EU-alue menettää harmaan talouden ja verovälttelyn takia jopa 1 000 miljardia euroa vuodessa. Summa on enemmän kuin kaikkien EU-maiden yhteenlaskettu terveysbudjetti. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan vuonna 2010 teettämän tutkimuksen mukaan Suomen harmaan talouden laajuus oli 10—14 miljardia euroa vuonna 2008. Se vastaa 5,5—7,5 % bruttokansantuotteesta ja tarkoittaa 4—6 miljardin euron vuosittaisia verotappioita. 

Harmaa talous on yksi suurimmista eriarvoisuutta aiheuttavista ja hyvinvointiyhteiskuntaamme rapauttavista ongelmista. Harmaa talous pienentää verokertymää ja sitä kautta yhteiskunnan kykyä turvata peruspalvelut ja hyvinvointivaltio meistä jokaiselle. 

Harmaa talous vääristää kilpailua toisten saadessa veronkierrolla kilpailuetua. Eduskunnan vuonna 2010 teettämän tutkimuksen mukaan rakennus- ja kuljetusyrityksistä lähes 70 % ja majoitus- ja ravitsemisalan yrityksistä lähes 90 % piti harmaan talouden kilpailua vääristävää vaikutusta vähintään kohtalaisena. Hyvinvointiyhteiskuntaa joutuvat nyt kannattelemaan tavalliset ihmiset sekä pienet ja keskisuuret yritykset, joilla ei ole mahdollisuuksia tai halua verojärjestelyihin. 

Harmaan talouden torjuntaan on panostettu hallitusohjelmatasolla 1990-luvun puolivälistä Lipposen hallituksista lähtien. Kataisen hallitus nosti harmaan talouden torjunnan kärkihankkeekseen. Vuonna 2014 suoritettu tutkimus osoittikin, että alan toimijoiden käsitykset harmaan talouden kehityssuunnasta ja sen aiheuttamista kilpailuhaitoista ovat muuttuneet selkeästi positiiviseen suuntaan viimeisen viiden vuoden aikana. Jos kehityssuunta halutaan pitää, resurssien taso on myös turvattava. Rahoituksen katkeaminen merkitsisi monien viranomaisten kohdalla vakavia ongelmia ja toiminnan tason laskua. 

Talousarvioesityksessään hallitus lopettaa harmaan talouden torjuntaohjelman erillisrahoituksen 6,4 miljoonaa euroa, jolla on palkattu poliiseja talousrikosten tutkintaan. Erillisrahoituksen alasajo tarkoittaa vähintäänkin 94 koulutetun talousrikostutkijan siirtämistä toisiin tehtäviin ja heikentää merkittävästi harmaan talouden torjunnan tuloksia. Poliisin talousrikoksen torjunta on ollut tuloksellista. Viime vuonna valtion kassaan saatiin rikoshyötynä takaisin 47,7 miljoonaa euroa, kun vuonna 2010 hyöty oli 26,3 miljoonaa. Hyöty on kasvanut joka vuosi, sillä tutkimukset ovat pitkäkestoisia ja tulokset tulevat viiveellä. Myös lisääntynyt kokemus parantaa tuloksia. Säilyttämällä talousrikostutkinnan resurssit vuoden 2015 tasolla voidaan harmaan talouden saantiarviota varovaisestikin arvioiden nostaa. 

Me Vihreät uskomme, että harmaan talouden määrätietoisella torjunnalla on mahdollista saada suurempi hyöty kuin mitä hallitus tavoittelee. Harmaan talouden torjunta kannattaa, sillä sijoitetut rahat tulevat moninkertaisina takaisin.