TALOUSARVIOALOITE 194/2013 vp

TAA 194/2013 vp - Johannes Koskinen /sd ym.

Tarkistettu versio 2.0

Määrärahan osoittaminen maakunnan kehittämisrahan lisäämiseen

Eduskunnalle

Vuoden 2014 talousarvioesityksessä sitomaton maakunnan kehittämisraha aiotaan leikata murto-osaan aiemmasta tasosta. Jos näin käy, alueellinen kehittämistoiminta uhkaa halvaantua.

Vapaa maakunnan kehittämisraha (MKR) on pienuudestaan huolimatta ollut tehokas ja joillakin alueilla samalla ainoa maakuntien kehittämisväline. MKR ei ole elinkeinollista tukea, vaan rahoitusta, jolla kyetään saamaan aikaan alueiden kehityspotentiaalissa ja kilpailukyvyssä juuri niitä muutoksia, joita hallitusohjelmassakin tavoitellaan.

Rakennerahastovarojen käyttö on muuttunut entistä rajatummaksi ja muotomääräyksiltään jäykemmäksi. MKR on maakuntaohjelman edellytyksiä luovan toteuttamisen ja alueiden omaehtoisen kehittämisen joustava ja ketterä väline. Sitä on pystytty käyttämään kannustavasti maakuntaohjelman mukaisiin toimiin, kuten innovaatiojärjestelmän vahvistamiseen, uusien avausten pilotointiin ja tuoreiden aihepiirien esiselvityshankkeisiin ennen suurempiin hankekokonaisuuksiin ryhtymistä. MKR-hankkeet ovat vahvistaneet alueiden innovaatiopotentiaalia ja edesauttaneet laajojen, koko maakunnan elinkeinoelämää hyödyttävien hankekokonaisuuksien syntymistä.

MKR-hankkeilla on kehitetty lukuisia alueellisesti tärkeitä teemoja, kuten osaamisen eri lohkoja, koulutusyhteistyötä ja koulutusväyliä. Samoin hyvinvointi-, aktivointi- ja koordinointihankkeet ovat olleet monessa maakunnassa merkittäviä resursoinnin kohteita.

Sitomattomalla MKR:lla toteutetut hankkeet edistävät aidosti kunkin maakunnan omista lähtökohdista nousevia kehittämisideoita ja -tarpeita. Vuoden 2014 budjetissa on uusille INKA-hankkeille siirretty iso osa MKR:sta ja näin ollen sitomatonta rahaa jäisi käytettäväksi vain n. 5,5 milj. euroa. Sitomatonkin MKR on tarkoitettu kaupunkiseutujen ja saariston kehittämiseen. Yksi vuoden 2010 alussa toteutetun aluehallintouudistuksen keskeisistä tavoitteista oli lisätä kuntapohjaisten maakuntien liittojen roolia alueiden kehittämisessä. Ohjelmiin sitomaton MKR on erittäin tehokas omaehtoisen kehittämisen väline.

Kunnat ja muut toimijat panostavat huomattavasti alueiden kehittämiseen. Pienellä siemenrahoituksella MKR:lla on saatu liikkeelle mittaluokaltaan huomattavia asioita. MKR:n säilyminen merkittävänä kehittämisvälineenä on oleellista. Sen poistaminen tai supistaminen repisi maakuntien kehittämisrahoitukseen korvaamattoman ja eurosummaansa nähden moninkertaisesti suuremman vaikutusaukon. MKR:n avulla on esimerkiksi Kanta-Hämeessä perustettu Vanajavesikeskus, joka tähtää alueen järvien ja jokien tilan parantamiseen ja koko alueen vetovoimaisuuden vahvistamiseen. Pirkanmaalla MKR:n avulla on tehty BioMeditechin perustamisselvitys, jonka jatko rahoitettiin EAKR:n kautta, ja nyt TEKES on jo tukenut yli 10 miljoonalla eurolla sisällön kehittämistä. Samoin MKR:n avulla Varsinais-Suomessa alueen Itämeri-roolia ja -näkyvyyttä on vahvistettu sekä alueen Itämeri-toimijoiden yhteistyötä on lisätty. Vastaavia maakunnan kehittämisrahoilla käynnistettyjä tuloksellisia hankkeita löytyy kaikista maakunnista.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2014 talousarvioon momentille  32.50.43 lisäyksenä 5 000 000 euroa maakunnan kehittämisrahaan.