Hallitusohjelmassa on kirjattu, että mahdollistetaan henkilö- ja tavaraliikenne vähän liikennöidyillä ja käytöstä poistetuilla rataosuuksilla. Junaliikenteen merkittävä lisääminen ja nopeuttaminen kunnostamalla koko rataverkosto tehokkaaseen käyttöön muutamassa vuodessa ja realistisesti saatavissa olevalla rahoituksella on myös hallitusohjelman ilmastopoliittisten tavoitteiden keskeistä sisältöä. 

Suomen rataverkosto on suunniteltu ja rakennettu toimivaksi kokonaisuudeksi kansainvälisin yhteyksin. Nykytilanteessa vain osa rataverkostosta on käytössä ja pääosin etelä-pohjoissuuntaisessa liikenteessä. Parhaiten rataverkkoa voitaisiin kehittää Suomen leveimmältä kohdalta yhdistävään poikittaisrataan panostamalla. Poikittaisrata kulkee Porista Parkanon, Haapamäen, Jyväskylän, Pieksämäen ja Savonlinnan kautta Parikkalaan. 

Poikittaisradan kunnostaminen ja sähköistäminen yhtenäiseksi raskaan raideliikenteen ja transitoliikenteen pääradaksi maahamme poistaisi raideliikenteen pahimmat pullonkaulat nopeasti ilman uusien ratojen ja raideparien rakentamisia kustannustehokkaasti.  

Ratakapasiteettia runsaasti hitaasta liikennöintinopeudesta johtuen käyttävää tavaralogistiikkaa voitaisiin ohjata nyt ruuhkautuvilta radoilta poikittaisradalle ja samalla vapautuisi nopealle henkilöjunaliikenteelle välittömästi kaikille pääradoille runsaasti ratakapasiteettia ilman visioituja ja suunnitelmissa aiottuja monien uusien ratojen rakentamisia.  

Suomen elinkeinoelämälle merkittävä Suomen kehärata -yhteys on asetettava yhdeksi Suomen rataverkon kehittämisen tavoitteeksi. Ensimmäisenä vaiheena on toteutettava Pori—Parkano-Haapamäki-raideyhteyden uudelleenkäyttöönoton suunnittelu.