Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tuoreissa PISA-tuloksissa oppilaiden oppimistulosten laskeva kehitystrendi on aiheuttanut kansallista huolta. Arvioinnit osoittavat, että oppilaiden osaamisen tasossa (esimerkiksi matematiikassa ja äidinkielessä) on yksilöiden, koulujen ja niiden opetusryhmien välisiä eroja, jotka jäsentyvät myös eroiksi alueiden ja sukupuolten välillä. Itäisen Suomen lasten ja nuorten osaamisen tason heikentyminen ja oppimiserojen lisääntyminen on erityisen huolestuttavaa.
Itä-Suomen yliopistossa on pitkäjänteisesti panostettu tutkimukseen, jota kautta voidaan tunnistaa ja ottaa laajemmin käyttöön toimivia keinoja oppimistulosten parantamiseksi. Tutkimusperustaisesti on tärkeää saada nykyistä parempi ymmärrys siitä, mitkä yhteiskunnalliset, hallinnolliset ja alueelliset kehystekijät vaikuttavat oppimistulosten taustalla ja miten eriarvoisuus rakentuu kasvatuksessa ja koulutuksessa.
Oppimistuloksiin vaikuttavat osaltaan myös oppimisympäristöt, opettajan pedagoginen asiantuntijuus ja osaaminen sekä erilaiset koulun arjen käytännöt. Ratkaisuja oppimiserojen kaventamiseksi voidaan löytää esimerkiksi oppimisen vaikeuksien paremmasta tunnistamisesta ja joustavasti vahventuvasta tuesta. Kehittämällä hyvinvointia edistävää koulun toimintakulttuuria voidaan rakentaa läpi koulupolun kantavaa motivaatiota.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,