Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Harmaa talous aiheuttaa yhteiskunnalle merkittäviä verotulojen menetyksiä. Samalla se vaikeuttaa laillisesti toimivien yritysten kilpailumahdollisuuksia. Talousrikollisuus ja harmaa talous ovat nopeasti laajenevia ja rikoksentekomuotojaan muuttavia rikollisuuden aloja. Harmaa talous ja talousrikollisuus kytkeytyvät yhä useammin myös järjestäytyneeseen rikollisuuteen.
Syyttäjän asema harmaan talouden vastaisessa työssä sekä rikosvastuun toteutumisen varmistamisessa on keskeinen. Talousrikollisuus ja harmaan talouden aktiivinen torjunta vaativat kuitenkin riittäviä resursseja. Huomioitavaa on, että syyttäjille tulevat juttumäärät ovat kokonaisuudessa viime vuosina kasvaneet. Tämän ohessa myös vaativat tapaukset ovat lisääntyneet ja rikosnimikkeet ylipäätänsä lisääntyneet. Juttumäärien kasvun mukaisesti resurssit eivät ole kuitenkaan lisääntyneet, vaan päinvastoin.
Talousrikollisuusjutut ovat usein vaativammasta päästä ja vievät keskimääräistä enemmän aikaa. Jotta nämä jutut pystytään hoitamaan tehokkaasti ja laadukkaasti, tarvitaan riittäviä henkilöstöresursseja ja pitkäjänteisyyttä panostuksissa.
Esitys määrärahan lisäämisestä syyttäjän toimintamenoihin sisältyy Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,