Hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomi kasvattaa rautateiden liikenne- ja infrakorjaus investointiosuutta merkittävästi nykytasosta ottaen huomioon myös poikittais- ja vähäliikenteiset radat. Väylien peruskorjauksessa painotetaan perusväylästön kuntoa parantavia ja pullonkauloja poistavia, päästöjä vähentäviä ja liikenneturvallisuutta vahvistavia investointeja, jotka hyödyttävät niin joukkoliikenteen kehittämisen, alueellisen saavutettavuuden kuin elinkeinoelämän tarpeita.
Nykyinen pääradan raidekapasiteetti ei ole riittävä ennustetulle liikenteen kasvulle. Nykyinen kapasiteetti ei myöskään mahdollista liikenteelle asetettujen ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamista. Hitaat tavarajunat nopeiden matkustajajunien seassa syövät runsaasti kapasiteettia ja siksi niiden ohjaaminen omille reiteille antaisi kapasiteettia pääradoilla matkustajaliikenteelle.
Tavaraliikenteen osalta Porin ja Rauman raideyhteydet Tampereelle kuuluvat valtakunnallisen rautatieverkon pääväyliin. Porin ja Rauman satamien kautta kulkevat vientiyhteydet ovat kansantaloudellisesti merkittäviä. Niiden osuus Suomen viennistä on noin 11 % ja tuonnista noin 8 %. Tahkoluoto/Mäntyluoto—Pori—Harjavalta—Tampere- ja Rauma—Kokemäki—Tampere -yhteysväleillä kulkevan tavaraliikenteen määrä on viime vuosina ollut jatkuvassa kasvussa. Kasvava idästä saapuva liikenne aiheuttaa tällä hetkellä myös tärinä- ja meluhaittoja.
Tampereella on suunniteltu uutta ohitusraidetta tavaraliikenteelle ja ratapihan siirtoa. Pirkanmaan liiton esiselvityksen mukaan ohitusraiteen kustannus olisi 600 miljoonaa euroa ja ratapihan siirron 900 miljoonaa euroa. Tavaraliikenne olisi Tampereella hyvä saada keskustan ulkopuolelle.
Pori—Parkano—Haapamäki -rata (PPH-rata) on olemassa oleva ratayhteys, jolta säännönmukainen reittiliikenne ja ylläpito on lopetettu. Rataosuutta Niinisalosta Parkanoon käytetään pääasiassa puolustusvoimien kuljetuksiin. Radan kunnostus ja käyttöönotto maksaisi maakuntaliittojen ja radanvarsikuntien muodostaman Pori—Parkano—Haapamäki -rataryhmän Rambollilla teettämän selvityksen (2017) mukaan noin 300 miljoonaa euroa.
PPH-rata toisi tavaraliikenteelle uuden itä-länsi -suuntaisen poikittaisyhteyden, joka vapauttaisi kapasiteettia pääradalle, Tampereen ratapihalle ja josta hyötyisivät Sata-kunnan teollisuuden ja satamien lisäksi etenkin Keski-Suomen ja pohjoisen Pirkan-maan teollisuus. Rakentamalla Kokemäelle kolmioraide, myös Rauman sataman kuljetukset hyötyisivät PPH-radan avaamisesta. Puolustusvoimille radan avaaminen mahdollistaisi raskaan kaluston kuljetuksen Niinisalosta Porin satamaan, mikä voisi palvella esimerkiksi kansainvälisten rauhanturvausoperaatioiden tarpeita.
Porin alueen teollisuuden näkökulmasta raideyhteys Haapamäelle olisi hyödyllinen taloudellisista, ympäristöllisistä ja turvallisuussyistä. Teollisuudessa käytettävien vaarallisten aineiden, kuten rikkihapon kuljetus rautateitse on turvallisempaa kuin maanteitse. Myös tärinästä ja melusta aiheutuvat haitat olisivat pienempiä vähemmän asutuilla alueilla.
Ympäristöllisestä näkökulmasta PPH-rataosuus mahdollistaisi myös esim. kaasuveturien käytön pilotoinnin. Kaasuveturit ovat vähäpäästöisempiä kuin raskaiden tavarajunien vetämiseen soveltuvat dieselveturit. LNG-terminaali Porissa ja biokaasutuotanto Keski-Suomessa tarjoavat hyvät edellytykset kaasuveturien käytölle radalla. Tämä vähentäisi raskaiden rautatiekuljetusten päästöjä huomattavasti.
Suurin hyöty radan avaamisesta saadaan, jos samalla ylläpidetään ja tarvittaessa perus-parannetaan muitakin keskisen Suomen nykyään vähäliikenteisiä sähköistämättömiä ratoja, eli Seinäjoki—Haapamäki—Jyväskylä, Orivesi—Haapamäki ja Jyväskylä—Ylivieska. Yhdessä nämä radat muodostavat verkoston, jota pitkin voitaisiin ohjata hitaita tavarajunia pois pääradalta ja Tampereen ratapihalta. Tähän tapaan toimitaan jo Pohjois-Suomessa, jossa Vartiuksen ja Kokkolan väliset malmijunat on ohjattu radalle Ylivieska—Iisalmi—(Kontiomäki), jolloin voidaan ohittaa Oulun ratapiha.