Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.1
Eduskunta on 29 päivänä syyskuuta 2004 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 176/2004 vp).
Valiokunta on käsitellyt esityksen yhteydessä seuraavat aloitteet:
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
hallitussihteeri Juha Rossi, sosiaali- ja terveysministeriö
etuuspäällikkö Marjukka Turunen, Kansaneläkelaitos
lakiyksikön päällikkö Sonja Lilius, Maatalousyrittäjien eläkelaitos MELA
puheenjohtaja Pekka Tuomisto, valtakunnallinen vanhus- ja eläkeläisasioiden neuvottelukunta
Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen tehtäisiin 7 euron suuruinen tasokorotus. Saman suuruinen tasokorotus tehtäisiin myös leskeneläkkeen täydennysmäärään, maahanmuuttajan erityistukeen, luopumistuen täydennysosaan ja sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosaan. Kansaneläkkeen tasokorotuksen johdosta sotilasavustuksen perusavustuksen määrä nousisi 7 euroa ja ylimääräisen rintamalisän enimmäismäärä 3,15 euroa kuukaudessa. Tasokorotuksen suuruus 7 euroa kuukaudessa on laskettu vuoden 2004 kansaneläkeindeksin tasossa. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2005.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansaneläkelakia, perhe-eläkelakia, maahanmuuttajan erityistuesta annettua lakia, maatalousyrittäjien luopumistuesta annettua lakia ja maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annettua lakia.
Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2005.
Lakialoitteessa LA 47/2003 vp ehdotetaan kansaneläkelain 24 §:n muuttamista siten, että kansaneläke nousisi 17 eurolla kuukaudessa.
Lakialoitteessa LA 64/2003 vp ehdotetaan kansaneläkelain 24 ja 42 b §:n sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamista siten, että kansaneläkkeen täyttä määrää samoin kuin leskeneläkkeen täydennysmäärää, luopumistuen täydennysosaa ja sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosan enimmäismäärää korotettaisiin 18 eurolla kuukaudessa.
Lakialoitteessa LA 101/2004 vp ehdotetaan kansaneläkelain 24 §:n muuttamista siten, että kansaneläkkeeseen tehtäisiin 15 euron tasokorotus kuukaudessa.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin muutosehdotuksin.
Kansaneläkkeen täyteen määrään on viimeksi tehty tasokorotus vuonna 2001. Valiokunta pitää myönteisenä, että hallitus esittää jälleen tasokorotusta ja että tasokorotus ehdotetaan tehtäväksi hallitusohjelmassa sovittua aiemmin. Tasokorotuksella voidaan lieventää kansaneläkeindeksin heikommuudesta johtuvaa kansaneläkkeen jälkeenjääneisyyttä työeläkkeisiin nähden. Vähimmäiseläkettä saavien toimeentulon turvaamisen kannalta on hyvä, että tasokorotus ajoittuu vuodelle 2005, jolloin kansaneläkkeen indeksitarkistus maltillisen hintakehityksen vuoksi jää pieneksi eli 0,4 prosenttiin.
Valiokunta on työeläkelainsäädännön uudistamisen yhteydessä edellyttänyt (StVM 58/2002 vp), että kansaneläkkeen saajien toimeentulon kehityksestä oikeudenmukaisesti huolehditaan. Koska kansaneläkkeet tarkistetaan edelleen hintaindeksin perusteella, alhaisempi indeksi johtaa kansaneläkkeiden tason jälkeenjääneisyyteen, ellei indeksitarkistusjärjestelmää yhtenäistetä tai kansaneläkkeiden tasoa korjata aika ajoin tehtävillä tasokorotuksilla.
