TALOUSARVIOALOITE 1214/2001 vp

TAA 1214/2001 vp - Riitta Uosukainen /kok ym.

Tarkistettu versio 2.0

Määrärahan osoittaminen valtioneuvos Johannes Virolaisen muistomerkin pystyttämiseen Lohjalle

Eduskunnalle

Viime vuoden joulukuussa edesmennyt valtioneuvos Johannes Virolainen oli koko sodanjälkeisen kauden ajan näkyvimpiä poliitikkoja ja valtiollisen elämämme merkittävä vaikuttaja. Hänen valtiopäiväkokemuksensa oli mittava ja poikkeuksellisen monipuolinen. Eduskunnan puhemiehenä hän toimi vuosien 1966—1968 ja 1979—1982 valtiopäivillä. Pääministerinä hän toimi vuosina 1964—1966, ja valtioneuvoston jäsenenä hän oli useaan otteeseen yhteensä yli 6 000 päivää eli kauemmin kuin kukaan tähän mennessä.

Valtioneuvos Virolainen oli erityisesti maaseudun väestön ja siirtokarjalaisten puolestapuhuja. Puolueensa puheenjohtajana häntä arvostivat puoluetovereiden ohella myös muita poliittisia kantoja edustaneet aikalaispoliitikot. Häntä pidettiin joustavana neuvottelijana, jonka kanssa tehtyihin sopimuksiin saattoi luottaa. Joustavasta ja vaihtoehtoisia ratkaisuja hakevasta luonteestaan huolimatta hän oli luja periaatteen mies, jonka periaatteille myös osattiin antaa laajalti arvoa.

Suomalainen poliittinen kulttuuri rakentuu sovittelun ja yhteistyöhakuisuuden varaan. Valtioneuvos Virolainen oli perustanlaskijana konsensukseen pyrkivässä valtiollisessa päätöksenteossa. Häntä voidaan hyvällä syyllä luonnehtia todelliseksi parlamentaarikoksi ja kansanvallan puolustajaksi.

Pitkän valtiopäivätyönsä aikana valtioneuvos Virolainen sai todistaa Suomen kehittymisen yksipuolisesta agraariyhteiskunnasta monipuolisesti teollistuneeksi vauraaksi koulutusyhteiskunnaksi, joka avautui ulospäin. Tänään niin ajankohtaiseen globalisoitumiseenkin hän antoi panoksensa osallistumalla aktiivisesti parlamenttienvälisen liiton IPU:n toimintaan. Liiton puheenjohtajana hän oli vuosina 1982—1983. Vaikka valtioneuvos Virolaisen juuret olivat syvällä kotimaan kamarassa, hän ymmärsi selkeästi kansainvälisen kanssakäymisen merkityksen aitojen madaltamiseksi ja luottamuksen kasvattamiseksi.

Sotavuosista aina 1990-luvulle asti ulottunut poliittinen ura ei aina ollut vailla vastoinkäymisiä. Tappionkaan hetkellä hän ei jäänyt nurkumaan kohtaloaan, vaan katsoi eteenpäin ja esikuvallisella tavalla voitti vaikeudet.

Hänen laajassa kirjallisessa tuotannossaan löytää tarkkanäköistä analyysiä suomalaisen poliittisen elämän ja valtiollisen päätöksenteon eri piirteistä.

Kesäkuussa perustettiin valtioneuvos Johannes Virolaisen muistomerkkitoimikunta, jossa ovat edustettuina mm. eduskunta, Karjalan Liitto, Suomen Keskusta ja Lohjan kaupunki. Muistomerkki tullaan pystyttämään Lohjalle Pyhän Laurin kirkon läheisyyteen vuonna 2004. Näköispatsaan rahoittamiseksi on tarkoitus järjestää kansalaiskeräys, johon osallistuvat yksityishenkilöiden ohella myös Johannes Virolaista lähellä olleet yhteisöt. Ottaen huomioon valtioneuvos Virolaisen pitkä parlamentaarikkoura olisi aiheellista, että valtion talousarviossa osoitettaisiin määräraha muistomerkin aikaansaamiseksi. Alustavasti hankkeen kokonaiskustannuksiksi arvioidaan noin 118 000 euroa. Lohjan kaupunki on jo osaltaan päättänyt tehdä tarpeelliset muutostyöt muistomerkin sijaintipaikalla sekä vastata alueen ylläpitokustannuksista.

Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioittaen,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2002 talousarvioon momentille  22.02.21 lisäyksenä 50 000 euroa valtioneuvos Johannes Virolaisen muistomerkin pystyttämiseen Lohjalle.

Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 2001

  • Riitta Uosukainen /kok
  • Sirkka-Liisa Anttila /kesk
  • Jukka Mikkola /sd