Valiokunnan mietinnössä hallituksen esityksen mukaisesti ehdotetaan työntekijän eläkelakia muutettavaksi muun muassa siten, että työntekijän työeläkevakuutusmaksua nostetaan ja vastaavasti työnantajien työeläkevakuutusmaksua lasketaan yhteensä 1,2 prosenttiyksikköä. Työntekijän työeläkevakuutusmaksua nostettaisiin 0,2 prosenttiyksikköä vuosina 2017 ja 2018 sekä 0,4 prosenttiyksikköä vuosina 2019 ja 2020.
Hallituksen esityksen perusteluiden mukaan työntekijöiden maksaman työeläkevakuutusmaksun arvioidaan vuonna 2017 kasvavan noin 160 miljoonaa euroa, vuonna 2018 noin 320 miljoonaa euroa, vuonna 2019 noin 670 miljoonaa euroa ja siirtymäajan loputtua vuonna 2020 noin 1 030 miljoonaa euroa. Työnantajien keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu alentuisi vastaavalla määrällä. Yksityisen sektorin eläkejärjestelmien osuus edellä mainituista luvuista on noin 70 % ja julkisen sektorin eläkejärjestelmien noin 30 %.
En voi hyväksyä valiokunnan mietintöä ja siinä esitettyjä palkansaajan maksujen korotuksia seuraavin perustein:
Vasemmistoliitto ei jaa hallituksen näkemystä kilpailukykysopimuksesta ja ajatusta työn "halpuuttamisesta" talouslaman lääkkeeksi. Lisäksi voidaan todeta, että aiemmatkaan työnantajamaksujen kevennykset, kuten työnantajien Kela-maksujen alentaminen ja sittemmin poisto, eivät ole merkittävästi luoneet uusia työpaikkoja, vaikka maksujen alennuksia on perusteltu tällä tavoitteella. Kela-maksua alennetiin 0,8 prosenttiyksikköä 1.4.2009 lähtien ja se poistetiin kokonaan 1.1.2010 alkaen.
Valtiontalouden tutkimuslaitoksen tutkimuksessa arvioitiin, että työnantajien Kela-maksun alentamisen välitön työllisyysvaikutus vuonna 2009 oli työvoimakustannusten alenemisen johdosta 0,07 prosenttia sillä oletuksella, että reaalipalkkojen sopeutuminen olisi ollut välitöntä. (VATT Tutkimukset, Vuoden 2011 energiaverouudistuksen kansantaloudelliset vaikutukset, Juha Honkatukia — Saara Tamminen, s. 24).
Kilpailukykysopimus saatiin aikaiseksi uhkaamalla ammattiliittoja pakkolaeilla, jotka olisivat leikanneet palkkoja vielä kiky-sopimustakin enemmän. Prosessiin vaikuttivat myös epäselvät suunnitelmat "paikallisen sopimisen" edistämisestä.
Suomen vientiteollisuuden nykyiset haasteet ratkaisee Suomessa tuotettujen palveluiden ja tuotteiden korkea teknologian ja koulutuksen sekä osaamisen taso, mitä hallitus on niin ikään leikkaamassa vuoden 2017 valtion talousarvioesityksessä.
Vuoden 2016 ensimmäisessä Talousjohtajabarometrissä kukaan vastaajista ei nähnyt kilpailukykysopimuksella olevan merkittävää vaikutusta yrityksensä kilpailukykyyn. Muun muassa Turun telakan johtaja Jan Meyer painottaa, että palkkataso ei ole ratkaiseva, vaan koko liiketoiminnan kuva, investoinnit, teknologinen kehitys ja tuotteen laatu.