Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ei kannata kilpailukykysopimusta ja ns. sisäisen devalvaation eli palkka-alennusten politiikkaa keinona Suomen talousongelmien ratkaisemiseksi. Tästä syystä emme hyväksy vuoden 2017 valtion talousarvioon tehtyjä, kilpailukykysopimuksesta johtuvia palkansaajien maksujen korotuksia.
Esityksessä ehdotetaan työnantajien sairausvakuutusmaksua alennettavaksi 0,94 prosenttiyksiköllä vuonna 2017, 1,00 prosenttiyksiköllä vuonna 2018, 1,04 prosenttiyksiköllä vuonna 2019 ja 0,58 prosenttiyksiköllä vuodesta 2020 alkaen. Valtion rahoitusosuutta sairausvakuutuksen menoista ehdotetaan vastaavasti korotettavaksi.
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29 päivänä helmikuuta 2016 saavuttaneet kilpailukykysopimukseksi nimetyn neuvottelutuloksen, jonka mukaan kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksua alennetaan seuraavasti: -0,94 prosenttiyksikköä vuonna 2017, -1,00 prosenttiyksikköä vuonna 2018, -1,04 prosenttiyksikköä vuonna 2019 sekä -0,58 prosenttiyksikköä vuonna 2020 ja siitä eteenpäin pysyvästi. Kilpailukykysopimuksen mukaan sosiaaliturvamaksun alennusta vastaava valtion rahoitusosuus kohdistetaan lakisääteisen sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutukseen.
Valiokunnan mietinnössä hyväksytyn lakiehdotuksen mukaan palkansaajan sairaanhoitomaksua alennetaan valtion rahoitusosuuden muutosta vastaavalla määrällä ja vakuutetun päivärahamaksua nostetaan samalla määrällä. Tällöin palkansaajan ja yrittäjien päivärahamaksua tulisi korottaa arviolta 0,90, 1,00, 1,02 ja 0,59 prosenttiyksikköä ja vakuutetuilta perittävää sairaanhoitomaksua tulisi alentaa 1,23, 1,32, 1,37 ja 0,76 prosenttiyksikköä vuosina 2017—2020.
Lisäksi valiokunnan mietinnössä ehdotetaan, että pienituloisten palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksuun tehtäisiin 63 milj. euron määrää vastaava alennus hyvittämään heille kilpailukykysopimuksen mukaisista maksukorotuksista aiheutuvaa nettotulojen alenemaa. Kilpailukykysopimuksella siirretään työnantajien maksurasitusta palkansaajille, mutta samalla palkansaajien verotusta kevennetään. Verokevennyksiä ei voida kohdentaa palkansaajille, jotka eivät maksa tuloistaan valtion tai kunnallisveroa. Näin ollen palkansaajiin ja yrittäjiin kohdistuvat maksumuutokset alentavat nettotuloja pieniä palkkatuloja ansaitsevilla. Tämän vuoksi pienituloisten päivärahamaksuun esitetään 63 miljoonan euron kevennystä. Kevennys toteutettaisiin siten, että alle 14 000 euroa vuodessa ansaitsevilta päivärahamaksua ei perittäisi.
Eduskunnan tietopalvelu on tehnyt esimerkkilaskelman nettotulojen ja veroasteen muutoksesta vuosina 2016—2017. Veroperusteiden muutoksista on huomioitu henkilöverotukseen kohdistuvat muutokset sekä sosiaalivakuutusmaksujen muutokset kilpailukykysopimuksen ja eläkeuudistuksen johdosta. Laskelmassa huomioidaan myös valtiovarainministeriön talousarvioesityksestä indeksiin sidottujen etuusperusteiden leikkaus 0,85 prosentilla, joka vaikuttaa laskelmassa työttömyysturvaan, kansaneläkkeen ja takuueläkkeen määrään sekä verotuksessa eläketulovähennyksiin. Laskelmissa on myös huomioitu nyt käsittelyssä olevan lakiesityksen (HE 199/2016 vp) mukaiset muutokset sairausvakuutusmaksuihin. Työttömyysturvan, kansaneläkkeen ja takuu-eläkkeen lisäksi laskelmissa ei huomioida muita sosiaaliturvaetuuksia.
Edellä mainitusta laskelmasta näkyy, että hallituksen "tasapainoiseksi" ja kaikkia samoin kohtelevaksi mainostama kokonaispaketti on tämän viimeisen muutoksenkin jälkeen hyvätuloisia suosiva ja yli 7 500 euroa/kk ansaitsevien ostovoima kasvaa tämän viimeisimmän laskelman valossa enemmän (+0,9 %) kuin edellisessä laskelmassa (0,8 %). Alimpien palkkatulojen 500 euroa/kk ja 1 000 euroa/kk tasolla ostovoiman leikkaus on suurin (500 euroa/kk—1 000 euroa/kk: -0,4 %). Takuueläkettä (760 euroa/kk) saavien eläkkeensaajien ostovoimasta hallituksen ratkaisu leikkaa 1,9 % (173 euroa vuodessa).
Hallituksen esityksen perusteluissa esityksen tulonjakovaikutuksista todetaan, että esityksessä ehdotettujen vakuutetun maksumuutosten yhteisvaikutus tulonjakoon vuonna 2017 Gini-kertoimella mitattuna on 0,07 prosenttiyksikköä eli toimenpiteet kasvattavat tuloeroja.
Ehdotan, että kilpailukykysopimuksesta johtuvat säännökset maksumuutoksiksi poistetaan tästä lakiehdotuksesta ja työnantajien sekä palkansaajien sairausvakuutusmaksut pidetään vuonna 2017 tämän vuoden tasolla. Kannatamme esitystä pienituloisten palkansaajien ja yrittäjien, alle 14 000 euron vuosituloa saavien päivärahamaksun poistamisesta. Nyt ehdotetussa mallissa marginaaliveroaste on kuitenkin kohtuuttoman suuri tulojen ylittäessä 14 000 euroa, koska tässä esityksessä ehdotettujen päivärahamuutosten johdosta työtulon marginaaliveroaste nousee noin 160 prosenttiin tulojen noustessa yli 14 000 euron ja päivärahamaksun noustessa 0,0 prosentista 1,58 prosenttiin. (Vastalauseen lausumaehdotus).