Yleisperustelut

Yleistä

Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelman päihdepoliittisten linjausten mukaan tupakkalainsäädäntöä uudistetaan rajoittamalla tupakkatuotteiden saatavuutta, tehostamalla valvontaa ja suuntaamalla ennaltaehkäiseviä toimia erityisesti lapsiin ja nuoriin. Lisäksi hallitusohjelman mukaan kansanterveydellisin perustein nostetaan alkoholijuomien ja tupakkatuotteiden verotusta. Valiokunta on tupakkaverosta antamassaan lausunnossa pitänyt tärkeänä veron maltillisten korotusten jatkamista tulevina vuosina terveyden edistämisen tavoitteiden mukaisesti (StVL 12/2008 vp). Sekä tupakkaveron korotuksella että tupakkalain muuttamisella pyritään ehkäisemään erityisesti nuorten tupakointia.

Hallituksen esityksen tavoitteena on tupakoinnista aiheutuvien haittojen vähentäminen tehostamalla alaikäisiä koskevan tupakkatuotteiden myyntikiellon noudattamista ja ehkäisemällä tupakkatuotteiden laitonta vähittäismyyntiä. Valiokunta katsoo, että myynnin luvanvaraistamisella voidaan hillitä tupakan myyntiä alaikäisille ja tehostaa myynnin valvontaa, koska laki mahdollistaa vähittäismyyntiluvan peruuttamisen, jos lain säännösten vastaista myyntiä jatketaan viranomaisten asiaan puuttumisesta huolimatta. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muutettuna.

Valiokunta katsoo, että tupakkalainsäädännön kehittämistä on edelleen jatkettava ottaen huomioon terveyspoliittiset tavoitteet ja tupakoinnin torjuntaa koskevat kansainväliset velvoitteet.

Nuorten tupakoinnin ehkäiseminen

Tupakan myynnin alaikäraja on ollut 18 vuotta vuodesta 1995. Tupakkatuotteiden alaikäisiä koskevan myyntikiellon rikkominen on kuitenkin edelleen varsin yleistä. Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan 14—16-vuotiaille myydään tupakkatuotteita arviolta 180 000 kertaa vuodessa ja 16—18-vuotiaille arviolta 840 000 kertaa vuodessa. Tilastojen mukaan 16—18-vuotiaista nuorista noin neljännes tupakoi. Tupakointia kokeilleiden ja satunnaisesti tupakoivien nuorten ryhmä on merkittävä senkin vuoksi, että nikotiiniriippuvuus syntyy jo lyhytaikaisen tupakoinnin seurauksena. Alaikäisten tupakoinnin tehokkaalla ehkäisemisellä voitaisiin tupakointi ja sen haitat saada kokonaan loppumaan.

Valiokunta on tupakkaverosta antamassaan lausunnossa todennut, että tupakointi on erityisesti vähiten koulutettujen ja huonoimmassa sosioekonomisessa asemassa olevien terveysongelma, mikä ilmenee myös nuorten tupakoinnissa. Tupakoinnin haitat kasaantuvat näihin väestöryhmiin. Tärkeimmät keinot sosioekonomisten terveyserojen kaventamiseen ovat alkoholin ja tupakan osalta hintapolitiikka ja vaikuttaminen saatavuuteen. Valiokunta toistaa mainitussa lausunnossa esittämänsä näkemyksen siitä, että erityisesti nuorten tupakointiin on pyrittävä vaikuttamaan kaikin keinoin, koska se on tehokkain tapa vaikuttaa tupakoinnin yleisyyteen väestötasolla. Taloudellisiin vaikuttimiin kohdistuvilla keinoilla tuetaan terveyskasvatuksen, mainonnan rajoitusten ja myynti-ikärajojen vaikutusta. Valiokunta korostaa lisäksi kaikkien lasten ja nuorten parissa toimivien tahojen, esimerkiksi koulujen ja seurakuntien, vastuuta omalta osaltaan vaikuttaa nuorten tupakoinnin ehkäisemiseksi. Myös vähittäiskaupan tulee omilla toimillaan, kuten tupakkatuotteiden sijoittelulla, vähentää tupakkatuotteiden näkyvyyttä.

Valvonnan tehostamisen lisäksi tupakan myyntipakkausten vähimmäiskokojen sääntelyllä pyritään erityisesti vähentämään nuorten tupakoinnin aloittamista. Koska nuorilla on usein niukasti rahaa käytettävissään, on pienten pakkausten halvempi hinta lisännyt nuorten tupakoinnin aloittamista ja tupakasta riippuvaiseksi tulemista. Valiokunta pitää nuorten tupakoinnin ehkäisemisen kannalta tärkeänä pienten pakkausten poistamista myynnistä.

Valvonta

Kuntien kannalta myyntilupamenettely lisää merkittävästi henkilöstövoimavarojen tarvetta erityisesti suurissa kaupungeissa ja lain voimassaolon alkuvaiheessa. Myyntilupien myöntämisestä ja valvonnasta kunnille aiheutuvat kustannukset on tarkoitus kattaa valvottavilta perittävillä maksuilla. Lain soveltaminen voi tästä huolimatta aiheuttaa alueellisesti huomattavia vaikeuksia osaavan henkilöstön saamisessa ja riittävyydessä. Valiokunta toteaa, että lain toteutumista on tältä osin seurattava ja arvioitava kuntien mahdollisuudet hoitaa tehtävä jatkossa.

Sosiaali- ja terveysalan valvontaa tehostetaan äskettäin hyväksytyllä Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen yhdistämisellä. Valiokunta katsoo, että aluehallintouudistuksen yhteydessä on arvioitava myös mahdollisuudet alkoholi- ja tupakkavalvonnan yhdistämiseen. Samalla on harkittava alueellisesti määräytyvien maksujen tarkoituksenmukaisuutta.

Rangaistussäännökset

Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota tupakkalain rangaistussäännöksiin erityisesti alaikäiselle tapahtuvan myynnin osalta. Valiokunnan käsityksen mukaan myös rangaistussäännöksillä on merkittävä vaikutus lain velvoitteiden toteutumisessa ja tupakkatuotteiden laittoman myynnin ja markkinoinnin ehkäisemisessä.

Tupakkalain rangaistussäännöksiä ei ole vielä uudistettu osana rikoslain kokonaisuudistusta. Rikoslain kokonaisuudistuksessa omaksutun periaatteen mukaan vankeusuhkaiset rangaistussäännökset tulisi sijoittaa rikoslakiin. Rangaistussäännösten porrastus ei myöskään vastaa rikoslain kokonaisuudistuksessa omaksuttua porrastusta lievään tekomuotoon, teon perusmuotoon ja törkeään tekomuotoon.

Oikeusministeriön ilmoituksen mukaan tupakkaa koskevien rangaistussäännösten uudistaminen tulee valmisteltavaksi myöhemmin joko osana rikoslain kokonaisuudistuksen viimeistä vaihetta tai erillisenä uudistuksena. Valiokunta kiirehtii rikoslain kokonaisuudistuksen periaatteiden toteuttamista tupakkalain osalta ja katsoo, että valmistelussa on erityisesti selvitettävä alaikäiselle tapahtuvan tupakan myynnin rangaistustason koventamisen ja hallussapidon rangaistavuuden tarpeellisuus verrattuna esimerkiksi alkoholirikoksista ja huumausainerikoksista säädettyihin rangaistuksiin. Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotus).