TALOUSARVIOALOITE 1234/2006 vp

TAA 1234/2006 vp - Sari Sarkomaa /kok ym.

Tarkistettu versio 2.0

Määrärahan osoittaminen sairausvakuutuksen lääkärinpalkkioiden Kela-korvausten korottamiseen

Eduskunnalle

Sairausvakuutuskorvaukset ovat pienuudestaan huolimatta lisänneet lääkäripalvelujen valinnanvapautta ja kannustaneet ihmisiä ottamaan nykyistä enemmän vastuuta omasta terveydestään. Tämä on taas omalta osaltaan vähentänyt julkisen sektorin kuormitusta. Korvausta saavista valtaosa, 2/3, on naisia — tavallisia palkansaajia ja perheenäitejä.

Korvausten nosto on taloudellisesti erittäin perusteltua, sillä vastaavan palvelun tuottaminen kunnallisesti maksaisi yhteiskunnalle huomattavasti tätä enemmän. Nopea hoitoon hakeutuminen säästää niin sairauspäiväraha- kuin lääkemenoissa. Kela-korvaus yksityissektorin lääkärinpalkkioista ja tutkimuksista on edullinen tapa hoitaa osa kansalaisten terveydenhuoltopalveluiden tarpeesta.

Sairausvakuutuksen korvaukset lääkärikäynneistä ovat tosiasiallisesti pienentyneet jo kauan. Yksityislääkärin palkkion korvaus on periaatteessa 60 prosenttia korvaustaksasta. Käytännössä yksityislääkärikustannusten todelliset korvaukset ovat huomattavasti tätä pienemmät, koska Kelan korvaustaksat ovat selvästi pienemmät kuin todelliset lääkärinpalkkiot. Vuonna 2005 keskimääräinen todellinen korvaus lääkärinpalkkiosta oli 28,8 prosenttia. Korvaustaksoja on vaiheittain nostettava siten, että 60 prosentin korvaustaso saavutetaan. Ensi vuonna todellinen korvaustaso on nostettava 40 prosenttiin. Sairausvakuutuksen lääkärinpalkkioiden taksoja on viimeksi korotettu vuonna 1989.

Kela-korvauksien nosto on perusteltua myös terveyden edistämisen näkökulmasta. Korvauksia maksetaan eniten gynekologikäynneistä, ja valtaosa niistä on ennaltaehkäiseviä käyntejä. Tämä on esimerkki palvelusta, jota kunta ei tarjoa, vaan se on haettava yksityiseltä sektorilta. Suomi onkin kärkimaita esimerkiksi kohtu- ja rintasyövän varhaisessa toteamisessa. Kela-korvaus on myös tärkeä osa työterveyshuoltoa. Ne sadattuhannet ihmiset, joilla työterveyshuolto sisältää vain minimipalvelut, maksavat kulut itse. Kela-korvaus on siten tärkeä työkyvyn ylläpitäjä, ja korvauksen nosto hyvää ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa.

Hoitotakuun onnistuminen edellyttää lisävoimavarojen lisäksi julkisen terveydenhuollon rakenteiden ja toimintatapojen uudistamista. Julkisen sektorin yhteistyötä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa on määrätietoisesti lisättävä. On järkevää, että yksityinen sektori hoitaa osan palvelutarpeesta, vaikka luonnollisesti päävastuu on julkisella sektorilla.

Väestön ikääntymisen seurauksena terveydenhuollon kustannusten on arvioitu nousevan tulevien vuosikymmenten aikana suhteellisesti aiempaa nopeammin. Hoitoon pääsyn parantaminen ja hoitotakuun toteutuminen eivät ole mahdollisia ilman toimivaa sairausvakuutusjärjestelmää, jonka yksi osa on Kela-korvaus. Jotta hoitotakuu todella voitaisiin toteuttaa ja purkaa potilasjonoja, on perusteltua nostaa yksityislääkärikäyntien sairausvakuutuksen korvauksia niin, että lääkärinpalkkioiden korvaukset olisivat ensi vuonna 40 prosenttia todellisista kuluista.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2007 talousarvioon momentille  33.18.60 lisäyksenä 18 000 000 euroa sairausvakuutuksen lääkärinpalkkioiden Kela-korvausten nostamiseen 40 %:iin todellisista kuluista.