Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tavaraliikenteessä Etelä-Suomi muodostaa yhtenäisen logistisen alueen, jossa Hanko—Hyvinkää-radalla on huomattava merkitys kotimaisessa ja kansainvälisessä liikenteessä. Radan sähköistys edistäisi ympäristöystävällisten ja turvallisten rautatiekuljetusten kilpailukykyä maantiekuljetuksiin nähden. Kilpailun avautuessa rautateiden tavaraliikenteessä yhtenäisen sähköistetyn rataverkon laajeneminen parantaa myös mahdollisten uusien operaattoreiden kilpailumahdollisuuksia, kun niiden ei tarvitse investoida kahteen eri vetokalustoon.
Yhtenäinen, laaja sähköistetty rataverkko tarjoaa sujuvat kuljetukset ja matkaketjut. Hanko—Hyvinkää-rata mainitaan liikennepoliittisessa selonteossa. Ratayhteys kuuluu yleiseurooppalaiseen TEN-verkkoon. Se on Etelä-Suomen ainoa merkittävä tavaraliikenteen rata, jota ei ole sähköistetty. Hanko—Hyvinkää-radan sähköistys turvaa Länsi-Uudenmaan teollisuuden ja satamien sujuvat ja taloudelliset kuljetusmahdollisuudet. Hangon sataman liikenne on myös kasvanut voimakkaasti viime vuosina.
Henkilöliikenteessä sähköistys mahdollistaisi suorien, vaihdottomien Helsinki—Karjaa—Hanko-taajamajunayhteyksien kehittämisen. Suorat junayhteydet ovat matkustajien kannalta houkuttelevia, ja niiden toteuttamismahdollisuuksia tulee edistää.
Tärkeää on myös, että Suomen rataverkon sähköistystyöt jatkuvat mahdollisimman pian ilman pitkää taukoa. Hanko—Hyvinkää-radan sähköistyksen lykkäytyminen merkitsisi sitä, että kuljetusten taloudellisuus jää heikolle tasolle samoin kuin kuljetusketjujen sujuvuus vetokaluston vaihtotarpeen takia.
Hankkeen kokonaiskustannukset ovat kolmen vuoden rakennusajalle yhteensä 50 miljoonaa euroa. Koska eduskunta on myöntänyt sähköistämisen esivalmisteluun vuonna 2014 talousarviossa 2,6 miljoonaa euroa ja vuoden 2015 ensimmäisessä lisätalousarviossa 3 miljoonaa euroa, vuoden 2016 talousarvioon tarvittaisiin 10 miljoonaa euroa. Hankkeen toteuttaminen olisi erityisen perusteltua elinkeino- ja työllisyysperustein.
Edellä olevan perusteella ehdotan,