Etelä-Pohjanmaan tutkimusverkosto Epanet on Etelä-Pohjanmaalla
toimiva suomalaisten korkeakoulujen yhteistyöverkosto.
Se kehittää oloissamme uudentyyppistä tutkimuskulttuuria
korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyönä.
Tutkimusalojen valinnoissa painotetaan kasvavien toimialojen soveltavaa
tutkimusta ja tuotekehitystä Etelä-Pohjanmaalla.
Erityisesti tuetaan kansallisesti uusia ja monitieteellisiä tutkimusaloja,
jotka sijoittuvat informaatioteknologian ja maakunnan vahvojen toimialojen yhtymäkohtiin.
Tavoitteena on rakentaa maakuntaan soveltavan tutkimuksen yksiköiden
verkosto. Sen avulla tehostetaan tutkimustyötä ja
laajennetaan paikallista tutkimus- ja kehittäjäyhteisöä.
Samalla on luotu uudenlainen yhteistyöverkosto suomalaisten
korkeakoulujen välille. Verkostossa ovat mukana Tampereen
yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Helsingin yliopisto,
Vaasan yliopisto, Sibelius-Akatemia ja Turun yliopisto paikallisena
yhteistyökumppaninaan Seinäjoen ammattikorkeakoulu
ja lukuisia muita toimijoita. Korkeakouluverkoston professorien
ja tutkimusryhmien työ muodostaa tärkeän
osan Seinäjoen yliopistokeskuksen toimintaa. Epanet on
esimerkki yliopistojen kolmannen tehtävän, yliopistollisen
palvelutehtävän, onnistuneesta toteutuksesta.
Epanetissa yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, yritysten ja julkisen
sektorin innovaatiotoiminnat yhdistyvät tavalla, jota valtion
kannattaa tukea.
Epanet-verkoston rahoitus
Epanet-verkoston hankkeiden kokonaisrahoitus vuosina 2001—2008
on 8 760 000 euroa.
Se kootaan pääosin alueellisista rahoituslähteistä.
Erityistä huomiota ansaitsee elinkeinoelämän
ja kuntien vahva sitoutuminen: Epanet-professuurien rahoittamiseen
osallistuu yli 90 yritystä ja kaikki Etelä-Pohjanmaan
kunnat.
Opetusministeriö osoitti vuonna 2000 Etelä-Pohjanmaan
korkeakouluverkostolle 1,5 miljoonaa markkaa valtion tulevaisuuspaketista.
Määräraha ohjattiin Epanet-toimintaan
Tampereen ja Vaasan yliopistojen kautta. Tulevaisuuspaketista Epanetiin
osoitettu rahoitus on verkoston kokonaisrahoituksesta vain 3,5 %,
mutta se on ollut verkoston toteuttamisen kannalta tärkeä.
| EU:n rakennerahastot |
18 % |
| Kansallinen EU-vastinraha ja maakunnan kehittämisraha |
23 % |
| Kunnat ja Etelä-Pohjanmaan liiton
kuntaraha
|
22 % |
| Yritykset |
16 % |
| Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri |
11 % |
| Yliopistot ja Seinäjoen amk |
8 % |
| Muut |
2 % |
Epanetin tuloksia
Epanet-verkoston toiminta on ollut tuloksellista. Professorit
ja heidän tutkijaryhmänsä ovat käynnistäneet
lähes 150 kehittämishanketta, joiden tulokset
ovat alueen elinkeinoelämän hyödynnettävissä.
Erityisesti alueen yhteydet ulkomaiseen tutkimukseen ovat saaneet
ennen näkemättömän sysäyksen:
tutkimuksellista yhteistyötä on tehty 41 maahan.
Puolet näistä kontakteista on suuntautunut EU-alueelle
ja puolet sen ulkopuolelle.
Verkoston muodostamiseen koottu alueellinen panostus on kertautunut
professorien ja heidän tutkimusryhmiensä tutkimushankkeissa.
Niiden budjetti on ollut yli 8,3 miljoonaa euroa, ja se on hankittu
lähinnä kilpaillusta tutkimusrahoituksesta.
Epanet-tutkimusverkosto on ollut tuloksellinen myös
yliopistojen tutkimustavoitteen kannalta. Verkoston tutkijat ovat
jo suorittaneet toistakymmentä jatkotutkintoa. Epanet-verkostossa työskentelee
Etelä-Pohjanmaalla 15 professorin ohjauksessa noin 50 tutkijaa,
joista 30 suorittaa jatko-opintojaan. Lisäksi muualla Epanet-professorien
ohjauksessa on 50 jatko-opiskelijaa. Epanet-professorit ja heidän
tutkijaryhmänsä ovat yhdessä tuottaneet
yli 500 tieteellistä julkaisua. Suurelle yleisölle
tutkimustuloksia on esitelty noin 200 julkaisussa.
Määrärahan perustelut
Epanet-tutkimusverkosto on kiistattomasti osoittanut vaikuttavuutensa
jo viiden ensimmäisen toimintavuotensa aikana. Toiminnan
jatkaminen on kaikkien osapuolten kannalta tarkoituksenmukaista.
EU:n rakennerahastojen hankerahoitus ja niihin sidoksissa oleva
kansallinen raha muodostavat lähes puolet verkoston kokonaisrahoituksesta.
Alkavalla rakennerahastokaudella 2007—2013 Etelä-Pohjanmaalle
kohdistuva rakennerahoitus tulee supistumaan noin 40 %.
Pelkona on, että resurssien vähentyminen kohdistuu
myös maakunnan kärkihankkeeksi määriteltyyn
Epanet-verkostoon.
Epanet-verkosto on vahvistanut yliopistojen tutkimustoimintaa
ja kansainvälistä tutkimustietoa monilla soveltavilla
ja kansallisesti uusilla tutkimusaloilla. Se on tuntuvasti lisännyt
yliopistojen vuorovaikutusta elinkeinoelämän kanssa
ja syventänyt yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä.
Nämä ovat juuri niitä tiedepoliittisia
tavoitteita, joita keskeiset kansalliset työryhmien raportit
ja strategiat ovat suosittaneet (OPM:n Korkeakoulujen alueellisen
kehittämisen työryhmä 2001, OPM:n aluestrategia
2003—2013, OPM 2002; Koulutus- ja tiedepolitiikan aluestrategia
OPM 2003:40).