Talousrikollisuus ja harmaa talous aiheuttavat Suomelle miljardien menetyksiä veroissa ja maksuissa. Tämä heikentää hyvinvointivaltion rahoituspohjaa ja haittaa tervettä yritystoimintaa. Tavoitteena tulee olla, että Suomi on kärkimaa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa. 

Viime hallituskaudella viranomaisille suunnatut vuosittaiset 20 miljoonan euron lisäresurssit maksoivat monin verroin itsensä takaisin. Tämän 20 miljoonan euron panostuksen tuotto-arvio on ollut 200—300 miljoonaa euroa per vuosi. Kyseinen lisärahoitus on käytetty pääosin henkilölisäyksiin niin, että harmaan talouden torjuntaan ja valvontaan on ollut käytettävissä 335 henkilöä enemmän kuin viime vaalikautta edeltäneenä aikana. Kyseinen rahoitus jakaantui eri ministeriöiden ja hallinnonalojen kesken sen mukaan, mitä harmaan talouden ja veronkierron torjuntaan liittyviä tehtäviä kyseisillä toimijoilla on. 

Näillä panostuksilla on ennaltaehkäisty harmaata taloutta vähentämällä rikoksentekomahdollisuuksia, korottamalla kiinnijäämisriskiä ja lisäämällä viranomaisten reagointivalmiutta harmaan talouden paljastamisessa. 

Talousrikosten tekomahdollisuudet ja uhkakuvat muuttuvat jatkuvasti kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön muuttuessa. Harmaan talouden torjunta ei ole yhden vaalikauden työtä, vaan pitkäjänteistä toimintaa. Olisikin perusteltua, että nykyinen hallitus jatkaisi edeltäjänsä työtä harmaan talouden ja veronkierron torjumiseksi. Hallituksen tulisi laatia konkreettinen toimenpideohjelma edeltäjänsä tavoin. Näillä toimenpiteillä, joita voisivat olla esimerkiksi veronumerokäytännön laajentaminen sekä tilaajavastuulain vaikuttavuuden parantaminen, toteutettaisiin konkreettisesti harmaan talouden ja veronkierron torjuntaa. 

Viime kaudella toimivaksi koettua 20 miljoonan euron vuosittaista panostusta harmaan talouden ja veronkierron torjumiseksi tulisi jatkaa tälläkin vaalikaudella. Nyt budjettiesitykseen on varattuna näihin toimiin merkittävästi pienempi määräraha.