Kansalliseen ilmastolakiin on kirjattu Suomen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen. Ilmastopolitiikan suunnittelussa on oletettu, että maankäyttösektorin nettonielujen taso on -21 Mt CO2-ekv. vuonna 2035. Maankäyttösektori muuttui vuonna 2021 ensimmäisen kerran hiilinielusta nettopäästölähteeksi. Vuonna 2022 maankäyttösektori oli aiempaa isompi päästölähde (4,5 Mt CO2-ekv.), jolloin päästö oli 1 Mt suurempi kuin vuonna 2021. 

Vuonna 2023 maankäyttösektori palasi pikaennakkotietojen mukaan pieneksi nettonieluksi, jonka suuruus ennakkotiedon mukaan oli -1,3 Mt CO2- ekv. 

Ilmastopaneeli on esittänyt hiilinielujen romahtamisen keskeisimmäksi syyksi liian suuria hakkuumääriä. Ilmastolain velvoittaman hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi metsien hiilinielujen kasvattamiseksi tarvitaan ripeitä toimia. Hiilinielut tarvitsevat pelastuspaketin. 

Yksi keino vahvistaa hiilinieluja on joutoalueiden metsittäminen. Joutomaiden metsän kasvua tukemalla hiiltä saadaan sidottua alueilla, joilla sitä ei muuten tapahtuisi samalla tasolla. Suurin osa joutoalueista on käytöstä poistuneita peltoja. Niistä noin kolme neljäsosaa sijaitsee kivennäismailla ja neljäsosa turvemailla. Suurin ilmastohyöty saavutetaan metsittämällä turvemaapohjaisia peltoja ja entisiä turvetuotantoalueita. 

Tämä aloite kuuluu Vihreän eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin.