Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
TAA 192/2003 vp - Jyrki Kasvi /vihr
Tarkistettu versio 2.0
Pienten lasten vanhemmat kuuluvat maassamme eniten ylitöitä tekevien joukkoon. Pienet koululaiset joutuvat usein viettämään iltapäivänsä yksin. Hallituksen esittämä laki aamu- ja iltapäivätoiminnasta ja sille osoitettu rahoitus ovat merkittävä avaus lasten ja nuorten kasvun tukemiseksi ja perheen ja työelämän yhteensovittamiseksi.
Lisäpanostus on kuitenkin tarpeen, jotta kuntiin saataisiin kokopäiväiset koordinaattorit ja vakituisia ohjaajia. Suomalaisen iltapäivätoiminnan kattavuusselvityksestä ilmenee, että vain korkeintaan 35 %:lle 1—2-luokkalaisista on tarjolla päivittäisen iltapäivätoiminnan paikka. Mm. Ruotsissa ja Tanskassa vastaava luku on noin 70 %. Tulevien ekaluokkalaisten vanhemmille osoitetun kyselyn mukaan pääasiallinen tarve kohdistuu koulun jälkeiseen iltapäivätoimintaan. Nykyisin vain noin kolmanneksella aamu- ja iltapäiväkerhojen ohjaajista on tehtävään sopiva koulutus. 1—2-luokkalaisten iltapäivätoiminnan järjestäminen ei saa kunnissa johtaa siihen, että isompien koululaisten iltapäivä- ja kerhotoiminta laiminlyödään.
Lasten ja nuorten liikuntaohjelma ja liikuntapainotteinen iltapäivätoiminta on pitkäjänteistä kansanterveystyötä, jonka kustannukset palautuvat yhteiskunnalle pidentyneenä työurana ja vähentyneinä sairauskustannuksina. Sen sijaan viihteellistyneen ja kaupallistuneen huippu-urheilun tukeminen julkisista varoista palvelee vain suppean harrastajajoukon ja urheiluviihteellä bisnestä tekevän mediateollisuuden etuja. Urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen käytettävien määrärahojen painotusta tulisikin siirtää huippu-urheilusta kansalaistoimintaan ja erityisesti lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen edistämiseen.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2004 talousarvioon momentille 29.98.50 lisäyksenä 300 000 euroa lasten ja nuorten liikuntaohjelmaan ja iltapäiväkerhotoimintaan ja vähentää valtion vuoden 2004 talousarvion momentilta 29.98.50 200 000 euroa Suomen Olympiayhdistykselle ehdotetusta määrärahasta ja 100 000 euroa arvokilpailumatkoihin, Euro-cup-kilpailumatkoihin ja tappiontakuisiin ehdotetusta määrärahasta.
Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 2003