Perustelut

Kansaneläkelaitoksen rahoitus

Kuten useana edeltävänäkin kertomusvuonna, pitää valiokunta keskeisenä kysymyksenä Kansaneläkelaitoksen rahoituksen ja maksuvalmiuden turvaamista kestävällä tavalla. Kertomusvuonna sairausvakuutuksen rahoituksen alijäämä on edelleen kasvanut. Valtion takuusuoritusta sairausvakuutusrahastoon maksettiin kertomusvuonna 2,8 miljardia markkaa. Valiokunta toteaa, että valtion rahoitusosuuden kasvu merkitsee samalla järjestelmän verorahoitteisuuden lisääntymistä.

Etuuksista tiedottaminen

Valiokunta pitää tärkeänä valtuutettujen tehtäväksi säädettyä palvelujen laadun ja saatavuuden huomioon ottamista valvontatoiminnassa. Asiakasnäkökulman tulee olla laitoksen palvelutoiminnassa keskeinen. Ratkaisutoiminnassa on turvattava asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu eri toimipisteissä ja eri alueilla.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Kansaneläkelaitoksen maksamista etuuksista tulisi tiedottaa nykyistä laajemmin. Erityisesti pitkäaikaissairaiden tai monivammaisten lasten etuudet saattavat jäädä hakematta, jos tietoa etuuksista ei ole saatavilla siellä, missä he asioivat. Valiokunta ehdottaa, että Kansaneläkelaitos tutkisi mahdollisuudet laajentaa Kansaneläkelaitoksen palvelujen tarjontaa esimerkiksi sairaaloissa. Kansaneläkelaitoksen tulisi myös kiinnittää huomiota sosiaalineuvontaan yleisemminkin. Valiokunta kannattaa myös sähköisen asioinnin mahdollisuuksien lisäämistä edelleen.

Lääkekorvaukset

Sairausvakuutuksesta maksettavat lääkekor-vaukset ovat kertomusvuonna kasvaneet 13,3 % edellisvuoteen verrattuna. Valiokunta pitää välttämättömänä sairausvakuutuksen lääkekustannusten korvausjärjestelmän uudistamista. Samalla valiokunta kiinnittää huomiota potilaiden korkeisiin omavastuuosuuksiin, erityisesti pitkäaikaissairaiden hoitokustannusten osalta. Lääkkeiden korvattavuutta harkittaessa tulisi ottaa kokonaisuutena huomioon lääkkeen merkitys potilaalle hoidon ja elämän laadun kannalta samoin kuin sairaudesta aiheutuvat muut sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset. Yksittäisen lääkkeen hinnan sijasta tulisi tarkastella hoidon kokonaiskustannuksia.

Lainsäädännön kehittäminen

Kansaneläkelaitoksen tehtävänä on uuden Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) mukaan muun muassa tehdä ehdotuksia toimialaansa kuuluvan lainsäädännön kehittämisestä. Valiokunnan näkemyksen mukaan tehtävä on tärkeä, koska toimeenpanevalle viranomaiselle kertyy paljon tietoa lainsäädännön vaikutuksista ja toimivuudesta. Muun muassa etuuslainsäädännön mahdollisesti aiheuttamien erilaisten väliinputoajaryhmien kartoittaminen on tarpeen lainsäädännön muutostarpeiden perusteeksi.

Eduskunta on kuluvalla valtiopäiväkaudella käsitellyt hallituksen esityksen koskien Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemiin etuuksiin liittyvien tietojen saamista ja luovuttamista koske-vien säännösten uudistamisesta (HE 9/2002 vp). Valiokunta toteaa, että lainsäädännön toimeenpanon ja asiakkaan kannalta on ensiarvoista, että säännökset eri etuuksien osalta ovat yhtenäiset. Tästä syystä sosiaaliturvalainsäädännön selkeyttämiseen ja yhtenäistämiseen tähtäävän lainvalmistelun on edelleen jatkuttava.