Kansaneläkkeen tasokorotus hyödyttää paitsi niitä eläkkeensaajia, jotka saavat vain kansaneläkettä, myös niitä eläkeläisiä, jotka ovat oikeutettuja sekä työ- että kansaneläkkeeseen. Samoin korotuksesta hyötyvät ne eläkeläiset, jotka ovat verotuksessa oikeutettuja eläketulovähennykseen, koska eläketulovähennys tasokorotuksen johdosta nousee. Nyt tehtävä kansaneläkkeen tasokorotus nostaa samalla monien muiden sosiaalietuuksien tasoa. Tasokorotuksesta hyötyy näin lähes miljoona etuudensaajaa.
Valiokunta ehdottaa kansaneläkelain ja perhe-eläkelain voimaantulosäännösten selkeyttämistä. Vuoden 2005 työeläkeuudistukseen liittyen työeläkejärjestelmässä lasketaan ja ilmoitetaan Kansaneläkelaitokselle 63. ikävuoteen mennessä kertyneen työeläkkeen määrä. Tilanteissa, joissa työeläke määräytyy siirtymävaiheessa ennen 1.1.2005 voimassa olleiden säännösten perusteella, työeläkejärjestelmän tietojärjestelmissä ei ole varauduttu erikseen laskemaan 63. ikävuoteen mennessä karttuneen työeläkkeen määrää. Tämän vuoksi ja jotta kansaneläkkeen ja työeläkkeen välinen yhteensovitus tapahtuisi työeläkeuudistuksessa tarkoitetulla tavalla myös silloin, kun työkyvyttömyys-, työttömyys- tai perhe-eläkkeen eläketapahtuma on vuonna 2005, voimaantulosäännösten sanamuotoa on tarpeen täsmentää.
Valiokunta on hyväksynyt lakiehdotukset tasokorotusten osalta hallituksen esityksen mukaisina. Valiokunnan kannasta seuraa, että lakialoitteet on hylättävä.
Edellä esitetyn perusteella sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa,
että 3—5. lakiehdotukset hyväksytään muuttamattomina,
että 1. ja 2. lakiehdotukset hyväksytään muutoin muuttamattomina paitsi niiden voimaantulosäännökset muutettuina (Valiokunnan muutosehdotukset) ja
että lakialoitteet LA 47/2003 vp, LA 63/2003 vp ja LA 101/2004 vp hylätään,
1. lakiehdotus
Voimaantulosäännös
(1 ja 2 mom. kuten HE)
Jos henkilön kansaneläkelain 26 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu eläke on alkanut ennen 1 päivää tammikuuta 2005 tai työkyvyttömyys-, työttömyys- tai perhe-eläkkeen eläketapahtuma on vuonna 2005, nämä eläkkeet otetaan tuloksi ennen 1 päivää tammikuuta 2005 voimassa olevien kansaneläkelain säännösten perusteella silloin, kun kansaneläke alkaa tai sitä tarkistetaan tämän lain voimaantultua. Samoin menetellään, kun henkilölle myönnetään vanhuuseläke, joka perustuu vuoden 2005 työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeen eläketapahtumaan.
Jos henkilön työntekijäin eläkelain (395/1961) tai sitä vastaavien lakien mukainen vanhuuseläke alkaa 1 päivänä tammikuuta 2005 tai sen jälkeen ja henkilö on täyttänyt 63 vuotta ennen 1 päivää tammikuuta 2005, tuloksi otetaan 31 päivään joulukuuta 2004 mennessä karttunut työeläke.
(5 ja 6 mom. kuten HE)
_______________
2. lakiehdotus
Jos henkilön kansaneläkelain (347/1956) 26 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu eläke on alkanut ennen 1 päivää tammikuuta 2005 tai työkyvyttömyys-, työttömyys- tai perhe-eläkkeen eläketapahtuma on vuonna 2005, nämä eläkkeet otetaan tuloksi ennen 1 päivää tammikuuta 2005 voimassa olevien perhe-eläkelain säännösten perusteella silloin, kun perhe-eläke alkaa tai sitä tarkistetaan tämän lain voimaantultua. Samoin menetellään, kun henkilölle myönnetään vanhuuseläke, joka perustuu vuoden 2005 työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeen eläketapahtumaan.
Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 2004
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Eila Mäkipää
Eläkkeensaajien taloudellisen aseman vahvistaminen edellyttää korotusta kansaneläkkeen tasoon. Kansaneläkkeen varassa elävät seniorikansalaiset ovat suomalaisen yhteiskunnan pienituloisia, joiden asemaa on parannettava. Täyttä kansaneläkettä saavia oli vuoden 2003 lopussa n. 102 000. Kansaneläkkeen lisäksi moni heistä saa asumistukea ja osa joutuu turvautumaan toimeentulotukeen. Tilanne heikentää eläkeläisen omanarvontuntoa ja uskoa kykyyn selviytyä itsenäisesti vanhuuden mukanaan tuomista haasteista.
Viime vaalikaudella indeksikorotusten lisäksi kansaneläkkeeseen tehtiin 1.6.2001 alkaen 73 markan eli 12 euron tasokorotus. Valiokunta esittää kansaneläkkeeseen vain 7 euron tasokorotusta. Mielestämme tasokorotuksen tulisi olla vähintään kaksinkertainen. Kansaneläkkeen korotus ensi vuonna 15 eurolla kuukaudessa olisi eläkkeensaajien toimeentulon kannalta huomattavasti merkittävämpi parannus. Lisäksi se vähentäisi selkeästi valiokunnan esitystä paremmin kunnallisen asumis- ja toimeentulotuen tarvetta.
Korotukset tulisivat voimaan hallituksen esittämässä aikataulussa eli 1.3.2005.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että 4. ja 5. lakiehdotukset hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisina ja
että 1.—3. lakiehdotukset hyväksytään muutettuina seuraavasti:
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/1956) 24 § ja 42 b §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 724/2001, seuraavasti:
Täysimääräinen kansaneläke on ensimmäisessä kuntaryhmässä 5 887,92 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 5 649,40 euroa vuodessa.
Jos eläkkeensaaja on naimisissa, täysimääräinen kansaneläke on ensimmäisessä kuntaryhmässä 5 200,48 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 4 998,04 euroa vuodessa.
Jos kansaneläkkeensaaja on 42 a §:ssä tarkoitetussa hoidossa, kansaneläkkeestä ei siltä ajalta, kun hoito kestää yli kolme kuukautta, makseta sitä osaa, joka ylittää kansaneläkkeensaajalla ensimmäisessä kuntaryhmässä 257,55 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 237,45 euroa kuukaudessa sekä naimisissa olevalla kansaneläkkeensaajalla ensimmäisessä kuntaryhmässä 232,94 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 215,74 euroa kuukaudessa. Jos kansaneläkettä on 25 a §:n mukaisesti lykätty tai varhennettu, korotetaan mainittuja markkamääriä lykkäyskorotusprosentilla tai alennetaan varhennusvähennysprosentilla.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
(Kuten StVM)
muutetaan 17 päivänä tammikuuta 1969 annetun perhe-eläkelain (38/1969) 15 a §:n 3 ja 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 726/2001, seuraavasti:
Täysimääräinen täydennysmäärä on ensimmäisessä kuntaryhmässä 4 905,52 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 4 667,80 euroa vuodessa.
Jos eläkkeensaaja on naimisissa, täysimääräinen täydennysmäärä on ensimmäisessä kuntaryhmässä 4 218,88 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 4 016,44 euroa vuodessa.
muutetaan maahanmuuttajan erityistuesta 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun lain (1192/2002) 6 §:n 2 ja 3 momentti seuraavasti:
Erityistuen määrä
Täysimääräinen erityistuki on ensimmäisessä kuntaryhmässä 5 887,92 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 5 649,40 euroa vuodessa.
Jos erityistuen saaja on avioliitossa, täysimääräinen erityistuki on ensimmäisessä kuntaryhmässä 5 200,48 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 4 998,04 euroa vuodessa.
