Suuri valiokunta toteaa, että U-kirjelmän kohteena olevien lainsäädäntöehdotusten käsittely on edennyt EU-tasolla vaiheittain. Suuri valiokunta hyväksyi 14.12.2018 eduskunnan kannan SuVEK 173/2018 vp niin kutsuttujen tiedonantovelvoite-ehdotuksen ja viitearvoehdotuksen osalta ja piti valtioneuvoston neuvottelutavoitteita näiltä osin perusteltuina. Nyt annettava lausunto koskee asetusehdotusta kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä (nk. taksonomia-asetusehdotus), josta valtioneuvosto on antanut kansallisia neuvottelutavoitteita täydentävän jatkokirjelmän UJ 37/2018 vp — U 56/2018 vp.
Suuri valiokunta toteaa, että asetusehdotuksella pyritään määrittelemään luokitusjärjestelmä (eli taksonomia) sille, millaiset sijoituskohteet toteuttaisivat ympäristön kannalta kestävää toimintaa. Tavoitteena on yhdenmukaistaa ympäristön kannalta kestävien sijoitusten vaatimuksia markkinoilla ja täten helpottaa sijoittajaa valitsemaan sijoituskohteita.
Valtioneuvoston ja erikoisvaliokuntien tavoin suuri valiokunta tukee asetusehdotuksen tavoitteita kehittää kestävän kehityksen ja kasvun rahoituksen markkinoita (YmVL 43/2018 vp, MmVL 24/2018 vp, TaVL 42/2018 vp, TaVL 70/2018 vp). Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston arvioon siitä, että markkinoilla on tarve tutkimustiedolle perustuville standardeille ja luokitteluille, mikä on kestävää ja vihreää. Valiokunta toteaa, että parhaimmillaan ehdotetun kaltainen järjestelmä edistää kestävän sijoittamisen periaatteiden yhdenmukaistamista ja vakiintumista sekä markkinoiden läpinäkyvyyttä ja tukee markkinaehtoisesti vähähiilisen kehityksen edellyttämää rakennemuutosta. Kansainvälisten rahavirtojen ohjaaminen ympäristön kannalta kestäville rahoitustuotteille tukee omalta osaltaan myös Pariisin ilmastosopimuksen ja YK:n Agenda 2030:n täytäntöönpanoa. Kuten erikoisvaliokunnat huomauttavat, asetusehdotus tarjoaa myös suomalaisille yrityksille mahdollisuuden saada rahoitusta toiminnoilleen ja edistää kestävän kehityksen tavoitteita mm. biokiertotalouden kautta.
Suuri valiokunta painottaa valtioneuvoston ja erikoisvaliokuntien tavoin, että luokitusjärjestelmän on oltava mahdollisimman selkeä, läpinäkyvä, hallinnollisesti kevyt sekä teknologianeutraali ja tuettava joustavasti kulloisiakin markkinoiden parhaita ratkaisuja (YmVL 43/2018 vp, MmVL 24/2018 vp, ks. myös TaVL 42/2018 vp, TaVL 70/2018 vp). Valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin tarkoituksenmukaisena luokitusjärjestelmän toteuttamisen vaiheittaista lähestymistapaa ja rahoituksen ohjaamista ensisijaisesti ilmastorahoitukseen. Talousvaliokunnan mukaan myös kiertotaloutta, jätteen synnyn ehkäisyä ja kierrätyksen edistämistä tulisi tukea taksonomian kautta (TaVL 70/2018 vp).
Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta pitää tärkeänä, että myös metsien kestävään hoitoon ja käyttöön perustuvat investoinnit nähdään jatkossakin houkuttelevina sijoituskohteina. On perusteltua, että asetuksella luodaan edellytykset käsitellä metsätalouden investointeja osana kestävää rahoitusta koskevaa kokonaisuutta. Samalla suuri valiokunta kiinnittää valtioneuvoston huomiota maa- ja metsätalousvaliokunnan näkemyksiin siitä, että ehdotukseen sisältyvä metsien kestävän hoidon ja käytön määritelmä voi nykymuodossaan merkitä toimivaltasuhteiden siirtymää kansalliselta tasolta EU-tasolle (MmVL 24/2018 vp).
Suuri valiokunta pitää huolia aiheellisina. Valiokunta edellyttääkin, että tasapainoisen ja kansallisesti hyväksyttävän kokonaisratkaisun saavuttamiseksi neuvotteluissa on varmistettava, ettei asetuksen hyväksymisestä suoraan tai epäsuorasti seuraa muutoksia EU:n perussopimuksissa määriteltyyn toimivaltajakoon metsäpolitiikassa. Valiokunta muistuttaa, ettei EU:lla ole yhteistä metsäpolitiikkaa, vaan se kuuluu edelleen kansalliseen päätäntävaltaan.
Suuri valiokunta pitää myös tärkeänä, ettei sääntely tultuaan hyväksytyksi johda EU-oikeuden sisäisiin ristiriitoihin EU:n eri politiikkasektoreilla, kuten maataloudessa. Valiokunta yhtyy valtioneuvoston arvioon siitä, että luokitusjärjestelmä tulee rakentaa mahdollisimman pitkälle jo voimassa olevan EU-sääntelyn pohjalle.