Kansalaisyhteiskunta ja kansalaisjärjestöt ovat suomalaisen yhteiskunnan voimavara, jonka tarjoamia mahdollisuuksia ei toistaiseksi ole hyödynnetty riittävästi. Kansalaisyhteiskunnan merkitys korostuu nyt vallitsevassa poikkeuksellisen haasteellisessa taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa luvataankin syventää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä nuorten tukemisessa. 

Kansakunnan hyvää tulevaisuutta ei ole mahdollista rakentaa kestävästi, jos huolta ei kanneta lasten ja nuorten hyvinvoinnista. 

Lapsen myönteisen kehityksen kannalta kestävät aikuissuhteet ovat tärkeitä. Kerhoissa lapset oppivat hyödyllisiä tietoja ja taitoja sekä sosiaalisuutta. Kerhot täydentävät kodin ja koulun kasvatustyötä. 

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti selvitti vapaaehtoistyön kansantaloudellisia vaikutuksia. Tutkimuksen mukaan järjestöjen vapaaehtoistyöhön sijoitetulla yhdellä eurolla saadaan kansantalouteen noin kuusinkertainen tuotos. 

4H-nuorisotyö on syrjäytymistä ennalta ehkäisevää toimintaa. On arvioitu, että syrjäytyneen nuoren kustannukset yhteiskunnalle ovat yli miljoona euroa. Nuorten syrjäytymistä voidaan tarkastella myös alueellisesta näkökulmasta. Syrjäseutujen nuoret unohtuvat helposti suurissa liitoskunnissa. Liitosten myötä syrjäseutujen asukkaista tulee kaupunkilaisia. Koska syrjäseutujen nuoria on vähän, he katoavat suurkuntien tilastoihin. Käytännössä tällä tavalla syrjään jäävien nuorten määrä kasvaa koko ajan. 

Huomattavaa on, että lähes neljännes syrjäytyneistä nuorista on maahanmuuttajataustaisia. Vieraskielisistä kouluttamattomista nuorista joka kolmas on syrjäytynyt. Kantaväestöön kuuluvista syrjässä on joka kahdeksas. 

Nuorten työllistyminen ja nuorisotakuu ovat olleet valtiovallan painopisteasioita. Tästä huolimatta nuorten työttömyys on jatkanut kasvuaan. Vuonna 2012 työttömiä alle 25-vuotiaita nuoria oli 32 000, vuonna 2013 38 000 ja vuonna 2014 43 000. Elokuussa 2015 oli 48 000 nuorta työttömänä. Myös työttömyysjaksojen kesto on pidentynyt. 

Nuoret kokevat laajasti epätietoisuutta työelämään sekä opiskelu- ja alavalintoihin liittyen. He kokevat, että työelämäasioita käsitellään opetuksessa liian vähän ja kaipaavat lisää tietoa ja opetusta työelämäasioista. Nuorten mielestä vierailut ja kokeileminen ovat hyviä menetelmiä oppia työelämästä ja eri aloista. Nuoret haluaisivat kuulla eri aloista ja tehtävistä eri alojen ammattilaisilta. He haluaisivat itse päästä kokeilemaan ja tutustumaan eri aloihin. 

Ikääntyvässä Suomessa on välttämätöntä, että lapsista ja nuorista kasvaa aktiivisia, työteliäitä ja yritteliäitä aikuisia. 

4H-toiminta on ongelmia ennalta ehkäisevää nuorisotyötä. 4H-järjestö kasvattaa nuoria työelämään ja työllistää heitä erilaisiin työtehtäviin sekä maaseudulla että kaupungeissa. Järjestöllä on valmiit rakenteet ja tarvittava osaaminen nuorten työllistämiseen, työelämätaitojen kouluttamiseen sekä mahdollisuus huolehtia erityisesti haja-asutusalueen nuorista. Vuosittain 4H-yhdistykset työllistävät yli 8 000 nuorta työelämävalmennustoiminnassaan. Järjestön kehittämä Ajokortti työelämään -kurssi valmentaa nuoria ensimmäisiin työsuhteisiin ja asiakaspalveluun. 

Huolimatta julkiseen talouteen kohdistuvista säästöpaineista on viisautta huolehtia lapsi- ja nuorisotyön toimintaedellytyksistä, eikä 4H-nuorisotyöhön osoitettua valtionapua tule leikata.