(1) Suuri valiokunta suhtautuu valtioneuvoston tavoin myönteisesti ReArm Europe -suunnitelmaan eurooppalaisen puolustuksen vahvistamiseksi poikkeuksellisessa turvallisuustilanteessa.
(2) Nopeat muutokset ulko- ja turvallisuusympäristössä ovat lisänneet painetta Euroopan omiin toimiin puolustuksen vahvistamiseksi. Venäjä jatkaa laitonta hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan ja on kansainvälistä oikeutta rikkovilla toimilla vaarantanut rahan ja vakauden Euroopassa. Painetta puolustusmenojen kasvattamiseen lisää myös Yhdysvaltojen uuden hallinnon näkemykset Euroopan puolustuksesta ja tarpeesta eurooppalaisten suurempaan vastuunkantoon maanosan turvallisuudesta.
(3) Suuri valiokunta katsoo, että puolustuskyvyn vahvistaminen on Euroopan tulevaisuuden kannalta nyt aivan keskeinen tehtävä. Puolustuksen ja eurooppalaisen puolustusteollisuuden vahvistamisessa on edettävä ripeästi erityisesti Venäjän muodostamaan pitkäaikaiseen uhkaan vastaamiseksi.
(4) Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen siitä, että Suomen on syytä osoittaa avoimuutta erilaisille rahoitusratkaisuille niin Ukrainan tukemiseksi kuin Euroopan kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi.
(5) Suuri valiokunta painottaa Suomen itärajan merkitystä koko Euroopan turvallisuudelle (UaVL 4/2025 vp). Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen siitä, että eurooppalaisen puolustuksen vahvistamisessa on keskeistä, että tukea suunnataan nimenomaisesti itäisen etulinjan maille (VaVL 3/2025 vp, PuVl 2/2025 vp).
SAFE-väline (U 12/2025 vp)
(6) Suuri valiokunta toteaa, että välineen puitteissa voitaisiin myöntää 150 miljardin edestä lainoja yhteisesti priorisoitujen suorituskykyjen kehittämiseen. Tavoitteena olisi tehdä yhteishankintoja rahoituksen tehokkaamman käytön varmistamiseksi sekä kasvattaa puolustusteollisuuden ennakointikykyä parantamalla tilausnäkymää.
(7) Suuri valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin esitettyä 150 miljardin euron enimmäismäärää tarkoituksenmukaisena ja tukee mallia, jossa rahoitusvälineestä myönnetään nimenomaan lainamuotoista rahoitustukea. Valtioneuvoston tavoin valiokunta korostaa rahoitusvälineen väliaikaista luonnetta. Keskeistä on myös, että kukin jäsenvaltio vastaa välineen kautta ottamastaan lainasta kuluineen ensisijaisesti itse ja että rahoitusvälineeseen liittyvät vastuut rajoittuvat EU:n omien varojen katon ja EU:n rahoituskehyksen menojen enimmäismäärän väliseen liikkumavaraan (VaVL 3/2025 vp ja VaVL 4/2025 vp).
(8) Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta katsoo, että SAFE-rahoitusvälineen tulisi tarjota nopea ja joustava pääsy rahoitukseen, sillä välineen vaikuttavuus riippuu pitkälti siitä, kuinka moni jäsenvaltio on sitä halukas käyttämään. Suuri valiokunta pitää myös tärkeänä varmistua siitä, että SAFE-välineen kautta käytettävä lainarahoitus kohdentuu oikein siten, että rahoitus tuottaa lisäarvoa koko Euroopan turvallisuuden näkökulmasta.
(9) Suuri valiokunta korostaa, että Euroopan itärajan valtioiden, kuten Suomen, turvallisuuspoliittinen erityisasema on otettava huomioon SAFE-välinettä koskevissa EU-neuvotteluissa ja rahoituksen jakamisessa välineen kautta. Valiokunta katsoo, että välineen tulee mahdollistaa puolustuksen vahvistaminen Euroopan itäisissä etulinjan maissa ja sen tulee lisätä turvallisuutta näissä maissa.
