Valtioneuvosto antoi 23.3.2006 valtiontalouden kehykset
vuosille 2007—2011. Osana sitä päätettiin
tuottavuustoimenpiteistä, joiden tarkoituksena on, että ne
johtavat valtion henkilöstömäärän pienenemiseen
9 600 htv:llä vuoteen 2011 mennessä.
Tämä on 7,9 % valtion henkilötyövuosimäärästä.
Kehyspäätöksessä todetaan, että kaikki
toimenpiteet voidaan toteuttaa henkilöstön luonnollisen
poistuman puitteissa.
Linjauksen mukaan Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen
(MTT) kehys leikkautuu 4,305 milj. euroa (13,5 %)
vuodesta 2006 vuoteen 2011. Henkilötyövuodet vähenevät
128 htv (14,2 %). Valtion tuottavuusohjelman mukaisesti
luontainen poistuma hyödynnetään, kun
säästöjä tavoitellaan. MTT:n
tapauksessa luontainen poistuma ei kuitenkaan riitä, sillä eläkkeelle
on siirtymässä vuoteen 2011 mennessä vain
95 henkilöä.
Tuottavuuden parantamisesta syntyvä kohdentamisvara
uhkaa jäädä MTT:n tapauksessa saamatta.
Valtion tuottavuusohjelma lähtee siitä, että tuottavuutta
parannetaan puolella henkilöstön luontaisesta
poistumasta. MTT:n tapauksessa tämä tarkoittaisi
47,5 htv:n vähennystä vuoteen 2011 mennessä.
Esitetty leikkaus on 2,7-kertainen tavoitteena olevaan tuottavuuden
parantamiseen nähden. MTT joutuu leikkaamaan toimintaansa
rankalla kädellä. Joudutaan mm. supistamaan useaa
tutkimusaluetta, luopumaan osasta kasvihuone- ja laboratoriotiloja,
vähentämään Jokioisten lehmien
määrä minimiin, leikkaamaan maatilatoimintoja
usealla paikkakunnalla jne.
MTT:n toimintamenot vuodelle 2007 (momentti 30.20.21) on esitetty
alennettavaksi 202 000 euroa. Kun valtion eläketurvan
hoitokulumaksun (VEL) muutos otetaan huomioon, asiallisesti
ottaen kehys alenee 315 000 euroa. Vuosien 2005—2006
tulopoliittisen ratkaisun vuoden 2007 kustannusvaikutus, joka ei
sisälly kehykseen, on noin 400 000 euroa. Siten
MTT:n voimavarat olisivat 715 000 euroa pienemmät kuin
vuonna 2006.
Elintarviketuotanto tapahtuu Suomessa erityisen vaikeissa luonnonolosuhteissa,
mikä nostaa tuotantokustannuksia. Omavaraisen, erityisoloihimme
liittyvän tutkimustoiminnan jatkuvuus tulisi turvata.
Maataloudelle asetetut uudet vaatimukset heijastuvat tutkimukseen
voimakkaasti. Näitä uusia vaatimuksia ovat bioenergian
tuotanto, vesien ja ilman suojelu, ympäristön
ja kulttuurimaiseman hoito, maaseudun elinvoimaisuuden edistäminen,
matkailuvetovoimaisuuden turvaaminen sekä tuotantoeläinten
hyvinvointi. Lisäksi Suomen elintarviketalouteen kohdistuu
joukko globaaleja prosesseja, kuten ilmastonmuutokseen sopeutuminen
ja sen ehkäisy, geenivarojen suojelu sekä tuotannon
ja kulutuksen kestävyys.
Päättäjät ja viranomaiset
tarvitsevat kansainvälistyvässä toimintaympäristössä runsaasti
tiedollista tukea muun muassa yhteisessä maatalouspolitiikassa
sekä kansainvälisten ympäristö- ja
kauppasopimusten valmistelussa ja soveltamisessa. Alan sektoritutkimus
on tämän kasvavan tiedontarpeen tärkein
tuottaja.
Vähenevä perusrahoitus uhkaa välittömästi maa-
ja elintarviketalouden yrittäjien sekä maaseudun
muiden toimijoiden kykyä selviytyä tulevaisuuden
haasteista. Lisäksi rahoitus heijastuu Suomen kykyyn osallistua
kansainvälisten päätösten ja
sopimusten valmisteluun ja toisaalta hyödyntää niiden
tarjoamia mahdollisuuksia.
Maa- ja elintarviketalous on yhteiskunnan voimakkaan ohjauksen
kohteena. Tämän ohjauksen vastineeksi myös
alaa koskevan tutkimuksen julkisen rahoituksen tulee olla vahva.
Hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2006 panostettiin T&K-toimintaan
ja tutkimusrahoitusta lisättiin 86 milj. eurolla. MMM:n
hallinnonalalle tästä lisäyksestä ei
osoitettu mitään; päinvastoin hallinnonalan
tutkimustoiminnan rahoitusta supistettiin noin kolmella miljoonalla
eurolla tavoitteena tutkimustoiminnan tuottavuuden ja tehokkuuden
lisääminen. MMM:n hallinnonalan tutkimustoiminnan
rahoituksen (vuonna 2006 yhteensä noin 110 milj. euroa)
kohtelu on päinvastainen kuin toisen suuren elinkeinoministeriön
eli kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan tutkimusrahoituksen
(vuonna 2006 yhteensä noin 550 milj. euroa) kohtelu.