Yli-Ii on 2 200 asukkaan kunta Pohjois-Pohjanmaalla.
Kunnan toimintakate oli vuoden 2005 lopussa 10,3 milj. euroa ja
tilikauden alijäämä 1,6 milj.
euroa. Kunnan tuloista valtionosuudet muodostavat yli 50 %.
Kunnan väestö- ja elinkeinorakenne indikoivat
alenevaa verotulojen kertymää lähivuosina.
Kunta on panostanut matkailuelinkeinoon vuodesta 1997 rakennuttamalla
esihistoriallisten, kivikauden aikaisten löytöjen
näyttelyn ja elämysmaailman Kierikkikeskukseen.
Kierikkikeskus on syyskuussa 2001 toimintansa aloittanut Suomen
suurin esihistoria- ja kulttuurimatkailukeskus, joka tarjoaa monipuolisia
kokous-, ryhmä-, koulutus- ja elämysmatkailupalveluja. Siihen
kuuluvat ravintola-, kokous- ja näyttelypalveluja tarjoavan
päärakennuksen lisäksi 32-paikkainen
hotelli, laaja 5 000—3 000 eKr. ajoittuva
muinaisjäännösalue ja Kivikauden kylä ansapolkuineen.
Koko keskus on Yli-Iin kunnan omistama ja hallinnoima kokonaisuus,
johon tutustuu vuodessa 20 000—24 000
vierasta. Vieraista 3 000—4 000 on koululaisia.
Kierikillä onkin merkittävä historiakasvattajan
rooli hyvin laajalla alueella. Keskuksen näyttely esittelee
Kansallismuseon kokoelmista lainattuja, Kierikistä löydettyjä kivikautisia
löytöjä. Kierikin löydöt
ja erityisesti kivikautisten asumusten pohjien kaivaukset ovat merkittävästi
muuttaneet kuvaa kivikauden elämästä.
Kierikkikeskus on kunnan talousseurannassa jaettu museotoimintaan,
johon tulee myös valtionavustus (vuodesta 2005),
ja liiketoimintaan, joka käsittää hotelli-,
ravintola-, kokous- ja ohjelmapalvelut. Liiketoiminnalla on tarkoitus
tukea museon toimintaa niin, että Kierikkikeskuksen talouden
alijäämä muodostuisi mahdollisimman pieneksi.
Kierikkikeskukseen on investoitu vuodesta 1996 alkaen noin 6
miljoonaa euroa, josta Yli-Iin kunnan osuus on ollut 2,1 miljoonaa
euroa.
Kierikkikeskus on viisivuotisen toimintansa aikana saavuttanut
nuoreksi museoksi paljon: se on saanut lukuisia kansainvälisiä palkintoja,
ja sillä on parhaillaan käynnissä useita
merkittäviä kansainvälisiä projekteja.
Kierikin vahvaa kansainvälistymistä on edistänyt
osaltaan vuodesta 1997 alkanut yhteistyö Montrealin McGill
University"n tutkijan Ph.D. Andre Costopouloksen kanssa:
hän on jo vuosien ajan järjestänyt Kierikissä Oulun
yliopiston kansainvälisiä kaivausleirejä ja
mm. nyt elokuussa hän sai tutkimusryhmälleen merkittäviä apurahoja
usealta kansainväliseltä tutkimusrahastolta ja
Suomen Akatemialta. Tämä on toistaiseksi
ainoa isompi ulkomailta saatu rahoitus Suomessa tehtävään
arkeologiseen tutkimukseen.
Toiminnan turvaamiseksi ja kehittämiseksi Kierikin
rahoituspohjaa tulisi laajentaa niin, että valtion talousarvioon
tulisi joko sellaisenaan rahoitus Kierikkikeskusta varten tai osana
Museoviraston alueyksikköverkostoa, mieluiten jo vuonna
2008.
Tavoitteena on erillisesti rahoitettu, toiminnallisesti Museovirastoon
linkitetty yksikkö, jonka toiminnassa voidaan taata Kierikkikeskuksen tähän
asti saavutetun toiminnan kehittyminen. Yli-Iin kunta on tehnyt
tästä asiasta aloitteen keväällä myös
Museovirastolle. Tavoitteena ei ole lohkaista rahoitusta Museoviraston
budjettirahoituksesta, vaan varata erillinen rahoitus Kierikkikeskukselle.
Yli-Iin kunta on valmis ylläpitämään
kiinteistöt, jotka valtio/Museovirasto vuokraisi
erikseen sovittavaa kohtuullista vuokraa vastaan. Liiketoiminnat
ovat jatkossa yksityisen yrityksen ylläpitämiä.
Kiinteistöjen käyttökustannuksista vastaavat
niitä käyttävät toimijat.
Museotoiminnan vuosittainen valtionosuus lasketaan neljän
henkilötyövuoden perusteella. Neljän
kokoaikaisen henkilön, joista kaksi on museoammattilaista,
henkilöstömenot ovat n. 170 000 euroa
vuodessa. Kiinteistön käyttökulut museotoiminnan
osalta ovat n. 45 000—50 000 euroa vuodessa,
näyttelyn välineistön sekä muiden
toimintamenojen osuus on n. 80 000 euroa, ja poistojen
ja vuokrien osuus on n. 40 000 euroa. Kun museotoiminta
saa pääsylippu- ja ohjelmapalvelutuloja n. 80 000—100 000
euroa kävijämääristä riippuen,
nettokustannukset ovat nykytasolla n. 250 000—280 000
euroa vuodessa.