Perustelut
Laman seurauksena työmarkkinoilta lyötiin
ulos kymmeniä tuhansia työntekijöitä,
joiden työllistyminen ilman erityistoimia on mahdotonta. Nämä henkilöt
eivät enää kuulu työhallinnon asiakkaiksi,
koska ikääntyneet pitkäaikaistyöttömät
eivät useinkaan tosiasiallisesti ole työmarkkinoiden
käytettävissä. Monimutkaiset eläkeselvitykset
ja eläkkeen hakeminen aiheuttavat nykyisellään turhaa
byrokratiaa ja turhauttavat asiakkaita. Myös eduskunta
totesi vuoden 2001 talousarviokäsittelyn yhteydessä pitkäaikaistyöttömien
ryhmissä olevan henkilöitä, joiden työllistyminen
tehokkaillakaan toimenpiteillä ei ole käytännössä mahdollista.
ELMA-selvitykset tarjoavat vain osalle pitkäaikaistyöttömistä myönteisen
eläkeratkaisun. Vaikka selvitysten määrä kasvaakin
hieman ensi vuonna, jää työkyvyttömyyseläkkeen
ja eläketuen ulkopuolelle huomattava työelämästä syrjäytyneiden
ja syrjäytyvien työttömien ryhmä. Toukokuussa
2004 julkaistu työvoimatoimiston johtajien haastattelututkimus
paljastaa, että työhallinnon ammattilaisten arvion
mukaan vähintään 30 000 ihmistä tulisi
siirtää työttömyysturvalta pysyvämmän
toimeentulon piiriin.
Hallituksen esitys mahdollistaa arviolta noin 3 900
ikääntyneen (vuosina 1941—1947 syntyneet) pitkäaikaistyöttömän pääsemisen
eläketuen piiriin. Saadakseen eläketukietuutta
henkilön edellytetään kuitenkin olevan
oikeutettu työmarkkinatukeen ja olevan julkisista työvoimapalveluista
annetun lain 7 §:n 1 momentin 5 kohdan tarkoittamalla tavalla
pitkäaikaistyötön vuoden 2004 lopussa.
Sen lisäksi esityksessä eläketuen saaminen
edellyttää, että henkilölle on
vuoden 2004 lopussa maksettu työmarkkinatukea vähintään
2 500 päivältä tai että hänelle
on maksettu enimmäisaika ansiosidonnaista työttömyysturvaa
500 päivältä ja sen lisäksi
hänen edellytetään saaneen työmarkkinatukea
1 500 päivältä työttömyyden
jatkuessa (500 + 1 500 päivää).
Sosiaali- ja terveysvaliokunta ei ole mietinnössään
puuttunut eläketuen saamisen ehtoihin eikä näin
laajentanut eläketuen saajien piiriä hallituksen
esityksestä.
Lakiesitys on myös vasemmistoliiton eduskuntaryhmän
mielestä aivan välttämätön.
Ajatuksen pitkäaikaistyöttömien pysyvän
eläkkeen mahdollistamisesta esitti ensimmäisen
kerran vuonna 1995 puolueemme edellinen puheenjohtaja, tuolloinen
kansanedustaja Claes Andersson. Valitettavasti nyt käsillä oleva
esitys tarjoaa lohdun sangen pienelle joukolle pitkäaikaistyöttömistä,
jotka kamppailevat vakavissa toimeentulo- ja myös muissa,
erityisesti syrjäytymisestä johtuvissa ongelmissa.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta on mietinnössään
aivan oikein kiinnittänyt huomiota siihen, että huolimatta
ponnisteluista, joita pitkäaikaistyöttömien
eläke-edellytysten selvittämisen kanssa on tehty
vuoden 2001 jälkeen ELMA-hankkeen puitteissa, pitkäaikaistyöttömien
joukossa on kuitenkin paljon niitä, jotka eivät
työeläkelainsäädännön
lääketieteellisesti painottuneen työkyvyttömyyskäsitteen
mukaisesti ole työkyvyttömiä, mutta jotka
eivät myöskään tosiasiallisesti
ole työkykyisiä. Valiokunnan mielestä näille
henkilöille kertakaikkisena räätälöity eläketuki
merkitsee, ettei heidän enää tarvitse olla
työnhakijoina työvoimatoimistossa. Tämä lainmuutos
merkitsee eläketuelle pääsevien osalta
myös pysyvämpää ja nykyistä paremman tasoista
toimeentuloturvaa.
Myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
on kiinnittänyt huomiota vajaakuntoisten ja ikääntyneiden
pitkäaikaistyöttömien asemaan. Jos työhallinnon
tukitoimin näitä henkilöitä ei
kyetä saattamaan eläkkeelle, on ainoa oikea vaihtoehto
tarjota työmarkkinatukea pysyvämpi toimeentulo.
Koska eläketuen tarpeessa on huomattavasti suurempi
ryhmä kuin nyt esitetään eläketuen saajiksi,
esitimme eläketuen saajien määrän
lisäämistä muuttamalla lakiesityksen
1 §:ssä määriteltyä tuen
piiriin kuuluvien ryhmää. Ehdotimme, että tuen
piiriin kuuluisi nuorimpana ikäryhmänä vuonna
1950 syntyneet mietintöön sisältyvän
vuonna 1947 syntyneiden ikäryhmän sijaan. Sen
lisäksi ehdotimme, että saadakseen eläketukea
henkilöllä tulisi olla 31.12.2004 takanaan 2 000
työmarkkinatukipäivää mietinnön
2 500 päivän sijaan ja että vaihtoehtoisesti
ansiosidonnaisella olleilla tulisi olla takanaan 1 500
päivää ansiosidonnaista ja työmarkkinatukipäivää (500 + 1 000)
mietinnön 2 000 päivän sijaan
(500 + 1 500). Tämä takaisi
myös sen, että työttömyysturvan
maksatusehtoon tulisi ajallista liikkumavaraa niin, etteivät
lyhyet ja/tai satunnaiset katkokset työttömyysturvan
saannissa tiputtaisi lakiehdotuksen tarkoittamia pitkäaikaistyöttömiä kohtuuttomasti
väliinputoajiksi. Niin on vaarassa tapahtua, jos laki hyväksytään
mietinnön mukaisena.