Esitin valiokunnan mietintöön, että hallituksen esitykseen sisältyvän täyden kansaneläkkeen seitsemän euron "taso"korotuksen sijasta kansaneläkkeisiin tehtäisiin 18 euron oikea tasokorotus. Tätä valiokunta ei kannattanut, minkä vuoksi vastalause on välttämätön.
Vuonna 2004 yksinäiselle eläkkeensaajalle maksettava täysimääräinen kansaneläke on ensimmäisessä kuntaryhmässä 496,38 ja toisessa kuntaryhmässä 475,73 euroa kuukaudessa. Puolisoilla täyden kansaneläkkeen määrä on tällä hetkellä vastaavasti 436,74 tai 419,16 euroa kuukaudessa.
Kansaneläkkeen määrään tehtiin vuoden 1984 jälkeen ensimmäinen tasokorotus 1.6.2001. Sen jälkeen pienimpien eläketulojen varassa elävät eivät ole saaneet käteen jäävään tuloon lisää veronalennusten muodossa.
Nyt hallitus mainostaa esityksessään, että se on tekemässä 7 euron tasokorotusta täyden kansaneläkkeen määrään. Tosiasiassa eläkkeiden ostovoimaa verrattuna ansiotason nousuun on syöty useiden vuosien ajan, koska tasokorotuksia ei ole tehty.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän esitys kansaneläkkeen 18 euron tasokorotukseksi hallituksen 7 euron sijasta toisi parannusta erityisesti sellaisille pienituloisille eläkkeensaajille, jotka eivät ole hyötyneet veronalennuksista, koska pienituloisimmat eläketuloa saavat eivät tulojen vähäisyyden takia maksa veroa.
Kansaneläkkeen tasokorotus korottaa myös verotuksessa tehtävän kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen määrää. Noin 685 000 eläkkeensaajaa saisi tasokorotuksen. Heistä kunnallisveroa maksavat saisivat myös eläketulovähennyksen nousun kautta lisää käteen jäävää eläkettä. Lisäksi yli 200 000 sellaista eläkkeensaajaa, jotka eivät saa lainkaan kansaneläkettä, saisivat eläketulovähennyksen kautta lisää tuloa. Tasokorotus nostaisi käteen jäävää eläkettä yhteensä noin 900 000 eläkkeensaajalla pienimmistä eläkkeistä alkaen.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että 1.— 3. lakiehdotukset hyväksytään muutettuina seuraavasti:
Täysimääräinen kansaneläke on ensimmäisessä kuntaryhmässä 5 931,12 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 5 693,40 euroa vuodessa.
Jos eläkkeensaaja on naimisissa, täysimääräinen kansaneläke on ensimmäisessä kuntaryhmässä 5 244,48 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 5 042,04 euroa vuodessa.
Jos kansaneläkkeensaaja on 42 a §:ssä tarkoitetussa hoidossa, kansaneläkkeestä ei siltä ajalta, kun hoito kestää yli kolme kuukautta, makseta sitä osaa, joka ylittää kansaneläkkeensaajalla ensimmäisessä kuntaryhmässä 258,85 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 238,58 euroa kuukaudessa sekä naimisissa olevalla kansaneläkkeensaajalla ensimmäisessä kuntaryhmässä 234,24 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 216,87 euroa kuukaudessa. Jos kansaneläkettä on 25 a §:n mukaisesti lykätty tai varhennettu, korotetaan mainittuja markkamääriä lykkäyskorotusprosentilla tai alennetaan varhennusvähennysprosentilla.
Täysimääräinen täydennysmäärä on ensimmäisessä kuntaryhmässä 4 949,52 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 4 665,80 euroa vuodessa.
Jos eläkkeensaaja on naimisissa, täysimääräinen täydennysmäärä on ensimmäisessä kuntaryhmässä 4 262,88 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 4 060,44 euroa vuodessa.
