Koronavirusepidemia ja sen rajoittamistoimet ovat merkittävästi vähentäneet taloudellista toimintaa ja heikentäneet yritysten rahoitusasemaa ja taloudellisia toimintaedellytyksiä hyvin nopeasti. Tilanne on johtanut lomautuksiin sekä yrityksissä että kunnissa ja työttömyyden lisääntymiseen lyhyessä ajassa.
Työttömyyskassojen ja Kansaneläkelaitoksen mukaan suuren hakemusmäärän vuoksi työttömyysturvan toimeenpanossa voi esiintyä viivästyksiä, jotka aiheuttavat lisäpainetta yleisen asumistuen ja toimeentulotuen hakemuksissa. Eduskunta edellytti työttömyysturvalain, työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyyskassalain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 38/2020 vp — StVM 5/2020 vp) antamassaan eduskunnan vastauksessa (EV 32/2020 vp), että hallitus selvittää välittömästi keinoja työttömyysturvaetuuksien käsittelyn sujuvoittamiseksi ja varmistaa työttömyyskassojen ja Kansaneläkelaitoksen etuuksien toimeenpanon niin, että etuudet pystytään maksamaan viivytyksettä. Eduskunta on hyväksynyt vuoden 2020 II lisätalousarvion yhteydessä lisäystä 41 milj. euroa Kansaneläkelaitokselle ja 20 milj. euroa työttömyyskassoille etuuskäsittelyn turvaamiseksi Covid-19-viruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi.
Hallituksen esityksen tavoitteena on työttömyysetuuksia koskevien hakemusten käsittelyn sujuvoittaminen Kansaneläkelaitoksessa ja työttömyyskassoissa. Esityksen perustelujen mukaan etuuskäsittelyssä vähennetään työtä, joka ei covid-19-epidemiaan liittyvän lomautusten ja työttömyyden määrän nopean ja huomattavan kasvun aikana ole perusteltua. Tämä koskee erityisesti työmarkkinatukeen esitettäviä muutoksia. Tavoitteena on myös nykyistä nopeammin ja tarvittaessa myös nykyistä pidempään myöntää työttömyysetuuden hakijoille toimeentulon turvaa työttömyysturvajärjestelmästä ja näin saada vähennetyksi tarvetta hakea toimeentulotukea.
Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi työttömyysetuuksien määrää koskevia väliaikaisia muutoksia, joiden tavoitteena on yksinkertaistaa ja selkeyttää säännöksiä ja näin keventää etuushakemuksen käsittelyn edellyttämää työmäärää ja neuvontatyön tarvetta. Muutosten arvioidaan edesauttavan henkilöresurssin suuntaamista nimenomaan etuuksien maksamiseen.
Työttömyysetuuden sovittelun osalta esityksessä ehdotetaan, että yritystoiminnan tuloa soviteltaessa tulot arvioidaan hakijan oman ilmoituksen perusteella. Lisäksi ehdotetaan väliaikaista poikkeusta niin kutsuttujen laskennallisen tulon ja erityisen sovittelujakson käyttöön työttömyysetuuden sovittelussa. Esityksessä ehdotetaan myös, että työmarkkinatuen tarveharkinnasta ja osittaisuudesta luovuttaisiin väliaikaisesti. Lisäksi ehdotetaan, että työttömyysetuutta voidaan väliaikaisesti maksaa hakemuksen perusteella ennakkona enintään kuudelta kuukaudelta. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muutettuna.
Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että valmistelun aikana on arvioitu myös työmarkkinatuen odotusaikaa työmarkkinatukea koskevien hakemusten määrän voimakkaasti kasvaessa. Kansaneläkelaitos on arvioinut, että väliaikainen poikkeus odotusajan asettamiseen vähentäisi manuaalista työtä hakemuskäsittelyssä. Valmistelussa katsottiin, että muutosta ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa. Odotusajasta luopuminen väliaikaisestikin voisi johtaa työmarkkinatukea koskevien hakemusten voimakkaaseen kasvuun ja tästä seuraavaan työmarkkinatukimenon kasvuun tilanteessa, jossa työmarkkinatukihakemusten määrän odotetaan muutenkin kasvavan (HE s. 21).
Kansaneläkelaitoksen lausunnon mukaan lakiehdotuksen 2 §:n 1 kohtaan sisältyvällä sovittelutilanteiden keventämisellä ei ole saavutettavissa riittävää hyötyä toimeenpanon kannalta ilman edellä kuvatun odotusajan väliaikaista keventämistä. Työttömyyskassojen yhteisjärjestön näkemyksen mukaan sovittelua koskeva muutos vastaa työttömyyskassojen toiveita sovittelusäännösten kehittämisestä, mutta muutokset olisi parempi tehdä pysyvinä huolellisen valmistelun jälkeen. Saadun selvityksen perusteella lakiehdotus vähentää etuuskäsittelijöiden käsin tekemää työtä erityistilanteissa, joissa on myös suuri virheiden mahdollisuus. Valiokunta ehdottaa tämän vuoksi 2 §:n hyväksymistä muuttamattomana.
Kansaneläkelaitos katsoo valiokunnalle antamassaan lausunnossa, etteivät lakiehdotuksen 3 ja 4 §:ssä tarkoitetut työmarkkinatuen tarveharkinnan ja osittamisen väliaikaiset poistamiset vähentäisi vaan ennemminkin lisäisivät Kansaneläkelaitoksen työmäärää. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa 3 ja 4 §:n poistamista lakiehdotuksesta ja tästä johtuvaa ehdotetun 6 §:n voimaantulosäännöksen ja pykälänumeroinnin muuttamista.
Valiokunta pitää tärkeänä, että työttömyysturvan toimeenpanon sujuvoittamista ja nopeuttamista edelleen jatketaan muun muassa selvittämällä, miten tulorekisterin tietoja voidaan nykyistä paremmin käyttää hyväksi toimeenpanossa.