Yleisperustelut

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettuun lakiin ehdotetut muutokset perustuvat pääosin ammattipätevyyden tunnustamisesta annettuun direktiiviin. Samalla ehdotetaan ammatinharjoittamislain selkeyttämistä ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden yleisen kielitaitovaatimuksen säätämistä lain tasolla. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä teknisin muutoksin.

Ammattipätevyysdirektiivin edellyttämät muutokset Suomen lainsäädäntöön ovat melko vähäisiä ja teknisluonteisia. Lakiehdotus selkeyttää voimassa olevia säännöksiä erityisesti sen suhteen, miten EU-maassa ja EU:n ulkopuolisessa maassa suoritettu koulutus otetaan huomioon Suomessa. Lakiehdotus laajentaa sopeutumisajan tai kelpoisuuskokeen avulla ammattipätevyyden osoittamismahdollisuuden lääkäreihin, hammaslääkäreihin, sairaanhoitajiin, kätilöihin ja proviisoreihin. Sopeutumisajan tai kelpoisuuskokeen avulla myös sellaiset EU-maasta tulevat ammattihenkilöt, joiden tutkinto ei täytä direktiivissä säädettyjä vaatimuksia, voivat osoittaa ammattipätevyytensä.

Valiokunta toteaa, että ehdotetut säännökset eroavat toisistaan sen perusteella, onko ammattihenkilön koulutus hankittu EU:n jäsenvaltiossa vai EU:n ulkopuolisessa maassa, ja myös sen perusteella, onko talousalueen ulkopuolella annetun koulutuksen saanut henkilö jäsenvaltion kansalainen vai kolmannen maan kansalainen. Valiokunnan käsityksen mukaan jatkossa on syytä selvittää mahdollisuuksia yhtenäistää ja selkeyttää säännöksiä myös tältä osin.

Toinen merkittävä muutos on nykyistä laajempi toisesta jäsenvaltiosta tulevan ammattihenkilön oikeus tarjota väliaikaisesti ja satunnaisesti palveluja Suomessa. Nykyisin oikeus on rajoittunut lääkäreihin, hammaslääkäreihin, sairaanhoitajiin ja kätilöihin. Jatkossa oikeus on kaikilla jossakin jäsenvaltiossa ammattiaan laillisesti harjoittavilla henkilöillä. Valiokunta pitää ehdotusta perusteltuna.

Lakiehdotuksen 18 a §:ssä on yleisluonteinen säännös terveydenhuollon ammattihenkilöltä edellytettävästä kielitaidosta. Ammattipätevyysdirektiivin perusteella kielitaitoa ei voida asettaa ammatinharjoittamisoikeuden myöntämisen edellytykseksi. Riittävän kielitaidon arvioiminen jää käytännössä työnantajan tehtäväksi. Lakiehdotuksen 26 §:n perusteella Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi ääritapauksessa määrätä ammatinharjoittajalle lainkohdassa tarkoitetun seuraamuksen, jos ammattihenkilön kielitaito ei ole hänen tehtäviensä kannalta riittävä. Valiokunta pitää kielitaitovaatimusta useissa terveydenhuollon tehtävissä potilasturvallisuuden kannalta hyvin tärkeänä. Riittävän kielitaidon vaatimus on kuitenkin erilainen terveydenhuollon eri tehtävissä, minkä vuoksi on perusteltua kytkeä kielitaitovaatimus lakiehdotuksen mukaisesti ammattihenkilön hoitamiin tehtäviin.

Voimassa olevan lain 2 §:n 2 momentin mukaan nimikesuojattujen ammattihenkilöiden ammatissa voivat toimia muutkin henkilöt, joilla on riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito. Saman säännöksen mukaan laillistetut ja nimikesuojatut ammattihenkilöt voivat koulutuksensa, kokemuksensa ja ammattitaitonsa mukaisesti toimia toistensa tehtävissä silloin, kun se on perusteltua työjärjestelyjen ja terveyspalvelujen tuottamisen kannalta eikä laissa tai asetuksessa ole toisin säädetty. Lain 2 §:n 3 momentin mukaan laillistetun ammattihenkilön tehtäviä voi suorittaa myös asianomaiseen ammattiin opiskeleva henkilö siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Valiokunta toteaa, että terveydenhuollon ammattiin opiskelevien mahdollisuutta toimia nykyistä laajemmin muun kuin oman alansa terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä on syytä selvittää ja tehdä selvityksen perusteella mahdollisesti tarvittavat muutokset lainsäädäntöön.

Saadun selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteilla esitys terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen osalta. Valiokunta kiirehtii esityksen antamista eduskunnalle.

Potilasturvallisuuden ja potilaan oikeussuojan kannalta on tärkeää, että terveydenhuollon ammattihenkilöiden asiantuntemus ja ammattitaito voidaan varmistaa sopeutumisajalla tai kelpoisuuskokeella. Ammattipätevyyden tunnustamista koskevaan lakiehdotukseen (HE 26/2007 vp) sisältyy säännökset korkeakoulujen ja oppilaitosten velvollisuudesta antaa tunnustamismenettelyyn liittyviä lausuntoja ja järjestää kelpoisuuskokeita. Valiokunta korostaa, että oppilaitosten voimavarat kelpoisuuskokeiden järjestämiseen tulee turvata.