(10) Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että rahoituksen kohdentaminen on linjassa Naton puolustussuunnitteluprosessin mukaisten jäsenvaltioiden suoritustavoitteiden kanssa ja että SAFE-välineen käyttöalaan sisältyvät sellaiset suorituskyvyt, jotka ovat tärkeitä itäisen etulinjan maille. Komission alkuperäinen ehdotus oli tältä osin oikeansuuntainen ja sitä on puheenjohtajamaan kompromissiesityksessä edelleen täydennetty. Puolustusvaliokunta toteaa lausunnossaan, että asetustekstissä listattuja suorituskykyjä voidaan pitää hyödyllisinä Suomen puolustuksen kehittämisen kannalta. Suuri valiokunta pitää puolustusvaliokunnan tavoin erityisen tärkeänä sen varmistamista, että suorituskykyihin lisätty maataistelukyky pysyy kriittisten suorituskykyjen listalla mukana.
(11) Saadun selvityksen mukaan Suomi saisi tällä hetkellä omalla luottoriskillään jonkin verran edullisemmin lainaa kuin Euroopan unioni. Suuri valiokunta kiinnittää kuitenkin samalla huomiota rahoitusmarkkinoiden tämänhetkiseen epävakauteen. Lisäksi valiokunta katsoo, että SAFE-välineen käytön hyödyllisyyttä on syytä arvioida pelkkiä lainan kustannuksia laajemmin ottaen huomioon puolustuksen ja puolustusteollisuuden näkökulma. Suuri valiokunta kiinnittää myös huomiota siihen, että SAFE-asetuksessa tarkoitettuun yhteishankintaan voisi osallistua myös sellainen EU-jäsenvaltio, joka ei itse ota lainaa, kunhan mukana on vähintään yksi SAFE-välineestä lainaa saava jäsenvaltio. Lisäksi menot, jotka rahoitettaisiin SAFE-välineen lainoilla, luettaisiin automaattisesti mukaan tässä lausunnossa myös käsiteltäviin finanssipoliittisiin sääntöihin puolustusmenojen osalta tehtäviin joustoihin.
(12) Kokonaiskuva huomioon ottaen suuri valiokunta korostaa, että SAFE-välineestä myönnettävien lainojen mahdollista käyttöä Suomessa olisi harkittava tarkkaan huomioiden puolustukselliset kokonaistarpeet sekä myös kustannustehokkuus ja Suomen kansallinen etu.
(13) Suuren valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomen puolustushallinnolle välineen keskeisin hyöty liittyisi mahdollisuuteen osallistua yhteishankintoihin ja mahdollisuuteen päästä hankintoja myös johtamaan. Väline loisi myös mahdollisuuksia tuoda esille Suomen puolustusteollisuuden kärkihankkeita ja kannustaa uusia jäsenmaita osallistumaan niihin.
(14) Puolustusvaliokunta korostaa lausunnossaan, että Suomen tulee osallistua EU:n puolustusteollisiin aloitteisiin silloin, kun ne tukevat myös kansallista puolustusta ja Naton puitteissa sovittuja voimavaratavoitteita. Samalla on tärkeää varmistaa, että Suomen oma puolustusteollisuus voi täysimääräisesti hyötyä EU:n tarjoamista rahoitusinstrumenteista. Puolustusvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että Suomi on EU:n puolustusmateriaalin tuotannon lisäämistä koskevien hankkeiden kautta saanut merkittäviä summia EU-rahoitusta suomalaisen puolustusteollisuuden kehittämiseen (PuVL 2/2025 vp).
(15) Asiantuntijakuulemisissa tuotiin esiin, että myös yleisemmin rahoitusvälineen potentiaalinen hyödyllisyys tulisi itse lainamahdollisuuden lisäksi erityisesti yhteishankintojen helpottamisesta. Välineen tehokkaan käytön kannalta olisi myös tärkeää, että jäsenvaltiot pystyisivät keskenään suunnittelemaan ja sopimaan, miten rahoitusta käytettäisiin Euroopan puolustuksen kokonaisuuden kannalta perustellulla tavalla.
