokset toimeentulotukilakiin parantavat asiakkaan oikeusturvaa ja korostavat sosiaalityön merkitystä toimeentulotuen myöntämisessä ja asiakkaan tilanteen kokonaisarvioinnissa. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.

Perustuslain ja hallintolain säännökset velvoittavat viranomaisia pyrkimään kaikissa käsittelemissään asioissa mahdollisimman joutuisaan käsittelyyn. Toimeentulotukiasioiden kiireellistä käsittelyä on erikseen korostettu vuonna 2001 voimaan tulleella toimeentulotukilain 14 §:n muutoksella, jonka mukaan toimeentulotukiasiat on käsiteltävä kunnassa viivytyksettä. Voimassa olevaan lakiin ei ole kirjattu aikarajaa viivytyksettömälle käsittelylle, mutta sosiaali- ja terveysvaliokunta on pitänyt tärkeänä pääsemistä valtakunnallisen suosituksen tavoitteeseen, jonka mukaan toimeentulotukiasia olisi otettava käsiteltäväksi viimeistään viikon sisällä tuen tarpeen ilmoittamisesta (StVM 23/2000 vp).

Eduskunnan oikeusasiamies on kanteluratkaisuissaan katsonut, että sellaisissa tapauksissa, joissa päätöksen tekeminen ei edellytä lisäselvityksiä, hakemus tulisi ottaa käsiteltäväksi ja myös ratkaista lähtökohtaisesti viikon kuluessa. Niissä tapauksissa, joissa päätöksen tekeminen edellyttää lisäselvityksiä, niitä tulisi oikeusasiamiehen mukaan pyytää tai hankkia lähtökohtaisesti viimeistään viikon kuluessa ja tehdä päätös välittömästi tarpeellisten selvitysten saavuttua (esimerkiksi EOA:n ratkaisu 27.8.2007, dnro 868/4/06).

Lakiehdotuksen lähtökohtana on toimeentulotukiasian käsittely siten, että asiakkaan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon ei vaarannu. Valiokunta pitää hyvänä lakiehdotuksen 14 a §:n mukaista kiireellisten toimeentulotukiasioiden käsittelyä samana tai seuraavana arkipäivänä. Ehdotuksen mukaan muissa kuin kiireellisissä tapauksissa päätös toimeentulotuesta on tehtävä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Käsittelyaika voi näin ollen käytännössä olla kalenteriviikkoa pidempi. Viranomaisen tulee hakemuksen kiireellisyyttä arvioidessaan ottaa huomioon myös päätöksenteon jälkeen tuen maksatukseen kuluva aika.

Valiokunta pitää tärkeänä, että toimeentulotukiasiat käsitellään ripeästi niissäkin tilanteissa, joissa tuen tarve ei ole niin välitön, että olisi tarpeen käsitellä asia kiireellisenä. Valiokunta korostaa, että laissa säilyy edelleen lähtökohtana kaikkien toimeentulotukiasioiden viivytyksetön käsittely. Laissa asetettavien määräaikojen toteutumista ja vaikutusta nykyisiin käsittelyaikoihin verrattuna on tarpeen seurata ja varmistaa, ettei säädetyistä määräajoista muodostu käytännössä vähimmäisaikoja.

Lakiehdotuksen aiheuttamaksi henkilöstön lisätarpeeksi arvioidaan 50 henkilöä koko maassa. Valiokunnan näkemyksen mukaan tämäkään ei ole riittävä määrä ainakaan ylimenokauden aikana. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tällä hetkellä 87 prosenttia kunnista saavuttaa seitsemän arkipäivän keskimääräisen odotusajan uusien asiakkaiden osalta. Kahdestakymmenestä asiakasmäärältään suurimmasta kunnasta 50 prosenttia täyttää enintään seitsemän arkipäivän vaatimuksen. Erityisesti suurimmissa kunnissa uudistus siis aiheuttaa alkuvaiheessa lisätyötä ehdotettuihin määräaikoihin pääsemiseksi. Mikäli kunta ei hoida lakisääteistä velvollisuuttaan ja tämän voidaan osoittaa johtuneen virkamiesten tai luottamushenkilöiden laiminlyönnistä tai muusta menettelystä, se voi johtaa syytteeseen virkarikoksesta. Valiokunta korostaa, että kunnissa tulee turvata riittävät voimavarat muutoksen toteuttamiseen.

Lakiehdotuksen 14 a §:ssä säädetään seitsemän arkipäivän määräaika myös henkilökohtaiseen asiointiin sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa. Sosiaalityön merkitys korostuu silloin, kun kysymys on muusta kuin lyhytaikaisesta tai tilapäisestä toimeentulotuen tarpeesta. Aikuisten sosiaalipalvelujen asiakasprosessin keskeisiä vaiheita ovat palvelutarpeen arviointi, palvelusuunnitelman laatiminen tarvittaessa, päätöksenteko, toimenpiteiden toteuttaminen ja vaikutusten arviointi. Määräaikojen säätäminen toimeentulotukiasioiden käsittelylle ei saa johtaa aikuissosiaalityön sisällölliseen kapeutumiseen. Valiokunnan käsityksen mukaan sosiaalihuollon toimintakäytäntöjä ja työnjakoa on tarpeen kehittää siten, että sosiaalityön, sosiaaliohjauksen ja etuuskäsittelyn tehtävät muodostavat tarkoituksenmukaisen ja toimivan kokonaisuuden. Tehtävärakenteen kehittämisen ja työpaikkakoulutuksen avulla voidaan asiakasprosessissa saatua tietoa hyödyntää ehkäisevässä työssä ja parantaa sosiaalipalvelujen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta.

Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa on kiinnitettävä huomiota niihin tekijöihin, jotka aiheuttavat toimeentulotukiasioiden käsittelyn ruuhkautumista. Valiokunta on toistuvasti korostanut ensisijaisten etuuksien riittävän tason turvaamista toimeentulotuen tarpeen vähentämiseksi. Valiokunta pitää myös tarpeellisena sosiaaliturvan ja työssäkäynnin yhteensovittamista nykyistä joustavammin siten, että työn vastaanottaminen lisää tukea saavan henkilön käytettävissä olevia tuloja.