Maaliskuussa 2016 käynnistyi Ahvenanmaan maakunnan hallituksen ja valtakunnan hallituksen välisiin poliittisiin neuvotteluihin perustuva prosessi tasoitusperusteen korottamisesta. Tällöin tehtiin selväksi, että hallituksen tarkoituksena oli vuoden 2017 talousarvion käsittelyyn valmistella päätös tasoitusperusteen korottamisesta 0,45 %:sta 0,48 %:iin. Budjettineuvottelujen jälkeen syyskuussa hallitus ilmoitti, että tarkistus ei sisältynyt vuoden 2017 talousarvioon. 

Tasoitusperusteen korottamisesta on keskusteltu useaan kertaan aiemmin. Voimassa olevan itsehallinnon taloudellisen järjestelmän käyttöönoton jälkeen tasoitusperusteesta ja valtion tilinpäätöksen rakenteen muutoksesta on tehty kaksi selvitystä. Koska erilaisia käsityksiä on ollut siitä, millaisten muutostekijöiden tulisi johtaa tasoitusperusteen muutokseen, valtiovarainministeriö ja maakunnan hallitus muotoilivat yhdessä kaksi kysymystä Ahvenanmaan valtuuskunnalle vuonna 2015. 

Ahvenanmaan valtuuskunta totesi lausunnossaan, että ottaen huomioon itsehallintolain valmistelussa tehdyt muutokset, säännökset mahdollistavat suhteellisen laajan oikeudellisen harkinnan, jolloin myös taloudellisten vaikutusten arviointi voidaan ottaa huomioon. Ahvenanmaan valtuuskunta totesi myös, että esitetyt perustelut tasoitusperusteen korottamiseksi ja vastaavasti laskemiseksi muodostavat ainoastaan yleisen säännöksen ja näin ollen niitä voidaan pitää esimerkkeinä siitä, milloin muutoksia tehdään. Lopuksi todettiin tasoitusperusteen tarkistuksen olevan paikallaan, koska tasoitusperustetta ei ole muutettu nykyisen itsehallintolain voimassaoloaikana 1.1.1993 jälkeen. 

Perusteluina tasoitusperusteen korottamiselle maakunnan hallitus esitti lausunnossaan valtiovarainministeriölle toukokuussa 2016 valtiontilinpäätöksessä tapahtuneita rakenteellisia muutoksia, muuttuneita väestösuhteita, EU-jäsenyydestä aiheutuvien velvoitteiden kustannuksia (esim. mittava digitalisointi) sekä kansainvälisiä vaatimuksia ilmastoa koskevista toimenpiteistä. Se seikka, että eduskunnan tehtävänä on maakuntapäivien suostumuksella säätää tasoitusperusteen muutoksista, viittaa siihen, että lainsäätäjä on katsonut päätösprosessin luonteeltaan pitkälti poliittiseksi. Tätä taustaa vasten ja Ahvenanmaan valtuuskunnan lausunnon huomioon ottaen on siis perusteltua kiinnittää huomiota edellä mainittuihin seikkoihin. 

Tasoitusperusteen korottaminen 0,45 %:sta 0,48 %:iin vastaisi noin 15 000 000 euroa. Siitä huolimatta, että hallitus ei ottanut korotusta valtion talousarvioon maakunnalle siirtyvien valtionvarojen korottamiselle on vahvat perusteet. Valtion toimintojen yhtiöittämisen vuoksi valtion tilinpäätöksen perusteissa tapahtuneiden muutosten lisäksi, jotka vaikuttavat Ahvenanmaalle tulevaan tasoitusmaksuun, tulee esim. olla selvää, että suurempi väestö aiheuttaa suuremmat kustannukset julkisten palvelujen ylläpitämisessä. Itsehallintolain voimassaoloaikana väestöosuus on kasvanut ollen vuodenvaihteessa 2015—2016 lähes 0,53 % sen oltua ainoastaan 0,48 % järjestelmän voimaan tullessa. Ahvenanmaan vastaa myös merkittävästä valtion välittömien verojen osuudesta. Verotusvuonna 2014 Ahvenanmaa maksoi 0,58 % valtakunnan yhteenlasketuista välittömistä veroista. Myös EU-vaatimuksista aiheutuvat korkeat IT-kulut on perusteltua ottaa huomioon, koska maakunnalle aiheutuvat kustannukset muodostuvat pienten volyymien vuoksi hyvin suuriksi. 

Edellä todetuin perusteluin on siis perusteltua lisätä Ahvenanmaan tasoitusmaksuun ehdotettuun määrärahaan 15 000 000 euroa, mikä vastaisi tasoitusperusteen korottamista 0,48 %:iin.