Fossiilisista polttoaineista luopuminen mahdollisimman nopeasti ilmastonmuutoksen lieventämiseksi on akuutti haaste myös meille suomalaisille. Suomi on allekirjoittanut mm. Pariisin ilmastosopimuksen ja asettanut kunnianhimoisia kansallisia tavoitteita fossiilisista polttoaineista luopumiselle.  

Energiankulutus asukasta kohti on Suomessa Euroopan unionin suurinta ja kokonaisenergiankulutuksen kotimaisuusaste on vain noin 30 %. Energian saatavuus ja sähköverkkojen toimintavarmuus ovat oleellinen osa maamme huoltovarmuutta. 

Energia-alalla innovaatiokehitys on nopeaa. Hallitus on kuitenkin tällä hallituskaudella leikannut koulutuksen ja tutkimuksen rahoitusta. Voimalaitosteknologian osaajamaana Suomi hyötyy uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin globaalin kysynnän kasvaessa. Ala voisi työllistää nykyistä enemmänkin.  

Edellä mainitun lisäksi Suomi korkean teknologian maana toimii esimerkkinä ilmasto-, energia- ja ympäristökysymyksissä monille muille maille. Energia-alan koulutus- ja tutkimusyhteistyö on myös yksi tehokas tapa tukea kehittyvien talouksien talouskasvua ja hyvinvointia ja sitä kautta vähentää mm. Eurooppaan kohdistuvaa muuttopainetta. 

Esimerkki teknologiasta, jota kehitetään ja tutkitaan maailmalla, on sarjavalmisteiset modulaariset ydinvoimalat. Suomen kannattaa selvittää tämän teknologian soveltuminen mm. kaukolämmöntuotantoon, koska tällä hetkellä esimerkiksi Helsingissä yhä tuotetaan kaukolämpöä hiilivoimalla.  

Lisäksi viime aikoina on kiinnitetty aiheellista huomiota Suomen sähköverkkojen potentiaaliseen haavoittumisherkkyyteen mm. hybridihyökkäyksiä tai terroristisessa tarkoituksessa tehtyjä iskuja vastaan. Suomen yhteiskunta ja liike-elämä on hyvin riippuvainen sähköverkkojen toiminnasta. Sähköverkkojen toimintavarmuus on varmistettava joka tilanteessa ja asiaan liittyvää tutkimusta on tarvittaessa lisättävä.  

Esitys sisältyy Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin vuodelle 2019.