(16) Suuri valiokunta painottaa, että rahoitusvälineen toimeenpanossa on vältettävä sitä, että yhteishankinnat hyödyttäisivät ainoastaan suuria eurooppalaisia puolustusalan yrityksiä. Huomioon on otettava myös pienemmät yritykset ja alan toimintaedellytysten turvaaminen koko EU:n alueella. Tämä on tärkeää sekä Suomen puolustusteollisuuden että myös koko EU:n sotilaallisen huoltovarmuuden kannalta (PuVL 2/2025 vp ja UaVL 4/2025 vp).
(17) Suuri valiokunta tukee ehdotettua kolmansien maiden mahdollisuutta osallistua yhteishankintoihin välineen täysimääräiseksi hyödyntämiseksi. Suuri valiokunta korostaa valtioneuvoston tavoin läheisten kolmansien kumppanimaiden kuten Yhdistyneen kuningaskunnan mahdollisuutta osallistua yhteishankintoihin.
(18) Suuri valiokunta tukee sitä, että ehdotus antaisi Ukrainalle erityisen aseman ja Ukrainalle mahdollistettaisiin osallistuminen yhteishankintoihin. Ukrainan osallistaminen yhteishankkeisiin olisi kannatettavaa sekä Ukrainan että koko Euroopan turvallisuuden kannalta. Ukrainalla on laajaa näkemystä puolustuksen tarpeista ja uusien tuotteiden innovoimisesta ja käyttöönotosta. Puolustusvaliokunta pitää mahdollisuutta syventää puolustusyhteistyötä Ukrainan kanssa yhtenä rahoitusvälineen tärkeänä ulottuvuutena.
(19) Suuri valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin tärkeänä, että SAFE-välineen rahoitukseen sovelletaan mahdollisimman vahvaa ja vähintäänkin vastaavaa ehdollisuutta, mukaan lukien oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kytkeytyvä ehdollisuus, kuin muuhunkin EU-rahoitukseen. Rahoitusta tulee käyttää unionin arvojen kanssa yhdenmukaisella tavalla. Tämä tulisi huomioida myös kolmansien maiden kanssa tehtävien yhteishankkeiden arvioinnissa.
(20) Vaikka SAFE-välineen ensisijainen tarkoitus on lisätä yhteishankintoja, komissio ehdottaa, että rahoitusta voisi saada myös kansallisiin hankintoihin välineen voimassaoloajan ensimmäisen 12 kuukauden aikana allekirjoitettuihin sopimuksiin. Suuri valiokunta katsoo valtioneuvoston tavoin, että sopimuksia kansallisten hankintojen rahoituksesta tulisi voida tehdä ehdotettua pidemmän ajan (VaVL 4/2025 vp).
(21) Suuri valiokunta viittaa valtiovarainvaliokunnan lausunnon (VaVL 4/2025 vp) huomioon koskien asetusehdotuksen 18 artiklaa uusien sopimusosapuolten lisäämisestä olemassa oleviin puitesopimuksiin. Valtiovarainvaliokunta painottaa, että säädökseen liittyvät epäselvyydet tulee selvittää ja varmistaa, että artikla on hyväksyttävissä.
Komission tiedonanto kasvavien puolustusmenojen huomioimisesta vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa (E 26/2025 vp)
(22) Komissio ehdottaa tiedonannossaan EU:n uudistettuihin finanssipoliittisiin sääntöihin sisältyvän kansallisen poikkeuslausekkeen koordinoitua aktivoimista. Tämä mahdollistaisi jäsenvaltiolle väliaikaisen poikkeamisen neuvoston hyväksymältä keskipitkän aikavälin finanssipoliittisrakenteellisen suunnitelman nettomenopolulta tai liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn mukaisilta korjaavilta poluiltaan, kunhan poikkeama ei vaaranna velkakestävyyttä keskipitkällä aikavälillä.