Täysimääräinen erityistuki on ensimmäisessä kuntaryhmässä 5 931,12 euroa ja toisessa kunta-ryhmässä 5 693,40 euroa vuodessa.
Jos erityistuen saaja on avioliitossa, täysimääräinen erityistuki on ensimmäisessä kunta-ryhmässä 5 244,48 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 5 042,04 euroa vuodessa.
Kansaneläkkeellä pyritään turvaamaan perustoimeentulo henkilöille, jotka eivät saa ansioeläkettä tai joille on kertynyt vain pieni ansioeläke. Hallitus esittää kansaneläkkeeseen 7 euron tasokorotusta 1.3.2005 alkaen. Ehdotettu korotus ei nosta eläkettä sille tasolle, että minimieläke takaisi toimeentulon.
Yksinäisen henkilön täysi kansaneläke on vuonna 2004 1. kuntaryhmässä 496,38 euroa ja 2. kunta-ryhmässä 475,73 euroa kuukaudessa. Puolisoilla vastaavat määrät ovat 436,74 ja 419,16 euroa. Verotus huomioon ottaen Suomen minimieläke on Pohjoismaiden pienin. Sitä saa noin 100 000 eläkeläistä. Eläkeläisten tuloerojen kasvu on johtamassa kasvavaan eriarvoisuuteen ja vanhusten syrjäytymiseen. Noin kolmannes köyhyysrajan alapuolella elävistä on eläkeläisiä.
Kansaneläkkeen alhainen taso aiheuttaa yhteiskunnalle kustannuksia toisaalla. Vähävaraisten eläkeläisten säästäessä ruokaostoksista ja lääkkeiden hankinnasta sairauksien vakavoituminen ja ravitsemustason heikentyminen aiheuttavat kalliita terveydenhoitokustannuksia.
Ehdotan kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetin mukaisesti, että kansaneläkettä nostetaan 20 eurolla kuukaudessa hallituksen esittämän 7 euron indeksikorotuksen sijaan, mikä helpottaisi eläkkeensaajien mahdollisuuksia selvitä välttämättömistä elinkustannus- ja sairausmenoistaan.
Täysimääräinen kansaneläke on ensimmäisessä kuntaryhmässä 5 955,12 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 5 717,40 euroa vuodessa.
Jos eläkkeensaaja on naimisissa, täysimääräinen kansaneläke on ensimmäisessä kuntaryhmässä 5 268,48 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 5 066,04 euroa vuodessa.
Jos kansaneläkkeensaaja on 42 a §:ssä tarkoitetussa hoidossa, kansaneläkkeestä ei siltä ajalta, kun hoito kestää yli kolme kuukautta, makseta sitä osaa, joka ylittää kansaneläkkeensaajalla ensimmäisessä kuntaryhmässä 261,98 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 241,39 euroa kuukaudessa sekä naimisissa olevalla kansaneläkkeensaajalla ensimmäisessä kuntaryhmässä 236,34 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 218,77 euroa kuukaudessa. Jos kansaneläkettä on 25 a §:n mukaisesti lykätty tai varhennettu, korotetaan mainittuja markkamääriä lykkäyskorotusprosentilla tai alennetaan varhennusvähennysprosentilla.
Täysimääräinen täydennysmäärä on ensimmäisessä kuntaryhmässä 4 973,52 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 4 735,80 euroa vuodessa.
Jos eläkkeensaaja on naimisissa, täysimääräinen täydennysmäärä on ensimmäisessä kuntaryhmässä 4 286,88 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 4 084,44 euroa vuodessa.
Täysimääräinen erityistuki on ensimmäisessä kuntaryhmässä 5 955,12 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 5 717,40 euroa vuodessa.
Jos erityistuen saaja on avioliitossa, täysimääräinen erityistuki on ensimmäisessä kuntaryhmässä 5 268,48 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 5 066,04 euroa vuodessa.