Lasten ja nuorten psykiatrisen kuntoutuksen kysyntä ja
tarve ovat kasvaneet voimakkaasti. Kuntoutuksella pystytään
erityisesti lasten ja nuorten kyseessä ollessa saavuttamaan
hyviä ja pysyviä tuloksia.
Lasten henkisen hyvinvoinnin lisäksi asialla on myös
suuri taloudellinen arvo. Mitä varhemmin ongelmiin pystytään
puuttumaan, sitä edullisemmaksi se pitkällä tähtäimellä tulee.
Kysymys on myös siitä, ovatko tämän
päivän sairaat lapset tulevaisuudessa työkykyisiä.
Yhteiskunnalle syntyvät kustannukset ajoissa hoitamatonta
lasta kohden ovat asiantuntija-arvioiden mukaan enemmän
kuin miljoona euroa. Tärkeintä on kuitenkin inhimillisen
elämän edellytysten turvaaminen. Se edellyttää lasten
ja nuorten psykiatrisen kuntoutuksen resurssien turvaamista. Nykyiset
rahat eivät riitä vastaamaan kipeään
tarpeeseen.
Lapsen oireet ovat kehittyneet usein jo hyvin pitkälle
ja vaikeiksi, kun hän tulee lastenpsykiatrisen tutkimuksen
piiriin. Lasten mielenterveyshäiriöt ja ongelmat
ovat usein niin vaikeita, että lyhyellä hoitojaksolla
ei tilannetta korjata. Pysyviin tuloksiin pääseminen
edellyttää välttämättä pitkäjänteistä hoitoa.
Hoitoa tarvitsevan lapsen varhaisvaiheet, perhe- ja kasvuolosuhteet,
ovat usein olleet kaaosmaiset, rikkonaiset tai täynnä uhkaa
ja turvallisen aikuisen puutetta. Tällöin persoonallisuuden,
oman minuuden, rakentuminen on jäänyt puutteelliseksi,
jolloin psykologinen toimintakyky on heikko. Psyykkinen kasvu on
voinut häiriytyä esim. traumatisoitumisen seurauksena.
Tällöin pitkäaikaisessa terapeuttisessa
hoitosuhteessa lapsella on uusi mahdollisuus palata persoonallisuuden
rakentumisen kannalta olennaisiin kasvukohtiin ja koota puuttuvia
paloja mahdollisimman hyvin uudelleen. Se tapahtuu turvallisen,
lapsen psyykkiseen kasvuun perehtyneen ammatillisen sekä pysyvyyttä ja
jatkuvuutta (mahdollisesti ensimmäisen kerran lapsen elämässä)
edustavan aikuisen kautta.
Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta
annetun lain (KKL) 4 §:n mukaan Kansaneläkelaitos
voi järjestää harkinnanvaraista ammatillista
tai lääkinnällistä kuntoutusta.
Tähän tarkoitukseen on käytettävä vuosittain
vähintään rahamäärä,
joka vastaa neljää prosenttia vakuutettujen sairausvakuutusmaksuina
kertyneestä määrästä.
Tähän tarkoitukseen käytettävästä edellä sanottua
suuremmasta enimmäisrahamäärästä eduskunta
päättää vuosittain valtion tulo-
ja menoarvion käsittelyn yhteydessä. Kansaneläkelaitos
järjestää KKL:n 4 §:n perusteella
lääkinnällisenä kuntoutuksena
muun muassa psykoterapiaa. Tämän lisäksi
Kansaneläkelaitos järjestää psykoterapiaa
myös KKL:n 3 §:n mukaisena vaikeavammaisten lääkinnällisenä kuntoutuksena.
Psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen järjestämisvastuu
on kunnallisella terveydenhuollolla, ja mielenterveyslain 4 §:n
mukaan kunnallisen terveydenhuollon on huolehdittava siitä,
että mielenterveyspalvelut järjestetään
sisällöltään ja laadultaan sellaisiksi
kuin kunnassa tai kuntainliiton alueella esiintyvä tarve
edellyttää. Kansaneläkelaitoksen harkinnanvaraisen
kuntoutuksen puitteissa järjestettävä psykiatrinen
kuntoutus täydentää tätä kunnille
kuuluvaa lakisääteistä järjestämisvelvollisuutta.
Eduskunta myönsi Kansaneläkelaitokselle vuosina
2000—2002 valtion talousarviossa lasten ja nuorten psykiatrisen
kuntoutuksen toteutukseen yhteensä 10,43 miljoonan euron
erillisrahoituksen. Vuodelle 2003 toimintaan ei ole enää erillisrahoitusta,
vaan valtion talousarvion mukaan Kansaneläkelaitoksen tulee
varautua jatkamaan toimintaa KKL:n 4 §:n perusteella järjestettävän
harkinnanvaraisen kuntoutuksen kokonaismäärärahan
puitteissa.
Lasten ja nuorten psykiatrisen kuntoutuksen toteutukseen Kansaneläkelaitos
on varannut vuodelle 2003 yhteensä 12,5 miljoonaa euroa.
Rahamäärällä järjestetään
5—25-vuotiaiden lasten ja nuorten tarvitsemia terapioita
ja niihin liittyvää vanhempien ohjausta. Lisäksi
varoilla järjestetään uusia monimuotoisen
perhekuntoutuksen palvelujen osahankkeita eri puolilla maata. Kuntoutuksella
on voitu tehokkaasti parantaa lasten ja nuorten psykiatrisen kuntoutuksen
palveluja. Varhain aloitetulla kuntoutuksella voidaan saavuttaa
hyviä tuloksia ja parantaa merkittävästi lapsen
ja perheen hyvinvointia.
Alkuvuoden 2003 suuri myönteisten kuntoutuspäätösten
määrä sitoo loppuvuoden määrärahoja
siten, että uusia myönteisiä kuntoutuspäätöksiä ei
Kansaneläkelaitoksen mukaan voida tehdä enää ilman
isärahoitusta. Käytännössä tämä on
johtanut siihen, että kaikki kuntoutusta tarvitsevat lapset
ja nuoret eivät ole päässeet kuntoutuksen
piiriin. Kuntoutukseen ovat loppuvuonna 2003 varmuudella päässeet
vain sellaiset perheet, joilla itsellään on siihen
varaa.
Kansaneläkelaitos on tekemiensä asiakas- ja kustannustietojen
sekä kuluvan vuoden kustannusennusteiden perusteella todennut,
että vuodelle 2003 varattu rahamäärä (12,5
miljoonaa euroa) ei tule riittämään.
Maksettuihin kustannuksiin perustuvien ennusteiden mukaan ilman
jo tehtyjä rajoituspäätöksiä olisi
lisärahoituksen tarve koko lasten ja nuorten psykiatrisessa
kuntoutuksessa noin neljä miljoonaa euroa.