(23) Suuri valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin ehdotusta kansallisten poikkeuslausekkeiden määräaikaista ja koordinoitua aktivoimista EU:n puolustusmenojen kasvattamiseksi tarkoituksenmukaisena. Keskeistä on, että poikkeama ei kuitenkaan vaaranna jäsenmaiden velkakestävyyttä keskipitkällä aikavälillä (VaVL 3/2025 vp).
(24) Suuren valiokunnan saaman selvityksen mukaan 16 jäsenvaltiota, mukaan lukien Suomi, esitti huhtikuun lopussa pyynnön poikkeuslausekkeen aktivoimisesta komission esittämällä tavalla yhdessä. Myös muut jäsenvaltiot voivat vielä myöhemmin pyytää poikkeuslausekkeen aktivoimista.
Komission ehdotukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten muuttamisesta strategisiin haasteisiin vastaamiseksi (koheesiopolitiikan väliarviointi) (E 30/2025 vp)
(25) Komissio ehdottaa muutoksia viiteen EU-rahastoa koskevaan asetukseen, jotta jäsenvaltiot voisivat uudelleen kohdentaa kansallisia koheesiosaantoja uusiin strategisiin painopisteisiin. Koheesiopolitiikkaan lisättäisiin uusiksi tavoitteiksi tai painotuksiksi puolustus, strateginen kilpailukyky ml. teknologiat, hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, edullisempi asuminen, vesivarojen kestävyys ja energiasiirtymä. Komissio ehdottaa myös uusille strategisille aloille kohdennetuille toimille nykyistä korkeampaa EU:n ennakkomaksua ja 100 % EU-rahoitusosuutta.
(26) Suuri valiokunta suhtautuu valtioneuvoston tavoin myönteisesti ehdotukseen, joka mahdollistaa jäsenmaille koheesiovarojen suuntaamiseen kokonaisturvallisuuden lisäämiseen. Suuri valiokunta voi valtioneuvoston tavoin myös hyväksyä ehdotuksen ennakkomaksujen ja EU-rahoitusosuuksien korottamisesta kokonaisturvallisuuden alalla puolustus- ja turvallisuusinvestointien nopeuttamiseksi. Samalla on kuitenkin varmistettava rahoituksen tehokas ja vaikuttava käyttö (VaVL 3/2025 vp).
(27) Koheesiopolitiikan väliarvioon sisältyvät ehdotukset koskevat koheesiopolitiikkaa laajemmin eivätkä ainoastaan muutoksia ReArm Europe -suunnitelman edistämiseksi. Suuri valiokunta ottaa myöhemmin erikseen kantaan kaikkiin muihin valtioneuvoston selvityksessä E 30/2025 vp kuvattuihin koheesiopolitiikan väliarviointia koskeviin ehdotuksiin.
Euroopan investointipankin rooli
(28) Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen siitä, että Euroopan investointipankin (EIP) edellytyksiä puolustusrahoituksen lisäämiseksi tulee edelleen edistää.
(29) EIP on rahoittanut turvallisuus- ja puolustussektoria jo yli vuosikymmenen. Vuodesta 2022 lähtien tätä on tehostettu Strategic European Security Initiative -aloitteella, jonka tavoite on kasvatettu kahdeksaan miljardiin euroon vuosille 2022-2027. EIP-lainoituksen ehtoja on tarkasteltu viimeksi maaliskuussa 2025, jolloin kelpoisuusehtoja laajennettiin ja turvallisuudesta ja puolustuksesta tuli pysyvä julkisen politiikan tavoite (public policy goal).
(30) Suuri valiokunta toteaa puolustusvaliokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan tavoin, että vaikka suunta on ollut oikea EIP:n suhtautumisessa puolustushankkeiden rahoittamiseen, lainasummat ovat edelleen vaatimattomia, eikä EIP edelleenkään rahoita aseiden ja ammusten tuotantoa. Valiokunta korostaa, että Suomen on aktiivisesti edistettävä rahoituskriteerien tarkistamista siten, että rahoitus ulotetaan myös puolustusteollisuuden kriittisiin osa-alueisiin (PuVL 2/2025 vp ja UaVL 4/2025 vp).
Lopuksi
(31) Suuri valiokunta katsoo ulkoasiainvaliokunnan (UaVL 4/2025 vp) tavoin, että Suomen on tärkeää osallistua aktiivisesti niin ReArm Europe -suunnitelman kuin laajemminkin Euroopan puolustusulottuvuuden kehittämiseen.
(32) Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että EU:n jäsenmailla olisi mahdollisimman yhtenäinen tilannekuva Euroopan turvallisuuteen kohdistuvien uhkien osalta. EU-jäsenmaiden panostukset puolustukseen vaihtelevat paljon erityisesti maantieteellisen sijainnin mukaan. Osa etenkin kauempana itärajasta olevista jäsenmaista ei tällä hetkellä koe varustautumisen tarvetta yhtä suurena kuin Suomi ja muut EU:n itäisemmät jäsenmaat. ReArm Europe -suunnitelman vaikutukset Suomen turvallisuudelle eivät riipu ainoastaan siitä, miten Suomi voi hyödyntää tarjolla välineitä, vaan myös siitä, saako suunnitelma koko Euroopan panostamaan enemmän puolustukseensa.
(33) Eurooppalaisessa keskustelussa on ollut esillä muitakin ehdotuksia Euroopan puolustuksen vahvistamiseksi. Asiantuntijakuulemisissa tuotiin esille myös halukkaiden maiden koalitioihin perustuvia malleja, joissa voisivat olla mukana myös EU:n ulkopuoliset keskeiset eurooppalaiset kumppanit kuten esimerkiksi Iso-Britannia ja Norja. Suomen on hyvä varautua keskustelun jatkumiseen Euroopan puolustamisen vahvistamisesta ja resurssien tehokkaammasta ja koordinoidummasta käytöstä myös ReArm Europe -suunnitelman mahdollisen hyväksymisen jälkeen.
(34) Kuten suuri valiokunta on aiemmin todennut, valiokunta pitää tärkeänä, että Euroopan unionissa edistetään kokonaisturvallisuusajattelua ja laaja-alaista varautumista erilaisiin kriiseihin ja uhkiin (SuVL 3/2024 vp). Suuri valiokunta pitää hyvänä, että komissiolta on tullut useita kokonaisturvallisuuteen liittyviä aloitteita, muun muassa Euroopan varautumisunionistrategia ja EU:n sisäisen turvallisuuden strategia. Suuri valiokunta käsittelee näitä aloitteita erikseen valtioneuvoston selvitysten pohjalta.
(35) Yhteenvetona suuri valiokunta korostaa, että valtioneuvoston tulee SAFE-välineestä neuvoteltaessa ja sen toimeenpanovaiheessa pyrkiä varmistamaan, että SAFE-välineen käyttö vahvistaa Euroopan turvallisuutta ja että välineen hyödyt suuntautuisivat pääosin itäisille ulkorajavaltioille.
(36) Suuri valiokunta painottaa, että väline on lainarahoitteinen ja lainarahoitusta vastaanottavalla jäsenvaltiolla on vastuu ottamastaan lainasta ja sen takaisinmaksuista sekä koroista ja kuluista.
(37) Suuren valiokunnan saamien tietojen mukaan neuvottelut on tarkoitus viedä hyvin pian päätökseen. Mikäli neuvottelut kuitenkin jatkuisivat, valtioneuvoston tulee pitää eduskunta tiiviisti mukana jatkokirjelmin. Suuri valiokunta varautuu tarkentamaan omaa kantaansa tarvittaessa.